Sairas- ja veljeskoteja tarvitaan myös tulevaisuudessa

Maahamme rakennettiin 1980- ja 1990-luvuilla kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja.

Pääosin julkisin varoin rakennettuun verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla Suomea. Näissä laitoksissa on yli 1 700 asiakaspaikkaa ja ne työllistävät vakituisesti yli 1 650 henkeä. Sairas- ja veljeskotien kuntoutus kattaa koko Suomen laitoskuntoutusresursseista noin 30 prosenttia.

Kuntoutus- ja hoitopalvelujen tuottaminen sotiemme veteraaneille on aikojen saatossa luonut sairas- ja veljeskoteihin monipuolisen osaamisen sekä hienon ihmisistä välittämisen kulttuurin.

Veteraanikäyttäjien vähentyessä on herännyt huoli, miten voidaan varmistaa sairas- ja veljeskotien toiminta niin kauan kuin veteraanit niiden palveluja tarvitsevat? Toisaalta tiedetään, että ikäihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa ja he tarvitsevat samoja palveluja, joita sairas- ja veljeskodit ovat vuosien saatossa kehittäneet. Tällaisia palveluja ovat mm. monet toimintakykyä ylläpitävät kuntoutuspalvelut.

Miten siis voidaan taata veteraanien hoito ja kuntoutus ja samalla siirtää sairas- ja veljeskotien osaamista ja palveluja myös muille niitä tarvitseville?

Näihin kysymyksiin vastaamiseksi toteutti Valtiokonttori yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuosina 2009 - 2011 hankkeen, jonka tavoitteena oli löytää sairas- ja veljeskodeille paikka maamme terveydenhuoltojärjestelmässä myös tulevaisuudessa.

Hankkeen aikana on kehitetty sekä sairas- ja veljeskotien nykytoimintaa että uusia palveluja. Kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä veljeskotien kanssa. Yhtenä hyvänä, uutena avauksena kehitettiin lonkkaleikkauspotilaiden palveluketjua, jatkohoitoa ja kuntoutusta yhdessä yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa leikattu potilas sai jatkokuntoutuksen Kaunialan sairaalassa (entinen Kaunialan sotavammasairaala). Siten varmistettiin, että kuntoutus käynnistyi heti leikkauksen jälkeen. Näin saavutettiin parhaiten hyvät hoitotulokset.

Monia muitakin yhteistyötoimia käynnistettiin hankkeen aikana.

Erittäin tärkeää kansanterveyden ja -talouden kannalta on, että olemassa olevaa sairas- ja veljeskotien osaamista hyödynnetään ja edelleen kehitetään. Sairas- ja veljeskodeilla oleva moniammatillinen kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä kuntoutukseen soveltuvat tilat ovat välttämätöntä saada jatkossakin mahdollisimman hyvin kansalaisia palvelevaan käyttöön.

Samalla turvataan myös sotiemme veteraanien palvelujen saanti näissä laitoksissa.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka 19.3.2012.