Panostuksia sisäiseen turvallisuuteen

Panostuksia sisäiseen turvallisuuteen

Viime viikolla hallitus piti toimintansa puoliväliarvioinnin. Samalla hallitus linjasi valtiontalouden kehykset sekä loppukauden toiminnan painopisteet, joita ovat työ, osaaminen ja kasvu sekä välittäminen, uudistuminen ja turvallisuus.

Turvallisuuden lisäämiseksi olimme kevään aikana sisäministeriössä yhdessä puolustusministeriön kanssa valmistelleet monia toimia. Niiden toteuttamiseksi oli tärkeää saada myös sisäministeriön hallinnonalalle taloudellisia resursseja.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti aiempaa huonommaksi. Kansainväliset konfliktit ja kriisit eri puolilla maailmaa heijastuvat kotimaan turvallisuuteen. Hallitus päätti puoliväliriihessä osana julkisen talouden suunnitelmaa sisäministeriön hallinnonalan resursseista vuosille 2018–2021. Erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen voimavaroja lisätään.

Poliisin toimintamenoihin osoitetaan julkisen talouden suunnitelmassa 34,5 miljoonan euron lisäys vuodelle 2018. Lisäyksen myötä voitaisiin säilyttää nykyinen, noin 7200 poliisimiehen taso. Lisärahoituksesta kohdistetaan poliisin laitehankintoihin miljoona euroa vuonna 2018.

Poliisi parantaa suorituskykyään uusimalla kalustoaan ja varautumalla uusiin turvallisuusuhkiin. Poliisi priorisoi tehtävänsä olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä ja annettujen määrärahakehysten puitteissa. Lisäksi työnjakoa ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kehitetään edelleen.

Suojelupoliisin resursseja vahvistetaan 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta uusiin turvallisuusuhkiin kyetään vastaamaan.

Rajavartiolaitoksen toimintaan itärajan valvonnassa, Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kasvun ja sujuvuuden turvaamisessa sekä lisääntyvissä EU-velvoitteissa varataan lisärahaa 8-10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2018–2021.

Suomen rajaturvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa keventämällä organisaatiota, tehostamalla prosesseja ja työvoiman käyttöä sekä hyödyntämällä entistä enemmän tekniikkaa.

Eduskunnalle on annettu lakiesitys pelastustoimen tehtävien siirrosta maakunnille osana maakuntauudistusta. Tehtävien uudelleen järjestämisestä aiheutuvat määrärahasiirrot aluehallintovirastoilta sisäministeriön hallinnonalalle on otettu huomioon julkisen talouden suunnitelmassa.

Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmän ja kehittää viranomaisten yhteistä tilannekuva- ja kenttäjohtojärjestelmää.

Lisäresurssien avulla poliisin ja Rajavartiolaitoksen nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää ensi vuonna, joskin edelleen niukkuutta jaetaan kuten muillakin hallinnonaloilla. Tärkeää onkin edelleen priorisoida toimintaa sekä kehittää osaamista ja toiminnan johtamista.

Paula Risikko

sisäministeri

(Julkaistu: Ilkka 4.5.2017)