Oppimiskokemuksia Kiinassa

30.09.2013 - Pohjalainen-lehti


Osallistuin tällä viikolla suomalaisten yritysten kanssa vienninedistämistapahtumiin Shanghaissa ja Pekingissä. Mukana olleet 42 yritystä edustavat laajasti suomalaista huippuosaamista. Mukana oli mm. bio-, nano-, hyvinvointi- ja elintarvikealan yrityksiä. Turnee tarjosi suomalaisyrityksille mahdollisuuden saada näkyvyyttä Kiinassa. Suomalaista osaamista oli ilo edustaa.

Tällaisilla matkoilla on suuri merkitys pyrittäessä uusille kasvaville markkinoille. Monille pienemmille yrityksille olisi vaikeata toteuttaa yksin vastaavia tilaisuuksia vieraassa maassa. Yhdessä pk-yrityksillä on myös paremmat mahdollisuudet houkutella mahdollisia kauppakumppaneita tapaamisiin.

Kiina markkinat ovat haastavat, mutta siellä on paljon mahdollisuuksia onnistua. Sen pystyi matkalla kokemaan. Yksistään Shanghain alueella asuu lähes yhtä paljon ihmisiä kuin Pohjoismaissa yhteensä. Lisäksi ostovoimainen ja laatutietoinen väestö kasvaa koko ajan.

Meillä Suomessa on paljon hyödyntämättömiä vientimahdollisuuksia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi koulutus- ja hyvinvointipalvelut. Myös ikääntyneiden palvelukokonaisuuksien vienti on meille tulevaisuuden mahdollisuus.

Kiinassa kulttuuri on erilainen kuin Suomessa ja tämä on bisneksessä otettava huomioon. Samoin se, että tarjolla on oltava valmiita tuotteita, mutta myös kokonaisia konsepteja. Tarvitaan ratkaisuja ongelmiin, ei uusia ongelmia.

Tapasin Eviran edustajan ja elintarvike- sekä elintarviketurvallisuusalan edustajien kanssa myös Kiinan elintarvikealan valvontaviranomaisia kahdessakin eri tapaamisessa. Tavoitteenamme oli edistää sianlihan vientiä Kiinaan. Tapaamisesta jäi myönteinen tunne. Jospa nyt saataisiin sianlihan vienti vihdoinkin käyntiin.

Merkittävä osa kansantuotteestamme tulee viennin kautta. Ilman vientiä meillä olisi huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia ylläpitää palveluja ja muita etuuksia. Siksi vientiin kannattaa satsata.

Muutakin matkalla koin ja opin.

Kävimme paikallisessa terveyskeskuksessa, jossa potilaat osallistuvat tiiviisti omaan terveytensä hoitoon. Terveyskeskuksen aulassa oli koneita, joilla voi itse mitata mm. verenpainetta, rasvaprosenttia, luun tiheyttä ja painoa. Terveystiedot siirtyvät sähköiseen tiedostoon ja jos tuloksissa on erikoista, ottaa lääkäri tai hoitaja yhteyttä.

Samaisessa terveyskeskuksessa lääkärien toimintaa seurataan toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta. Jos eivät viranomaisten, lääkärin ja potilaan yhdessä asettamat tavoitteet toteudu, näkyy se lääkärin palkassa. Viranomaiset seuraavat myös sitä, paljonko lääkäri käyttää rahaa lääkkeisiin.

Eikä tässä vielä kaikki.

Kiinassa on juuri tullut voimaan laki, jolla patistetaan lapsia huolehtimaan vanhemmistaan. Lain mukaan lasten on varmistettava säännöllisin väliajoin, että heidän yli 60 -vuotiaiden vanhempiensa taloudellinen tilanne ja mieliala ovat hyvät.

Laissa ei ole tarkkoja määritelmiä miten em. tehdään, eikä myöskään erityisiä velvollisuuksia, mutta sen tarkoitus onkin paaluttaa yhteiskunnan sosiaalista tahtoa.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri