Kaikki hyötyvät korkeakoulujen yhteistyöstä

Korkeakoulutukseen liittyvissä keskusteluissa painottuvat tällä hetkellä säästöjen hakeminen ja erilaiset keinot säästöjen aikaansaamiseksi. Keinoiksi on esitetty profiloitumista ja erikoistumista sekä yhteistyötä muiden kanssa.

Mielestäni näitä kaikkia kannattaa tehdä joka tapauksessa. Talousvaikeuksissa olevan maan kannattaa satsata laatuun. Siitä hyötyvät sekä opiskelija että koko yhteiskunta.

Korkeakoulupaikkakunnilla on toki näitä järjestelyjä jo tehtykin.

Esimerkiksi Tampereella selvitetään yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä. Tavoitteena on synnyttää kansainvälisesti arvostettu, työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä monialainen yliopisto.

Tavoitteena on myös luoda opiskelijoille joustavammat opintopolut. Uudella rakenteella haetaan lisäksi toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistumista.

Olen seurannut Tampereen hanketta mielenkiinnolla. Näen siinä valtavat mahdollisuudet, monestakin syystä.

Olen aina pitänyt tärkeänä, että opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan niin pitkälle kuin mahdollista. Usein kuitenkin käy niin, että saatuaan yhden tutkinnon tehtyä ja halutessaan jatkaa vaikka samaakin alaa, joutuu suorittamaan samoja opintoja uudelleen.

Tämä on valitettavan yleistä, vaikka osaamisen hyväksi lukemisesta on puhuttu kauan.

Samoin jo ammattikorkeakoulutuksen käynnistymisestä lähtien on puhuttu, että opiskelijalla pitää olla mahdollisuus jatkaa sujuvasti opintoja tiedekorkeakoulussa. Valitettavasti yliopistojen käytännöt ammattikorkeakouluopintojen hyväksymisestä vaihtelevat paljon.

Tampereella tehtävä kehitystyö on yksi vastaus sujuviin opintopolkuihin. Samalla kun opiskelijan polkuja suunnitellaan, pystytään karsimaan myös eri opinahjojen tarjoamia päällekkäisyyksiä. Lisäksi hallinnon ja tukipalvelujen yhteistyön avulla saadaan tehokkuutta niin toimintaan kuin talouteenkin.

Tampereen hyvästä esimerkistä herää kysymys, miten tämä sama saadaan aikaan myös Seinäjoella? Täällä on sekä vahva ammattikorkeakoulu että vahva yliopistokeskus, mutta ei omaa tiedekorkeakoulua.

Tietenkin päättämällä mahdollisimman pian, että tämä on myös Seinäjoen korkeakoulutuksen tulevaisuuden ”polku” ja tekemällä sitä koskevat sopimukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Tässä työssä ovat tärkeitä jo olemassa oleva yhteistyö mm. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sekä mm. yliopistokeskuksen professuurien ”emoyliopistojen” kanssa. Näitä ovat sekä Tampereen että Vaasan yliopistot ja monet muut.

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutuksen ylläpitämiseksi tarvitaan yhteistä työtä meiltä kaikilta. Tarvitaan siis jälleen kerran vahvaa päättäjien, elinkeinoelämän edustajien, kaupungin ja maakunnan sekä korkeakoulusektorilla toimivien yhteistyötä.

Arvelen, että myös kumppaniksi halutut korkeakoulut ovat mielissään yhteistyökuviosta. Se lisää myös heidän painoarvoaan, kun mitellään paikoista korkeakoulujen sarjoissa.

Hyvää Pääsiäistä!

Paula Risikko

(Julkaistu: Ilkka, 24.3.2016)