Koronastakin selvitään yhdessä

Koronastakin selvitään yhdessä

Kun ensimmäiset koronatiedot kantautuvat Suomeen, tuli mieleeni sikainflunssaepidemia vuonna 2009. Elin sen kanssa peruspalveluministerinä yötä päivää yli vuoden.

Keväällä 2009 saatiin Meksikosta ensimmäiset tiedot, WHOn hälytys tuli huhtikuussa ja kesällä julistettiin pandemia. Aluksi Suomessakin tautia rajoitettiin huhtikuusta heinäkuuhun, sitten siirryttiin lieventämään.

Taudin ensimmäisessä aallossa oli 8000 laboratoriovarmennettua tautitapausta, todellisuudessa paljon enemmän. Sairaalassa hoidettiin 1600 ja 44 henkilöä menehtyi. Rokotteet saatiin syksyllä.

Korona etenee nopeammin kuin ”sika”. Kuten sikainfluenssaepidemiassa, nopeus kaikissa toimissa on valttia. Tarvitaan mm. rajoittamista, testauksia, suojaimia, hoitopaikkoja, hoitohenkilöstöä, lääkkeitä ja rokote. Tarvitaan myös paljon rahaa.

Koronaepidemia on terveys- ja talouskriisin lisäksi myös sosiaalinen kriisi. Siitä seuraa monia negatiivisia vaikutuksia, joiden hoitamiseen tarvitaan meitä kaikkia pitkään.

Kyllä tästäkin selvitään, olemmehan sisukasta kansaa. Pidetään kunnostamme ja toinen toisistamme huolta. Epidemian jälkeen aloitetaan Suomen uudelleen rakentaminen. Siinä tarvitaan yhteistyötä ja kykyä tehdä päätöksiä.

Eilen tiistaina (7.4.) maailman terveyspäivänä muistettiin erityisesti terveydenhuollon henkilöstöä, mutta kaikki auttajat ansaitsevat suuren kiitoksen jo tähänastisesta työstä. Työ jatkuu, sillä olemme kulkeneet sadan kilometrin matkasta vasta muutaman sentin.

Paula Risikko

(Julkaistu: Järviseutu-lehti 8.4.2020)