Kansanopistot tarjoavat polkuja elinikäiseen oppimiseen

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kansanopistoja ja vapaata sivistystyötä käsittelevässä seminaarissa ”Koulutuksen kolmas tie” maanantaina 4. helmikuuta Ilmajoella.

Puhemies Risikko: Kansanopistot tarjoavat polkuja elinikäiseen oppimiseen

Elinikäinen oppiminen, persoonallisuuden kehittäminen ja kyky toimia yhteistyössä ovat vapaan sivistystyön kulmakiviä. Näiden tavoitteiden tulee elää ajassa ja opetuksen sekä koulutuksen tulee mukautua uusiin olosuhteisiin. Kansanopistoilla on vahva rooli vapaassa sivistystyössä suomalaisessa yhteiskunnassa. Niillä on myös keskeinen yhteys suomalaiseen arvopohjaan, johon kuuluvat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Kansanopistot toteuttavat koulutusta, joka soveltuu elinikäisen oppimisen tavoitteisiin. Erityisen väylän ne tarjoavat tilanteissa, jolloin yksilöt ovat perusopetuksen ja toisen asteen tai alemman korkea-asteen taittovaiheessa. Tämä voi myös koskea elämänvaihetta, jolloin tarvitaan miettimisaikaa oman alansa valitsemiseen.

Vapaalla sivistystyöllä on avainrooli myös digitalisaation edellyttämissä tiedoissa ja taidoissa sekä maahanmuuttajien omaehtoisessa koulutuksessa, erityisesti kielitaidon osalta.


Vapaa sivistystyö tunnistaa ja pystyy nopeasti reagoimaan uusiin akuutteihin koulutustarpeisiin, sellaisiin, mitä muut koulutusjärjestelmä ei vielä tunne. Monien perustaitojen vahvistaminen yhteistyössä toisen asteen kanssa antavat edellytyksiä jatko-opinnoille sekä monia nykypäivälle välttämättömiä kansalaistaitoja kuten luku-, digi- ja laskutaidot.

Digitaitojen hallinta on nykypäivänä keskeistä kaikenikäisille. Digitalisaatio muokkaa työtämme ja vapaa-aikaamme monin tavoin. Perinteisiä tehtäviä häviää ja syntyy uusia ammatteja. Samoin työn tekemisen tavat monipuolistuvat ja työn sidonnaisuus aikaan tai paikkaan heikkenee. Digitaitojen hallinta edellyttää meiltä uusi viestinnän, työnteon ja verkostoitumisen taitoja. Tätä on vapaa sivistystyö monipuolisesti. 

Kansanopistoille on kehittynyt monen vuoden aikana monipuolista kokemusta ja osaamista myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Kotoutumista on tärkeää nopeuttaa kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Kotouttamiskoulutuksen keskeisenä tavoitteena on saavuttaa työelämään osallistumisen edellytykset eli riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämävalmiudet ja riittävä kielitaito. Kansanopistot ovat nopeasti ja joustavasti kyenneet tuottamaan maahanmuuttajille kotouttamispalveluita, joilla tuetaan kielen ja kulttuurin oppimista yhteistyössä kantaväestön kanssa. Tämä on tärkeä lähtökohta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja yhteiskuntaan integroitumisessa. 

Eduskunnan hyväksymässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä kotouttamisesta painotettiin, että viranomaisten lisäksi myös kolmannella sektorilla eli järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä on tärkeä asema kotouttamisessa ja kolmannen sektorin osuutta kotouttamisessa tulee lisätä. Tämä edellyttää viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon uudelleen määrittelyä ja uudenlaisen, järjestöjen ja vapaan sivistystyön toimintaan nykyistä enemmän perustuvan toimintakulttuurin aikaan saamista Suomeen.

Lisätiedot

Puhemies Paula Risikko, 09 432 3107

Puhemiehen erityisavustaja Tiina Rytilä-Broere, 09 432 2607