Svinhufvudin periaatteista evästystä uuteen vuoteen

Svinhufvudin periaatteista evästystä uuteen vuoteen

Yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä puhemiehestä ja presidentistä P.E. Svinhufvudista saattaa syntyä helposti kuva, että hän oli arvokas monumentti, enemmän kovaa murtumatonta kiveä kuin ihmistä.

Tämä kuva on väärä. Hänellä oli erittäin lämmin sydän ja inhimillinen tapa kohdella ihmisiä. Erinomaisella huumorintajullaan hän kykeni purkamaan jännitteitä, etsimään sovintoa ja nauramaan myös itselleen.

Svinhufvudilla oli elämässään neljä keskeistä periaatetta: kansalaisten tasavertaisuus, laillisuus, koko kansakunnan etu ja sovinnollisuus.

Vanhan sanonnan mukaan on usein helpompaa taistella periaatteiden puolesta kuin elää niiden mukaan. Svinhufvud eli koko elämänsä periaatteidensa mukaan.

Svinhufvudin mielestä Suomen kansa on perimältään jakamaton ja yksi: säädyllä, kielellä tai ammattiasemalla ei ole mitään merkitystä. Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti ja tästä syystä Svinhufvud suhtautui uudistusmielisesti myös naisten aseman parantamiseen ja äänioikeusuudistukseen.

Svinhufvudista on loputtoman paljon tarinoita, joissa hän piti muita ihmisiä aivan vertaisenaan, vaikka oli itse edennyt yhteiskunnan huipulle.

Esimerkiksi vuonna 1919 Luumäen asemalla ihmeteltiin, kun entinen puhemies, pääministeri ja valtionhoitaja seisoi juhannusyönä kivääri selässään suojeluskunnan vartiossa. Ihmettelijöille Svinhufvud totesi, että nuorten täytyy päästä huvittelemaan, kyllä minulla on aikaa vartioida.

Toinen periaate Svinhufvudin elämässä oli, että laki on pyhä. Vaikka Svinhufvud oli poliitikko, hän vierasti poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Se, mitä on säädetty, siihen pitää turvautua, eikä siitä saa tehdä kompromisseja. Ei varsinkaan perustuslaista. Svinhufvud ei ollut tuomaroiva poliitikko vaan politiikassa toiminut tuomari.

Kolmantena periaatteena Svinhufvud korosti kansankunnan edun merkitystä. Svinhufvudin näkemyksen mukaan Suomen kansan etu oli aina tinkimättä asetettava sekä ryhmien että yksityisen edun edelle.

Kun Svinhufvud lähti Siperiasta kotimatkalleen Suomeen, hän kirjoitti muistikirjaan kuusi sanaa: jokainen kansa on oman onnensa seppä. Tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö kansakunta voisi tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta perimmäinen vastuu maansa turvallisuudesta on suomalaisilla itsellään. Ensin on rajat turvattava, sitten leipä levennettävä.

Svinhufvudin neljäs periaate sovinnollisuus on erityisen tärkeä juuri tällä hetkellä.

Itsenäisyyspäivänä vuonna 1933 presidentti Svinhufvud piti Kansallisteatterissa puheen, jossa hän totesi olevan hetki ”lyödä kättä toinen toisillemme, siirtää joutavat riitaisuudet syrjemmäksi, olla jaloja toisiamme kohtaan ja pyrkiä toisin ajattelevienkin vilpittömään ymmärtämiseen”.

Samalla Svinhufvud ehdotti, että vuoden ensimmäinen viikko vietettäisiin Suomessa sovinnollisuuden viikkona.
Tämän päivän yhteiskunnassa nämä sanat ovat yhtä tärkeitä kuin aiemminkin. Sovinnollisuutta tarvitaan vuoden jokaisena päivänä, mutta ehkä siitä voisi muistuttaa ihmisiä vielä erityisellä viikolla nimenomaan vuoden ensimmäisenä viikkona.

Rauhallista joulua ja sovinnollista vuotta 2019 toivottaen,
Paula Risikko

(Julkaistu: Pohjalainen -lehti 23.12.2018)