Työurat pidemmiksi kolmikannalla?

Maan hallitus on päässyt lomakauden jälkeen täyteen työn touhuun. Hallituksen toimintakyvystä saatiin ensimmäiset todisteet, kun se päätti ensi vuoden talousarvioesityksensä ja vieläpä ennätysajassa.

Tästä on hyvä jatkaa. Helppoa se ei tule olemaan, sillä edessä on taloudellisesti vaikeita aikoja. Niiden takia joudutaan tekemään ratkaisuja, joista läheskään kaikki eivät ole mukavia.

Oman vastuualueeni yksi tärkeimmistä tavoitteista on työurien pidentyminen. Se on kestävä tie huolehtia hyvinvoinnin edellytyksistä. Ilman sitä edessä voi olla jopa elintason lasku.

Työeläkkeet ovat olleet jo pitkään työurakeskustelun keskiössä, mutta tehtiinpä työeläkkeissä mitä tahansa, tavoitteita ei saavuteta pelkästään eläkepolitiikan keinoin. Tarvitaan paljon muutakin.

Tarvitaan vauhtia jatkokoulutukseen pääsyyn peruskoulun jälkeen ja ammatillisen koulutuksen läpikäyntiin. Tarvitaan myös työttömyyden vähentymistä eri keinoin, työkyvyn edistämistä, johtamisen parantamista sekä työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

Työeläkeasiat ovat kuitenkin tyyppiesimerkki kolmikantaisesta valmistelumallista, jossa lainmuutosesitykset perustuvat maan hallituksen sekä keskeisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisymmärrykseen. Työelämän osapuolten järjestöjen vahva rooli perustuu siihen, että ne edustavat työeläkkeiden maksajia ja edunsaajia.

Järjestöjen asemaa on vankistanut myös se, että niillä on selkeitä näyttöjä vaikeiden asioiden sopimisesta ja toimeenpanosta yhdessä maan hallituksen kanssa. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei kärsitty esimerkiksi hallituskriiseistä tai yleislakoista työeläkkeiden takia.

Nykyhallitus korostaa edeltäjäänsä selkeämmin kolmikantaista valmistelua työeläkeasioissa ja muissakin työelämäkysymyksissä. Tavoitteet eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostosta vähintään 62,4 vuoteen, työeläkkeiden rahoituksen turvaamisesta ja riittävien eläkkeiden varmistamisesta ovat yhteisesti sovittu ja niihin on sitouduttu.

Keskeiset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat luvanneet neuvotella ehdotukset pitkäjänteiseksi ratkaisuksi, joilla hallitusohjelman työeläkkeisiin liittyvät tavoitteet saavutetaan.

Luotan siihen, että työmarkkinakeskusjärjestöt vastaavat huutonsa. Olenkin pyytänyt järjestöjä valmistelemaan mahdollisimman pikaisesti ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä niiden omassa eläkeneuvotteluryhmässä. Lisäksi olen esittänyt järjestöille, että eläkeneuvotteluryhmän kokoonpanoa täydennetään sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja kunnallisen työeläkejärjestelmän edustajilla. Näin ryhmän kokoonpano saadaan alkuperäistä laajemmaksi.

Tällä puheenjohtajansa (aiemmin Kari Puro ja nyttemmin Jukka Rantala) nimellä kulkevalla ryhmällä on laaja ja syvällinen asiantuntemus työeläkkeistä. Sillä on myös neuvottelutaidot ja valtuudet sopia tarvittavista lainmuutoksista.

Työmarkkinakeskusjärjestöillä ja niiden eläkeneuvotteluryhmällä on jälleen kerran näytön paikka.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri

Julkaistu: Pohjalainen 02.10.2011