Yhdessä tulevaisuuteen

Yhdessä tulevaisuuteen

Sodan jälkeisinä vuosina Olavi Virta keikkaili usein Pohjanmaalla. Kerran keväällä hänen yhtyeensä lähti autolla Kurikasta kohti Helsinkiä ja yhtäkkiä tie vei tulva-alueelle lähellä Seinäjokea.

Maantie oli kuin rannaton meri, auto jäi pohjasta kiinni eikä lähtenyt enää liikkeelle. Veden pinta nousi, kaikki eivät osanneet uida, huoli kasvoi. Yö vietettiin autossa ja aamulla he näkivät tuntemattoman miehen tulevan apuun isolla traktorilla.

Miehellä oli mukanaan iso rautakanki, johon yhdessä käsin tartuttiin. Auto saatiin lopulta irrotettua, se hinattiin huoltoasemalle kuivumaan ja seuraavana päivänä matka jatkui kohti Helsinkiä.

Tämä tarina kertoo hienolla tavalla pohjalaisten ihmisten auttamisen halusta.

Nykyisin on syytä olla huolissaan sillä traktori jää yhä useammin talliin, rautakankea väännetään yksin, toisen käteen ei tartuta. Suomalaiset tapaavat toisiaan vähemmän kuin ennen, tekevät talkootyötä ja auttavat muita ihmisiä entistä harvemmin, yhdistysten jäsenmäärätkin laskevat.

Sosiaalisesti kaikista aktiivisimpia suomalaiset ovat olleet viime sodan aikana ja välittömästi sen jälkeen. Koskaan Suomessa ei ole perustettu yhdistyksiä niin paljon kuin vuonna 1946.

Yhdistystoiminta on tärkeätä, koska se luo luottamusta ihmisten välille. Ilman luottamusta elämä ei ole elämisen arvoista ja tämä näkyy jopa elinaikaennusteissa.

Muutama vuosi sitten Ruotsissa tehtiin mielenkiintoinen tutkimushavainto: miesten elinikää ennakoi se, onko lompakossa kirjastokorttia. Jos kortti on taskussa, ihminen yleensä aktiivisesti kehittää itseään, ei pelkää sosiaalisia tilanteita ja luottaa itseensä ja muihin. Tällainen ihminen elää pitkään.

Puhe luottamuksesta saattaa tuntua hyvin abstraktilta ja vaikeasti määriteltävältä, mutta sen seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin. Mitä enemmän ihmiset luottavat toisiinsa, sitä parempi on myös yhteiskunnan taloudellinen kilpailukyky.

Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama on sanonut, että yhteiskuntatieteissä esiintyy vain hyvin harvoin näin selvää yhteyttä jonkin psykologisen ilmiön ja taloudellisen toiminnan välillä. Luottamus parantaa taloudellista kilpailukykyä, koska se saa yhteistyön sujumaan paremmin ja sopimisen helpommaksi.

Mitä enemmän yhteiskunta ympärillä muuttuu, sitä tärkeämpää on ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Maamme historian eräässä vaikeimmassa tilanteessa, itsenäisyyspäivänä vuonna 1944, presidentti J.K. Paasikivi valoi uskoa suomalaisiin siteeraamalla Aleksis Kiveä: ”tee työtäs ja käytä itses aina kuin rehellinen mies, niin kaikki viimein päättyy hyvin.”

Tähän suomalaiset naiset kuin miehetkin ovat uskoneet ja näin todella on käynyt. Kuten kaikki tiedämme, suomalainen yhteiskunta on lähes kaikilla mittareilla mitattuna eräs maailman parhaimmista.

Paula Risikko
eduskunnan puhemies

(Julkaistu: Epari-lehti 25.04.2018)