Kehysriihestä tukea talouden kasvuun

Jyrki Kataisen hallitus päätti kehysriihessään tuhdista julkisen talouden tervehdyttämispaketista. Verotusta kiristetään 1,2 miljardilla ja valtion menoja leikataan 1,2 miljardilla eurolla.

Kun ottaa huomioon vielä kesän hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetyt ja osin jo toteutetut julkisen talouden sopeutustoimet, hallitus on päättänyt tasapainottaa valtion tuloja ja menoja melkein 5 miljardilla eurolla. Summa on huikea. Se näkyy ja tuntuu lähes meidän kaikkien arjessa.

Ei näitä kipeitä ja vastenmielisiäkin päätöksiä mielellään tehty. Pitkään ei kuitenkaan voi syödä enemmän kuin tienaa.

Suomen suuret haasteet ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siksi kehysriihessä katsottiin pitkälle tulevaisuuteen ja päätettiin toimista, joilla luodaan edellytyksiä talouskasvulle.

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja sitä kautta elintasomme riippuu pitkälti elinkeinoelämän ja yritysten menestyksestä. Taloudellinen toimeliaisuus on se, mistä saadaan toimeentulo ja riittävät verotulot etuuksiin ja palvelujen järjestämiseen. Valtiovallan yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda yrityksille ja yrittäjille mahdollisuudet menestyä.

Kehysriihen päätösten mukaan yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan merkittävillä verokannusteilla. Niihin valtio satsaa kolmen vuoden aikana arvioilta vajaa 800 miljoonaa euroa.

Tuotekehitystä tuetaan erityisellä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verohyvityksellä. Sen suuruus riippuu yrityksen tuotekehityshenkilöstön palkkakustannuksista ja se vähennetään yrityksen maksamasta yhteisöverosta.

Investointien lisäämiseksi teollisuuden investointikulujen poistomahdollisuutta parannetaan. Yksityisten sijoitukset listaamattomiin kasvuyrityksiin muutetaan verovähennyskelpoisiksi. Lisäksi yritysten riskinottomahdollisuuksia parannetaan nostamalla listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama 80 prosenttiin.

Yhtenä talouskasvun esteenä on pidetty näköpiirissä olevaa työvoimapulaa. Väestön vanhetessa työntekijöistä uhkaa väistämättä tulla pula ellei työuria onnistuta pidentämään.

Työurien pidentämisessä otettiin nyt harppaus eteenpäin. Värikkäiden vaiheiden jälkeen kehysriihessä päätettiin toteuttaa toimenpiteet, joiden arvioidaan pidentävän työuria vähintään yhdellä vuodella. Tämä parantaa julkisten tulojen ja menojen epäsuhtaa noin 2 miljardilla eurolla.

Varhennetusta vanhuuseläkkeestä luovutaan. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotetaan yhdellä vuodella 61 ikävuoteen. Näitä isommat muutokset tehdään vuoteen 2017 mennessä työmarkkinajärjestöjen pian käynnistyvien uusien neuvottelujen pohjalta.

Työttömyysturvaan tehdään monia työn ensisijaisuutta korostavia muutoksia. Työttömyysturvaputken alkupää siirtyy vuodella eteenpäin. Työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennetään nuorilta ja niiltä, jotka kieltäytyvät osallistumista työllistymistään edistäviin toimiin.

Toisaalta helpotetaan työttömyysturvan saamista ja turvataan ikääntyneiden asemaa muun muassa tukityöllistämisellä. Työeläkejärjestelmän rahoitusta vahvistetaan myös korottamalla työeläkemaksua.

Kehysriihessä tehtiin myös menoja lisääviä päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Niistä merkittävä on puolison tulojen huomioon ottamisesta luopuminen työmarkkinatuessa. Työllisyyttä edistetään myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuksella.

Lisäksi hallitusohjelmassa sovittua nuorisotakuuta päätettiin edelleen vahvistaa lisäämällä resursseja ilman koulutusta olevia nuorten ammatilliseen koulutukseen sekä turvaamalla nuorten työpajatoimintaa ja nuorisotyötä.

Paula Risikko

Julkaistu: Ilkka 10.4.2012.