Toteutuuko raamisopimus?

Pitkään näytti siltä, että tulevasta talvesta olisi tulossa riitainen ja rauhaton työmarkkinoilla. Ennusmerkit viittasivat vahvasti siihen, että edessä olisivat erityisen vaikeat liittotason työehtosopimusneuvottelut. Odotettiin, että niissä ei päästäisi sopuun ilman lakkoja, jotka aiheuttavat sivullisillekin merkittävää harmia ja vahinkoa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen runsas kuukausi sitten solmima niin sanottu raamisopimus oli kuitenkin myönteinen yllätys. Monien vaikeuksien jälkeen työelämän osapuolet löysivät toisensa ja sopivat, miten palkkoja korotetaan sekä työelämää, sosiaaliturvaa ja osaamista kehitetään.

Raamisopimuksen lopullinen toteutuminen kuitenkin edellyttää, että alakohtaiset työehtosopimukset kattavat määrällisesti ja laadullisesti riittävän osuuden työvoimasta. Tätä kirjoittaessani näin ei vielä ole. Viimeisiä neuvotteluja käydään.

Mitä raamisopimuksen toteutuminen tarkoittaisi?

Työntekijät saisivat korotuksia palkkoihinsa. Ensin 2,4 prosenttia ja myöhemmin 1,9 prosenttia. Lisäksi ensi vuoden alussa olisi luvassa 150 euron kertaerä. Ostovoimaa parantaisi myös ansiotuloveron alentaminen. Palkansaajille suuri merkitys olisi työhyvinvointia ja osaamista lisäävillä toimilla sekä sosiaaliturvan parannuksilla.

Lomakorvausten jaksotusten poiston seurauksena työttömyyspäivärahaa alettaisiin saada nykyistä aikaisemmin. Työttömyysturvan sovittelun muutokset helpottaisivat työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Isien käytössä olevien perhevapaiden pidentäminen lisäisi tasa-arvoa.

Raamisopimuksen toteutuminen toisi yritysten kaipaamaa vakautta ja ennustettavuutta. Etenkin näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina tavaroiden ja palvelujen tuotannon täytyy voida pyöriä mahdollisimman laajana ilman ylimääräisiä häiriöitä. Yritysten kilpailukykyä edistäisi yritysverotuksen lisäkevennys ja niin sanottu energiaveroleikkurin käyttöönotto.

Raamisopimus ei alun perin syntynyt pelkästään työmarkkinakeskusjärjestöjen ponnisteluin. Maan hallituksellakin oli oma roolinsa. Ilman hallituksen lupaamia vastaantuloja verotuksessa, sosiaaliturvassa ja työelämän kehittämisessä sopimus olisi jäänyt syntymättä.

Hallituksen vastaantulo sopimuksessa on merkittävä. Hallituksen lupaaman paketin hintalappu valtiolle on noin 400 miljoonaa euroa. Iso osa tästä syntyy työttömyysturvan etuuksien ja rahoituksen muutoksista.

Valtio ottaisi muun muassa kontolleen työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaavan osuuden rahoituksen myös lomautuspäivärahoissa. Tämän ansiosta yrityksiltä ja työntekijöiltä perittäviä työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitsisi nostaa.

Raamisopimus on paras mahdollinen ratkaisu tässä tilanteessa. Olisi suuri vahinko, jos sopimus ei toteutuisi.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri

Julkaistu: Pohjalainen 27.11.2011.