Terveyden edistäminen osaksi kuntasuunnittelua

Eduskunnassa käsittelyssä oleva terveydenhuoltolakiesitys antaa selkeän toimeksiannon kunnille terveyden edistämisestä. Esityksen mukaan kunnan on otettava kuntalaistensa terveyden edistäminen osaksi kunnan toimintojen suunnittelua. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.

Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

Kun tarkastelemme suomalaista hyvinvointia ja sen edistämistä, terveys, talous ja työllisyys sekä niiden väliset kytkökset nousevat selkeästi esille. Usein keskustelussa kuitenkin terveys unohtuu, vaikka sillä on selkeä ja vaikuttava yhteys niin talouteen kuin työllisyyteenkin.

Ihmisten terveydellä ja terveyden edistämisen toimilla on laajakantoisia vaikutuksia niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.  Terveillä elintavoilla voidaan ehkäistä tai ainakin siirtää useiden kansantautien puhkeamista. Jokainen voi siis omilla valinnoillaan vaikuttaa terveyteensä. Ja yhteiskunnan tehtävänä on tukea siinä.

Terveys on arvo

Terveys on arvo sinänsä. Yksilön kannalta terveys on tärkeä osa elämänlaatua.

Toisaalta tupakoinnista, alkoholin liikakäytöstä, lihavuudesta, liikkumattomuudesta ja tapaturmista aiheutuu jo pelkästään terveydenhuollolle vähintään miljardin euron kustannukset. Lisäksi tulevat muut kustannukset.

Esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain viisi miljardia euroa: miljardi euroa menee nk. välittömiin kustannuksiin ja neljä miljardia euroa välillisiin kustannuksiin kuten väkivallan seurauksista aiheutuviin kustannuksiin.

Terveys kytkeytyy myös työkykyyn ja sitä myöten työllisyyteen. Julkisessa taloudessa ihmisten terveys näkyy säästöinä muun muassa terveydenhuollon ja työkyvyttömyyseläkkeiden menoissa.
Terveyteen kannattaa sijoittaa

Yhteiskunnan eri tasoilla ja toimissa kannattaa investoida terveyteen ja sen edistämiseen.

Muun muassa kansanterveystyöllä on vuosien varrella vähennetty sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.  Esimerkiksi työikäisen väestön sydäntautikuolleisuus on vähentynyt vuosien saatossa 75 prosentilla. Myös miesten tupakoinnista aiheutuvat syövät ovat vähentyneet, nuorten ja keski-ikäisten hampaiden kunto on parantunut ja itsemurhat ovat vähentyneet viime vuosina 30-40 prosentilla.

Terveydenhuollon toimet eivät yksin riitä, vaan terveyden edistäminen edellyttää huomiota kaikissa kunnan toimissa: kaavoituksessa, ympäristösuunnittelussa, rakentamisessa, koulutuksessa, liikuntatoimessa, nuorisotyössä ja niin edelleen. Eli kuten Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemassa todettiin: Terveys kaikissa politiikoissa!

Miten sitten saadaan kunnissa painopistettä enemmän ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan kun kaikki rahat tuntuvat menevän ongelmiin ja korjaavaan hoitoon. Eli rahat menevät tulipalojen sammutukseen kun pitäisi estää niitä.

Eurot olisivat tässäkin hyvä porkkana. Mielestäni EU-tukia ja kunnille maksettavia valtionosuuksia tulee suunnata entistä enemmän terveyden edistämiseen kannustaviksi.
EU-tason tukea

Tapasin Euroopan unionin maltalaisen terveyskomissaarin Dallin pari viikkoa sitten Brysselissä olleessa terveysministerien kokouksessa. Komissaari Dalli on toiminut kotimaassaan muun muassa sekä talous- että terveysministerinä.

Myös Dalli näkee terveyden edistämisen lamassa painivan Euroopan työllisyyden ja talouden kannalta tärkeänä.  Hän kertoikin aikovansa kutsua talousministerit keskustelemaan asiasta.  Minä puolestani esitin hänelle kutsun tulla Suomeen syksyllä keskustelemaan aiheesta. Tarkoituksena on silloin järjestää tapaaminen myös valtiovarainministeri Kataisen kanssa, joka on niinikään erittäin kiinnostunut myös terveysasioista.

Paula Risikko
peruspalveluministeri,
terveystieteiden tohtori

Julkaistu: Yle Pohjanmaa 25.7.2010