Rokotteita tarvitaan

Kävin pari viikkoa sitten Härmän parantolan museokierroksella. Olipa mukava kokemus.  Opas tuli vastaan ylihoitajan roolissa toivottamaan meidät parantolaan tulevat ”potilaat” tervetulleiksi. Kierroksen aikana kävi ilmi parantolan historia, mutta myös tuberkuloosin esiintyvyys ja hoidon kehittyminen.

Tuberkuloosi vei aikoinaan paljon ihmishenkiä, nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. Myös pienten lasten äitejä ja isiä. Parantavaa hoitoa ei tuolloin ollut, mutta monia erilaisia keinoja vuosien varrella kehitettiin, mm. mäntymetsäilmastossa makuuta eli ”hallia” ja keuhkoleikkauksia.

Hoitoajat olivat pitkiä, usein jopa yli vuoden kestäviä. Parantola oli monelle toinen koti ja henkilökunnasta tuli kavereita. Juhlia ja tanssejakin järjestettiin. Siellä kohdattiin toisia samaa sairautta sairastavia ja myös rakastuttiin.

Aloitin oman sairaanhoitajaurani 1980-luvun alussa Parantolasta Härmän sairaalaksi nimensä muuttaneen hoitolaitoksen osastoilla. Vielä tuolloin tällä alueella oli tuberkuloosia sen verran, että yksi vuodeosasto heitä varten tarvittiin. Parantavan lääkehoidon kehittyminen 1940-luvulla oli lyhentänyt hoitoaikoja valtavasti.

Muistot tubiosastolla ja koko sairaalassa työskentelystä ovat jääneet hyvinä mieleen. Parantolan ”henki” oli läsnä edelleen. Tunnelma oli letkeä, hurttia huumoria täynnä. Lääkärit, hoitajat ja potilaat muodostivat tehokkaan tiimin, joka yhdessä taisteli sairautta vastaan.

Eivät tutkimukset kovin mukavia potilaille olleet, mutta urhoollisuutta riitti. Esimerkiksi kahtena aamuna yökkö herätti potilaan yskösnäytettä antamaan ja kolmantena aamuna nenämahaletkua nielemään mahanäytteen ottoa varten. Aamuvarhaisella kieltämättä kyökkäsimme usein molemmat, sekä potilas että minä.

Rokotukset tuberkuloosia vastaan, pienoisröntgenseulonnat ja lääkehoidon kehittyminen ovat saaneet aikaan sen, ettei tuberkuloosia juurikaan enää Suomessa tavata. Tilanne on niin hyvä, että seulonnoista ja kaikkien vastasyntyneiden rokottamisesta on voitu luopua. Täysin voitettu tauti ei kuitenkaan ole.

Tuberkuloosi on hyvä esimerkki siitä, miten tappavasta sairaudesta päästiin eroon muun muassa rokotusten avulla. Monia muitakin ennen roihunneita vakavia sairauksia on rokotuksilla saatu estettyä.

Suomessa on varsin kattava maksuton kansallinen rokotusohjelma, josta huolehditaan pääasiassa lastenneuvolassa. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjaus, että rokotusohjelman sisältöä arvioidaan. Tällä tarkoitetaan, että ennakoidaan uusien sairauksien ennaltaehkäisyä.  Hallitusohjelmassa on myös, että selvitetään Kela-korvausten mahdollisuutta rokotteissa.

Jos rokote arvioidaan vaikuttavaksi, tulisi se mielestäni liittää kansalliseen rokotusohjelmaan. Se lisää tasa-arvoa ihmisten välillä. Voi kuitenkin tulla eteen tilanne, että rokotteeseen X ei valtion budjetista kokonaisrahoitusta heti löydy. Siksi on tarvittaessa selvitettävä myös valtion mahdollisuudet tukea hyväksi havaitun rokotteen ostamista.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka 30.8.2011.