Puhemies Risikko: Yhteiskuntaa kehitettävä päättäjien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Puhemies Risikko: Yhteiskuntaa kehitettävä päättäjien ja tutkijoiden yhteistyöllä

Eduskunnan puhemies Paula Risikko piti puheen torstaina 28. maaliskuuta Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivillä Kemissä. Puheen aiheena oli tutkittu tieto päätöksenteon perustana.

Risikko tarkasteli puheessaan tutkimustiedon käyttöä kansanedustajan ja ministerin näkökulmasta. Risikko toi esiin, että päätöksenteon valmistelussa käydään paljon erilaisia keskusteluja ja usein punnitaan, kenen tieto on kaikista luotettavinta.

Risikon mukaan poliittisen päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. "Tutkijakoulutuksen saaneena poliitikkona olen itse tottunut luottamaan tieteelliseen tutkimustietoon. Moni kansanedustajista saattaa kuunnella enemmän etujärjestöjen ääntä, joku toinen luottaa enemmän omiin kokemuksiinsa tai torilla kuulemiinsa tarinoihin. Demokratiassa jokainen edustaja voi itse valita, keneen tai mihin luottaa", Risikko totesi.

Risikko toi puheessaan esiin esimerkin siitä, miten kansanedustajat voivat arvioida tutkimustiedon merkitystä. Kymmenisen vuotta sitten kuluttajilla nousi kiinnostus raakamaitoon, jota silloisen elintarvikelain mukaan ei saanut myydä tai valmistaa. Maitotilallisille tämä oli uusi tulonlähde, joten yhdessä MTK:n kanssa he tukivat elintarvikelain muutosta. Kauppa ja kuluttajajärjestöt kannattivat myös asiaa.  "Ministeriössä alettiin valmistella asiaa ja lopulta hallituksen esitys tuli eduskuntaan käsiteltäväksi. Valiokunnassa kuultiin etujärjestöjä, mutta myös parhaita tieteellisiä asiantuntijoita. Nämä ajattelivat täysin toisin. Muun muassa jokainen lääkärikoulutuksen saanut asiantuntija vastusti muutosta listerioosivaaran takia", Risikko huomautti.

Risikko tiivisti, että vaikka tutkimusevidenssi tästä oli erittäin vahva, valiokunta päätti siitä huolimatta sallia raakamaidon valmistamisen. "Toimivatko nämä kansanedustajat siis vastuuttomasti, vastoin kansalaisten etua ja parasta mahdollista tietoa?", Risikko kysyi.

Risikon mukaan esimerkki raakamaidosta kertoo jotakin hyvin olennaista poliittisesta päätöksenteosta. Risikko toi esiin, että päätöstä tekemässä ollut kansanedustaja kertoi arvioineensa vapauden tärkeämmäksi arvoksi kuin mahdollisen riskin. Kyseisen kansanedustajan mielestä niin kuluttajan vapaus saada ostaa haluamiaan tuotteita kuin tuottajan vapaus harjoittaa elinkeinoaan painoivat harkinnassa enemmän kuin tutkijoiden esille tuoma riski, Risikko kertoi.

Risikon mukaan päätöksentekotilanteessa vastakkain eivät näin ollen olleet tieteellinen tutkimustieto ja etujärjestöjen tavoitteet vaan vapauden kaltainen moraalinen arvo toista arvoa vastaan. "Päätöksenteossa koskaan kyse ei ole vain faktoista vaan aina myös arvoista ja etiikasta. Perimmiltään oikeastaan ihmiskäsityksestä", Risikko totesi. Risikon mukaan tutkimustiedon tuottajien ja päättäjien yhteistyö tuo parhaan lopputuloksen.

Risikko painotti, että tutkijoiden velvollisuutena on tehdä parasta mahdollista tutkimusta ja tuottaa luotettavinta mahdollista tietoa. Risikko lisäsi, että kansanedustajien velvollisuutena sen sijaan on arvioida sitä omien arvojensa näkökulmasta ja samalla etsiä koko yhteiskunnan suurinta mahdollista etua.

Risikon mielestä hyvää perustutkimusta tarvitaan ja se on tieteen ydin. Hän kuitenkin sanoi, että päätöksentekijät tarvitsevat myös soveltavaa tutkimustietoa yhteiskunnan ongelmista ja mahdollisuuksista. 

Risikko toi esiin näkemyksen, että yhteiskuntaa kehitetään parhaiten yhdessä. "Meidän poliitikkojen tulee kunnioittaa tieteen vapautta ja toivon tutkijoiden kunnioittavan kansan valtaa, vaikka päätöksemme eivät aina voikaan kaikille olla mieluisia. Tehtävämme ovat erilaiset, mutta päämäärämme on yhteinen. Menestyvä Suomi ja hyvä elämä jokaiselle suomalaiselle.", Risikko sanoi. 

Risikko päätti puheensa painottamalla, että tutkittua tietoa on hyödynnettävä kaikessa päätöksenteossa. "Hoitotieteen tuottamalla tiedolla on paljon merkitystä Suomen ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. On olemassa suora yhteys terveyden, vaurauden ja koulutustason kesken. Lisäksi monissa maissa, kuten Suomessakin odotettavissa oleva elinikä korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Yhteiskunnan on arvokasta vaalia kansalaisten terveydentilaa, ja se tulisikin nähdä investointina, ei kuluna", Risikko painotti ja jatkoi: "Hoitotieteen keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat eri-ikäiset ihmiset ja heidän terveytensä, terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen, myös itsensä hoitamisen näkökulmasta. Yhteiskuntaa kehitetään yhdessä – päätöksentekijät ja tutkijat – toisiamme kunnioittaen" Risikko totesi puheen lopuksi.

(Puhetiivistelmä: Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät, Kemi, 28.3.2019)