Tekoja maakuntien kasvun ja työllisyyden puolesta

22.02.2015 - Pohjalainen-lehti


Pohjalaisia pidetään yrittäjähenkisinä ihmisinä. Eikä suotta. Sellaisiahan me olemme. Onneksi olemme todistetusti myös yrittäjäystävällisiä.

Alkuviikosta saimme nimittäin Pohjanmaalle hyviä uutisia. Vaasan ja Seinäjoen seutukunnat olivat Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemän selvityksen mukaan kärkipaikoilla yrittäjäystävällisyydellä mitattuna.

Selvityksessä yritysten edustajat pitivät tärkeänä, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti toimialasta, yrityksen koosta tai elinkaaren vaiheesta riippumatta. Lisäksi korostettiin yritysvaikutusten arviointia kuntien päätöksenteossa.

Paikallinen elinkeinopolitiikka ja yritysten huomioiminen on tulevina vuosina yhä tärkeämpää. Työpaikat syntyvät enenevässä määrin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, eli niihin jotka ovat tiiviisti kytköksissä alueen kuntien päätöksiin. Kuntapäättäjien ja virkamiesten asenne ratkaisee: yritysmyönteisyys syntyy halusta edistää alueen yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä.

Yritysten edustajat korostivat kyselyssä myös hallinnon nopeaa ja sujuvaa toimintaa. Lupaprosesseista on edelleen karsittava turhaa byrokratiaa ja annettava yrittäjän käyttää aikansa yrityksen kasvattamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Nopea päätöksenteko ja viranomaistoiminta ovat parhaimmillaan kilpailuvaltti, kun yritys pohtii sijoittumistaan.

Valitettavasti samaan aikaan saimme myös huonoja uutisia. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri on perinteisesti ennakoinut hyvin tulevaa talouskehitystä. Nyt se kertoo entistä synkemmistä odotuksista.

Viesti on otettava vakavasti. Talouden kääntäminen kasvu-uralle on tietysti tärkeintä, mutta sen lisäksi tarvitaan myös määrätietoinen toimenpidekokonaisuus, joka parantaa aidosti yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä.

Kokonaisuuden rakentaminen alkaa perustuksista. Valmistelimme viime maanantaina hallituksessa kasvua ja työllisyyttä edistävää lisätalousarviota.  Oman sektorini eli liikennepuolen näkökulmasta katsottuna olen tyytyväinen useista maakuntien elinvoimaa ja työllisyyttä vahvistavista satsauksista.

Perusväylänpitoon sekä väyläverkon kehittämiseen esitetyt lisämäärärahat ovat konkreettinen keino tukea kasvua ja työllisyyttä.  Jokainen tieinvestointiin satsattu miljoona on laskennallisesti noin 17 henkilötyövuotta. Liikenneinvestointeja tarvitaan muutenkin kasvuun.  Elinkeinoelämän investoinnit tarvitsevat useimmiten myös väyläkorjauksia.

Nyt tehtiin monella tapaa maakuntien Suomen elinvoimaa lisääviä päätöksiä. Hallitus tukee lisätalousarviossa Pyhäjoen ydinvoimalan ja Äänekosken biotuotetehtaan rakentamista varmistamalla niille hyvät liikenneyhteydet. Nämä hankkeet ovat vahvasti työllisyyttä ja koko Suomea huomioivia investointeja. Lisäksi hiljattain tehtiin päätös tuesta Soklin kaivoshankkeen tieinvestointien tulemisesta Itä-Lappiin.

Suomen uusi kasvu lähtee koko maan voimavarojen ja kaikkien alueiden huomioimisesta ja kasvun tukemisesta. Ennen kaikkea se lähtee asenteesta, yrittäjäasenteesta ja itse yrittäjistä!  Kiitos pohjalainen yrittäjä!

Paula Risikko
Liikenne- ja kuntaministeri