Kukaan ei jaksa yksin missään

Toista viikkoa sitten Hyvinkäällä tapahtunut ampuminen jätti jälkeensä paljon surua ja ahdistusta, mutta myös monia kysymyksiä siitä, miten tämä järkyttävä tapahtuma olisi voitu estää? Eli samoja kysymyksiä kuin Myyrmannin kauppakeskuksen tapahtuma tai Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapaukset.

Kysymyksiä on paljon, vastauksia vähän. Olen sitä mieltä, että vaikka meillä olisi kilometrin välein mielenterveystoimisto ja poliisi, ei kaikkea voida estää tapahtumasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nostetaan kädet pystyyn vaikean tehtävän edessä. Päinvastoin, vaikka paljon on viime vuosina tehty, edelleen tarvitaan tekoja puheiden sijaan.

Nuorten hyvinvointi on kokonaisvaltaista ruumiillista, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Se on kykyä olla oman itsen kanssa, kykyä olla toisten kanssa ja ottaa heidät huomioon sekä kykyä olla osa yhteisöä.

On arvioitu, että 20%:lla nuorista on mielenterveyden häiriöitä. Nuorten mielenterveyden häiriöille on tyypillistä monen ongelman samanaikaisuus. Valitettavasti merkittävä osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei ole palvelujen piirissä.

Mitä pitää tehdä?

Ensiksikin tulee satsata sinne missä suurin osa nuorista tavataan. Se paikka on koulu. Toinen vastaava paikka on armeija, jossa suuri osa nuorista miehistä, ja yhä enenevässä määrin myös nuorista naisista, tavataan.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä moniammatillisen oppilashuollon toimivuutta tulee vahvistaa. Puolustusvoimienkin terveydenhuoltoa kannattaa uudistaa perin pohjin. Tällä hetkellä satsataan erityisesti varusmies- ja siviilipalveluksen keskeyttäneisiin, mutta entä palveluksessa olevien terveyspalvelut? Niissä on korjaamisen varaa.

Tarvitaan myös lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joissa ei tarvitse pelätä leimautuvansa. Näitä on viime vuosina onneksi käynnistettykin, mutta lisää tarvitaan. Nuorella pitää olla paikka jonne hän tai vanhempansa voivat ottaa yhteyttä, kun elämä ahdistaa

Ja kolmanneksi: lapset ja nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä, jossa he saavat kannustusta ja onnistumisen kokemuksia. Niitä lasten ja nuorten tulee saada kotoa, koulusta ja harrastuksista. Kuntien opetus- ja nuorisotoimilla onkin valtava merkitys lasten ja nuorten kasvussa hyvinvoivaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Kun haluamme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, tulee meidän huolehtia perheistä. Perheessä luodaan lasten hyvinvoinnin perusta. Esimerkiksi perheen taloudelliset vaikeudet välittyvät lapsen mielenterveyteen vanhempien kokeman stressin, psyykkisen voinnin, parisuhteen ja vanhemmuuden onnistumisen kautta.

Lapsiperheiden kotipalvelut, matalan kynnyksen perhekeskukset sekä muut peruspalvelut ovat palveluja, joilla perheitä voidaan tukea. Merkitystä on myös riittävällä talouden sosiaaliturvalla varsikin jos perheessä on työttömiä, sairaita tai vammaisia jäseniä.

Tärkeää on myös läheisten, työkaverien ja meidän kaikkien välittäminen. Sanonta kukaan ei ole yksin mitään, kuuluu mielestäni tässä yhteydessä seuraavasti: Kukaan ei jaksa yksin missään.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri

Julkaistu: Ilkka 5.6.2012.