Oppivelvollisuuden pidentäminen ei poista keskeytyksiä eikä syrjäytymisen juurisyitä

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei poista keskeytyksiä eikä syrjäytymisen juurisyitä

Oppivelvollisuuden uudistukseen varatut eurot ovat kaukana todellisista kustannuksista.

Julkaistu: 31.7. 2:00

KOULUTUS on tutkitusti tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Koulutustakuu eli toisen asteen opiskelupaikan saaminen toteutuu Suomessa hyvin. Lähes kaikki siirtyvät toisen asteen opintoihin. Kuitenkin noin 15 prosenttia 20–29-vuotiaiden ikäluokasta on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, ja silloin on vaikeaa löytää jalansijaa työmarkkinoilta.

Ongelmana ei ole opintojen aloittaminen vaan keskeyttäminen. Syitä siihen on monia, eikä oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen estä toisen asteen opintojen keskeyttämistä tai auta syrjäytymisen juurisyihin. Sen sijaan auttamisen painopisteen tulee olla lapsiperheiden tukemisessa sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistamisessa, jotta lapset ja nuoret saavat oikea-aikaista tukea ongelmien noustessa. Tätä ovat esittäneet tutkimusten pohjalta myös kasvatustieteilijät ja taloustieteilijät.

Oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvat kustannukset on luvattu korvata kunnille täysimääräisesti. Uudistukseen varatut eurot ovat kuitenkin kaukana todellisista kustannuksista. Esimerkiksi Helsingissä uuden oppivelvollisuuslain täytäntöönpanon todelliset kustannukset ovat kaupungin laskelmien mukaan noin 40 prosenttia hallituksen esitysluonnoksessa arvioituja suuremmat. Koronavirusepidemia on heikentänyt maamme taloutta entisestään. Uudistuksen toimeenpano ei ole tässä tilanteessa järkevää. Puuttuva rahoitus kaatuu talousvaikeuksissa jo nyt olevien kuntien niskaan ja johtaa siihen, että opetuksen laadusta ja määrästä joudutaan karsimaan uudistuksen toteuttamiseksi.

Uudistuksen tärkeä päätavoite, vähintään toisen asteen koulutus jokaiselle nuorelle, saavutetaan paremmin varmistamalla, että kaikki oppilaat saavuttavat peruskoulussa riittävät perustiedot ja -taidot ja löytävät mieleisensä jatko-opintopaikan.

Uudistukselle varatut resurssit on kohdennettava varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, koulupolun nivelvaiheiden ja opinto-ohjauksen vahvistamiseen. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisiä vähentää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen sekä yksilöllisen oppimisen ja muun tuen varmistaminen jokaiselle nuorelle.

Vähävaraisuus ei saa olla este toisen asteen tutkinnon hankkimiselle. Taloudellinen tuki on tärkeää kohdentaa niille, joille kustannukset voisivat muodostua esteeksi.

Paula Risikko

kansanedustaja (kok), Seinäjoki

Pia Pakarinen

apulaispormestari (kok), Helsinki

(Julkaistu: Helsingin Sanomat 31.7.2020)