Poliisin resurssit on turvattava pitkäjänteisesti

Poliisin resurssit on turvattava pitkäjänteisesti

Poliisille ensi vuoden budjetissa varatut määrärahat uhkaavat jäädä 35–40 miljoonaa alijäämäisiksi, jos hallitus ei tulevassa syksyn budjettiriihessä korjaa suunnitelmiaan.

Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan (noin 70 prosenttia) poliisiin menoista, tarkoittaa säästötarve väistämättä henkilöstön vähentämistä nykyisestä. Henkilötyövuosiksi muutettuna em. summa tarkoittaisi jopa 450 henkilötyövuoden vähentämistä, arvioidaan Poliisihallituksessa.

35–40 miljoonan euron supistukset vaikuttaisivat koko maassa poliisin näkyvyyden vähentymiseen, toimintavalmiusajan pidentymiseen erityisesti harvaan asutuilla ja pitkien välimatkojen seuduilla.

Se heikentäisi kaikkialla myös yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja liikenneturvallisuuden valvontaa.

Vähennyksillä olisi valtava merkitys myös rikostutkintaan, jossa jo nyt tutkinta-ajat ovat pidentyneet. Määrärahojen vähentämisellä olisi valtava negatiivinen vaikutus myös koko henkilöstön työssä jaksamiseen.

Nykyhallituksen ohjelman mukaan poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen 2022 mennessä. Ennen viime eduskuntavaaleja kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat siihen, että poliisien määrä nostetaan tällä vaalikaudella 7 850 poliisiin. Poliisihallituksen arvion mukaan Suomi tarvitsee 8 200 poliisia vuonna 2030.

Tällä hetkellä poliisien määrä on noin 7 450, joten kaukana ollaan hallituksen ohjelman lupauksista tai muista tehdyistä sitoumuksista. Ja nykyisestäkin poliisien määrästä ollaan siis nyt karsimassa.

Ei todellakaan näytä hyvälle tilanteessa, jossa erilaiset turvallisuusuhkat ovat lisääntyneet maassamme.

Liikennerikosten, kiristysrikosten ja seksuaalirikosten määrässä on selvää nousua. Törkeiden rikosten määrän kasvu on ollut jatkuvaa, samoin kyberrikollisuuden määrä on kasvanut. Lisäksi huumeiden käytön ennustetaan lisääntyvän.

Kotihälytystehtävien määrässä on selvä nousu verrattuna viime vuoteen. Merkittävänä tekijänä siihen arvioidaan olevan korona, ja siitä johtuvat ravintola- ja muut rajoitukset. Korona-ajan henkinen pahoinvointi ja turvattomuus ilmenevät yhä enenevässä määrin väkivaltaisena ja muuna häiriökäyttäytymisenä.

Muutenkin maamme turvallisuustilanne on monestakin syystä muuttunut entistäkin vaikeammin ennakoitavaksi ja epävakaammaksi. Muun muassa kansainväliset konfliktit heijastuvat Suomen turvallisuustilanteeseen, halusimme tai emme.

Nykyinen sisäministeri on kertonut poliisiresurssien säästötarpeen johtuvan viime hallituskauden päätöksistä.

Höpö höpö! Viime kaudella kokoomuslaisten sisäministerien työn tuloksena pysäytettiin poliisien määrän lasku ja käännettiin se nousuun.

Nyt on jatkettava samaa linjaa ja varmistettava poliisitoimen pitkäjänteinen toiminta. Se ei kuitenkaan onnistu, jos joka syksy pitää pelätä seuraavan vuoden vähennyksiä. Poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset eivät voi elää ”kädestä suuhun” ja suunnitella toimintaansa aina vain vuodeksi eteenpäin.

Lopuksi neuvo nykyhallitukselle: Jättäkää ideologisperusteiset kotkotukset vähemmälle ja keskittykää enemmän Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen.

Älkääkä syyttäkö edellistä hallitusta nykyisistä ongelmista. Se on tosi lapsellista. Te olette nyt ”puikoissa”. Teillä on valta ja velvollisuus ratkaista ongelmat.

Paula Risikko

Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta

(Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 29.8.2021)