Työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssi

Viime viikkoina tiedotusvälineissä on käsitelty työpaikkakiusaamista. Erityistä mielenkiintoa on herättänyt se, että epäillyn asiattoman kohtelun kohteeksi on joutunut monille tuttu julkisuuden henkilö ja kiusaajaksi epäillään ammattiyhdistysliikkeen johtajaa.

Lehtitietojen varassa olevalle tuli mieleen suutarin lapsen kengättömyys.

Työpaikkakiusaaminen on työntekijän huonoa kohtelua. Se ilmenee muun muassa liian suurena tai pienenä työtaakkana, kohtuuttoman tiukkoina aikatauluina, osaamiseen nähden liian vaatimattomina työtehtävinä sekä muista työntekijöistä ja asiakkaista eristämisenä. Työpaikkakiusaamista on myös pilkkaaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, aiheeton arvostelu ja mustamaalaaminen.

Työterveyslaitoksen mukaan kuusi prosenttia palkansaajista eli noin 140 000 työntekijää kokee olevansa kiusattuja työpaikalla. Kiusaaja on yleisimmin toinen työntekijä. Lähiesimies ”yltää” tässä vasta toisella sijalle.

Kiusaamishavainnot ovat lisääntyneet. Työolobarometrin mukaan 29 prosenttia suomalaista palkansaajista havaitsi viime vuonna kiusaamista työpaikallaan. Siitä ei kuitenkaan voida päätellä, että itse kiusaaminen olisi yleistynyt. Työsuojeluviranomaisten mukaan tietoon tulleet kiusaamistapaukset eivät ole lisääntyneet.

Olipa työpaikkakiusaaminen yleistynyt tai ei, se on joka tapauksessa ilmiö, johon pitää puuttua.

Työ on työntekijälle, tämän perheelle ja koko yhteiskunnalle niin tärkeä asia, että työpaikkakiusaamiselle pitää asettaa nollatoleranssi. Kenenkään ei pidä joutua kohdelluksi asiattomasti hankkiessaan itselleen ja perheelleen toimentulon ja tuottaessaan sitä lisäarvoa, jota hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen vaatii.

Osa liian varhaisista eläkkeelle siirtymisestä ja työstä poissaoloista johtuu työpaikkakiusaamisesta. Kun töissä ei viihdy, jaksamisongelmat väistämättä kärjistyvät.

Siksi työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi on myös tärkeä työuran pidentämisen keino.
Kiusaaminen on jo nyt kiellettyä työpaikalla. Lain mukaan työntekijän on vältettävä muihin työntekijöiden kohdistuvaa häirintää ja muuta epäsiallista kohtelua. Laki sanoo myös, että työnantajan on kaikin käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin tietoonsa tulleen ongelman poistamiseksi. Rangaistuksetkin ovat olemassa.

Lakeja muuttamalla työpaikkakiusaamista ei pystytä suitsemaan. Siihen tarvitaan olemassa olevan lain noudattamista ja muita käytännön tekoja työpaikoilla.

Tekijoitäkin on valmiina. Työpaikoilla on 50 000 työsuojelun yhteistoimintahenkilöä. Heidän apunaan on 5 000 työterveyshuollon ammattilaista ja vajaa 400 työsuojelutarkastajaa. Tämän joukon puoleen kannattaa ehdottomasti kääntyä, kun huomaa toisia kiusattavan tai kokee itse tuleensa kiusatuksi työpaikalla.

Alaisen, esimiehen ja työkaverin asiallinen kohtelu on osa hyviä käytöstapoja. Toisten huomioon ottamista ja arvostamista meille opetetaan jo vaippaiässä. Muistetaan ne myös työpaikoilla.

Paula Risikko

Julkaistu: Pohjalainen 19.3.2012.