Suomen taloudessa valoa näkyvissä

Useat talousviisaat ovat arvioineet, että Suomen taloudessa pahin olisi ohi. Hienoisia positiivisia merkkejä on näkynyt jo viime vuonna, ja viime viikolla Tilastokeskus tiedotti talouden kasvaneen 1,6 prosenttia alkuvuonna. Kuulostaa pieneltä, mutta sekin herättää toivoa valtavan romahduksen ja miinusmerkkisten vuosien jälkeen.

Onko Suomessa tapahtunut käänne parempaan?

Olemme viime viikkoina eläneet valtion talouden suhteen ratkaisevia hetkiä. Tätä kirjoittaessani pitkään hierottu kilpailukykysopimus odottaa vielä Metalliliiton valtuuston hyväksyntää. Jos hyväksyntä saadaan, sopimuksen kattavuus olisi arvioiden mukaan noin 85 prosenttia ja hallituksen lupaama veronkevennysvara noin 415 miljoonaa.

Kilpailukykysopimuksen yksityiskohtia, kuten työajan pidennystä ja palkkojen ensi vuoden nollalinjaa, on käyty mediassa tarkasti läpi.

Hyvä on kuitenkin muistaa iso kuva ja sopimuksen tärkein tavoite eli uusien työpaikkojen syntyminen. Kun yritykset pärjäävät kotimaassa ja maailmalla, antaa se eväitä talouden nousuun. Ja mitä paremmin yritykset pärjäävät, sitä varmemmin työpaikat säilyvät ja uusia syntyy.

Myös paikallinen sopiminen, eli että työpaikalla työntekijät ja työnantaja voisivat yhdessä sopia työehdoista, eteni. Järjestäytymättömien yritysten osalta jäi toivomisen varaa, joten ymmärrän hyvin Suomen Yrittäjien reaktion jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle. He katsoivat, että mukaantulo johtaisi yrityksissä luottamusmiespakkoon. Tämä tarkoittaisi, että työntekijöistä vähintään kahden pitäisi kuulua ammattiliittoon, mikä ei ole itsestäänselvyys varsinkaan pienissä yrityksissä.

Kun yrittäjistä puhutaan, on hyvä muistaa myös maatalousyrittäjien ahdinko. Jo muutenkin hankalaa tilannetta ovat varjostaneet myös Venäjän vastapakotteet ja viivästyneet tukimaksatukset.

Viime viikolla Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti Maatalouden pelastusohjelman. Kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi Kokoomus esittää mm. turhan byrokratian purkamista, investointien rahoituksen varmistamista ja elintarvikeviennin edistämistä.

Kokoomuksen maatalousohjelman julkaisupäivänä oppositiopuolueet SDP:tä lukuun ottamatta, jättivät välikysymyksen maatalouden kriisistä. Maatalouden tilanteesta siis keskustellaan eduskunnassa ensi viikolla.

Talouden suhdannekäänteitä on arvioitu jo vuosikymmeniä muillakin kuin vain ekonomistien talouskäppyröillä. Sanotaan esimerkiksi, että lisääntynyt taksin käyttö on merkki talouden elpymisestä.

Viime viikonloppuna (5.6.) Helsingin Sanomat selvitti laajassa artikkelissaan onko muilla mittareilla mitattuna näkyvissä valoa taloudessa. Artikkeliin oli haastateltu myös taksialan edustajaa. Hänenkin mukaansa on näkyvissä lieviä elpymisen merkkejä.

Artikkelissa käsiteltiin myös hameiden helmojen pituutta. Yksi kuuluisimmista ja erikoisimmista talouden suhdanneteorioista koskee nimittäin hameiden helmojen pituutta. Tämän nk. helmalinjateorian kehitti ekonomisti George Taylor vuonna 1926. Sen mukaan hameiden helmat lyhenevät nousukaudella ja pitenevät taloustilanteen synkistyessä.

Ainakin minulla on mitta pysynyt ennallaan, muiden osalta en tiedä sanoa.

Paula Risikko

(Julkaistu: Pohjalainen, 12.6.2016)