Työuraratkaisuilla turvataan etuudet ja palvelut

Tiedotusvälineissä keskustellaan paljon työurista. Eläkeikä ja muut työurakysymykset puhuttavat ihmisten tavatessa toisiaan. Miksi?

Työurien pidentäminen on toimivimpia keinoja parantaa julkisen talouden tasapainoa. Ilman tasapainotustoimia julkisen talouden velkaantumista ei pysäytetä.

Työurien pidentymisen myönteiset vaikutukset julkiselle taloudelle olisivat kiistattomat. Se parantaisi työllisyyttä, laajentaisi veropohjaa ja alentaisi julkisia etuusmenoja. Eläkemaksujen nousupainekin pienentyisi, jolloin eläkejärjestelmien kyky vastata tulevista eläkkeistä paranisi.

Jos tekisimme työtä keskimäärin yhden vuoden nykyistä pitempään, julkisen talouden tasapaino kohentuisi parilla miljardilla eurolla. Tämä on yli prosentti bruttokansantuotteesta. Se turvaisi julkisten palvelujen ja etuuksien rahoittamismahdollisuuksia.

Työuramme kestävät nykyisin keskimäärin 32 vuotta. Tämä on hyvä saavutus sinänsä. Valitettavasti se ei kuitenkaan riitä, sillä esimerkiksi työeläkejärjestelmän täysi eläke rakennettiin aikanaan 40 vuoden työura-ajatukselle.

Työurien pidentäminen on yhteinen tavoite. Valtiovallan ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken on yhdessä sovittu, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan nykyisestä noin 60,4 ikävuodesta vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on haastava, muttei mahdoton saavuttaa.

Työuran loppupää on korostunut aivan liikaa työurakeskustelussa. Paljon mahdollisuuksia on myös työuran alussa ja keskellä.

Erityisesti tulee nopeuttaa työelämään tuloa. Siirtyminen peruskoulusta tai lukiosta eteenpäin samoin kuin itse opiskelu vie nykyisin liian pitkän ajan.

Työkyvyn menetys lopettaa tai keskeyttää työnteon aivan liian usein. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy runsaat 25 000 henkilöä. Heidän keski-ikänsä on noin 52 vuotta.

Etenkin työterveyshuollon, johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä työssä jatkamista voidaan tukea kestävällä ja kaikkien kannalta positiivisella tavalla. Unohtaa ei sovi muunkaan terveydenhuollon merkitystä työkyvyn edistäjänä.

Työuran loppupäässäkin tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat työssä jatkamista. Näitä koskevia ehdotuksia valmistellaan paraikaa työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtiovallan yhteisessä työryhmässä, jota vetää Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Samassa kokonaisuudessa valmistellaan myös ehdotukset, joilla turvataan työeläkejärjestelmän rahoitus ja varmistetaan eläketurvan riittävyys.

Koordinoin yhdessä työministeri Lauri Ihalaisen ja opetusministeri Jukka Gustafssonin kanssa työurien pidentämisen työkalupakkia tulevaa päätöksentekoa silmällä pitäen. Työkalupakki tulee sisältämään toimia, jotka vaikuttavat työuriin niiden alussa, keskellä ja lopussakin.

Suomi ja suomalaiset ovat vastuullisia. Osaamme hoitaa asiamme ajallaan kuntoon, vaikka kaikki ratkaisut eivät aina tunnu mukavilta. Päätöksiä työurista ja muista julkisen talouden tasapainottamistoimista tehdään tulevana keväänä hallituksen strategiapalaverissa ja kehysriihessä.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka 18.1.2012