Turvallinen lääkehoito

Marraskuun 6. päivänä vietetään maassamme ensimmäistä kansallista Lääkehoidon päivää.

Päivän tavoitteena on kiinnittää meidän kaikkien huomiota ennen kaikkea turvalliseen lääkehoitoon.

Onnistuneen lääkehoidon perusta on oikea tieto lääkkeestä sekä siitä, miten lääke vaikuttaa ja milloin, miten ja kuinka kauan sitä käytetään. Jokaisella lääkkeen käyttäjällä tulisi olla ajantasainen tieto omasta lääkityksestään. Jokaisen lääkkeiden käyttäjän tulisi myös tietää, mistä hän voi saada luotettavaa tietoa lääkkeistään.

Teemapäivänä aktivoidaan lääkkeiden käyttäjiä kysymään lääkkeistään terveydenhuollon ammattilaisilta ja ohjataan heitä luotettavan lääketiedon lähteille. Samalla kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia kysymään lääkkeiden käytöstä ja antamaan neuvoja lääkkeiden käyttäjille.

Ihmiset hoitavat arviolta 90 % kokemistaan oireista ja vaivoista itse. Vuonna 2010 myytiin itsehoitoon eniten kipu- ja ruoansulatuskanavan sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Myös allergia- ja kuumelääkkeitä sekä vitamiineja myydään runsaasti itsehoitoon.

Itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyy riskejä. Näitä ovat esimerkiksi väärä oireiden tai hoidon tarpeen arviointi, lääkevalmisteiden tarpeeton päällekkäiskäyttö, lääkkeen ali- tai ylikäyttö, lääkkeen väärä käyttötekniikka tai -tapa tai liian pitkä käyttöaika. Väärin toteutettu itselääkitys voi myös peittää vakavamman oireen ja viivästyttää asianmukaista hoitoa.

Valtakunnallisen Lääkepolitiikka 2020 linjausten mukaan maassamme tulee kehittää keinoja turvallisen itsehoidon onnistumiseksi.

Yhtenä käytännön toimenpiteenä valtakunnalliselle lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle on annettu tehtäväksi laatia kansallinen lääkehoidon itsehoito-ohjelma. Siinä mm. määritellään suomalainen itsehoitolääkevalikoima, itsehoidon tavoitteet ja millaisia sairauksia ylipäänsä voidaan hoitaa itsehoitolääkkeillä.

Erityisen tärkeää on miettiä, missä ja miten kansalaisia autetaan itsehoidossa ja itsehoitolääkkeiden käytössä.

Itsehoitolääkkeitä ei voida luokitella tavallisiksi kulutustavaroiksi. Ne sisältävät ihmisen kehoon vaikuttavia aineita, joiden oikea käyttö edellyttää riittävää tietoa. Tiedon määrän lisääminen ei pelkästään riitä, kansalaisia on myös ohjattava itse arvioimaan tiedon laatua eli erottamaan oikea tieto väärästä.

Itsehoitolääkkeiden yleistyminen haastaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön, mukaan lukien lääkealan asiantuntijat, entistä tiiviimpään yhteistyöhön hoitojen laadun ja vaikuttavuuden takaamiseksi.

Lääkehoidon päivänä tätä yhteistyötä vahvistetaan, kun lääke- ja terveydenhuollon toimijat järjestävät yhdessä lääkehoidon onnistumista tukevia tapahtumia.

Päivää vietetään koko Suomessa erilaisin tempauksin muun muassa apteekeissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja toimijoiden verkkopalveluissa. Potilaille ja lääkkeiden käyttäjille järjestetään esimerkiksi yleisöluentoja ja neuvontaa. Lääkehoidon päivästä ja tapahtumista kerrotaan verkkosivuilla www.laakehoidonpaiva.fi.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri

Julkaistu: Pohjalainen-lehti 29.10.2012.