Kuntatalous kestävämmälle pohjalle

26.10.2014 - Pohjalainen-lehti


 

Kunnat laativat ensi vuoden talousarviotaan vaikeissa olosuhteissa. Kuntien taloudellinen tila on ollut heikko jo pitkään. Kuntien velkaantuminen kasvaa ja tulokertymät pienenevät. Kuntien omat verotulot ovat pienentyneet työttömyyden kasvaessa ja valtion velkaantuminen on pakottanut leikkaamaan kuntien valtionosuuksia.

Kuntien heikko taloudellinen tila näkyy konkreettisesti useissa arjen palveluissa. Kunnat ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään ja karsimaan palvelutasoa.

Viimeisen viiden vuoden aikana valtio ja kunnat ovat joutuneet paikkaamaan verotulojen vähentymistä velanotolla. Taustalla on Suomen kansantalouden ongelmat ja talouskasvun hiipuminen. Velkataakasta selviäminen vaatii tehostamistoimia niin valtionhallinnossa kuin myös kunnissa.

Valtion taholla jatkamme tehtävien ja velvoitteiden keventämistä. Tähän mennessä tehdyt toimet ovat "ripsiliikkeitä". Tarkoitus on antaa kunnan päättäjille paremmat mahdollisuudet järjestää palvelut paikalliset olot huomioiden.

Kuntalaisille tulee myös antaa riittävästi mahdollisuuksia itse valita palvelujaan ja osallistua niiden kehittämiseen. Palvelusetelin käyttöön ottaneissa kunnissa kuntalaisella on enemmän valinnanvapautta. Lisäksi palveluseteli lisää yrittäjyyttä.

Kuntien kannattaa ottaa käyttöön myös kuntalaisten osallistumista ja palvelujen kehittymistä vahvistava palvelualoite. Palvelualoite tarkoittaa kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen oikeutta tehdä aloite palvelun uudenlaisesta toteutuksesta.

Palvelualoite sinällään ei velvoita kuntaa tekemään päätöksiä palvelutuotannon osalta, mutta se antaisi kuntalaisille ja yrityksille aidon mahdollisuuden osallistua palvelujen kehittämisen ideointiin ja kannustaisi uusiin toimintatapoihin. Tällä olisi positiivinen vaikutus palvelujen laatuun, kustannusten läpivalaisuun ja talouteen.

Kuntatalouden yksi keskeisimpiä ongelmia on ollut tehtävien ja rahoituksen välinen epätasapaino. Valtio on vuosien saatossa antanut kuntien hoidettavaksi paljon tehtäviä, mutta samalla rahoituksen antaminen on jäänyt vajaaksi. Tätä rahoituksen tasapainoa pyritään parantamaan lainsäädännöllä.

Esittelin juuri eduskunnassa lain, jolla kuntien uusiin tehtäviin annetaan jatkossa valtiolta 100% rahoitus. Kun aiempina vuosina valtio on lipsunut rahoitusvastuustaan, niin tulevaisuudessa uusiin tehtäviin saadaan riittävä rahoitus. Uusi rahoituslaki on julkisen talouden vastuullisen hoidon kannalta erittäin tärkeä ja turvaa kuntapalvelujen riittävää rahoitusta.

Kuntapalvelujen tulevaisuuden kannalta keskeisin kysymys on kuitenkin kotimaamme talouskasvu. Jos työllisyys ja yritystoiminta eivät virkoa kunnissa, niin verotulot hiipuvat niin kunnilta kuin myös valtiolta. Tätä varten kuntapalvelujen kannalta on elintärkeää, että taloudellisen toimeliaisuuden, yritystoiminnan ja työnteon kannusteiden eteen toimitaan.  Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat myös avainasemassa. ICT:n ja digitalisaation hyödyntäminen voivat toimia uuden kasvun moottorina.

Kevyempi verotus kannustaisi ahkeruuteen ja yrittäjyyden riskinottoon. Myös työuria pitää pidentää, työmarkkinoita joustavoittaa ja työnteosta tulee tehdä kannattavampaa sosiaaliturvaan nähden.

Paula Risikko

Liikenne- ja kuntaministeri