Kulttuuritapahtumista hyvinvointia ja taloutta

Viime viikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa ”Toivo - Etelä-Pohjanmaan Kulttuurifoorumi”.

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi niistä aloista, joita korona on rankasti kurittanut. Nyt onneksi alkaa olla toivoa käynnistää tapahtumia. Mm. Provinssi, Ilmajoen musiikkijuhlat, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja monet muut maakuntamme upeat kulttuuritapahtumat järjestetään jälleen.

Hyvä niin, sillä kulttuuritapahtumilla on monia myönteisiä hyvinvointi- ja talousvaikutuksia.

Muun muassa yhdessä olon, toisten ihmisten tapaamisen ja yhteisöllisyyden hyvien vaikutusten ansiosta kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi mielialaan ja työhyvinvointiin.

Kulttuuritapahtumien taloudellinen merkityskin on valtava. Tämä on tunnistettu aikoinaan myös Etelä-Pohjanmaalla, kun selvitettiin kesätapahtumien talousvaikutuksia alueelle. Tapahtumilla on monille eri toimijoille taloudellista vaikutusta, ei vain esiintyjille.

Kulttuuri on Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesti Suomessa keskisuuri toimiala, joka työllistää enemmän kuin vaikkapa elintarvikkeiden ja juomien valmistus, puuteollisuus, elektroniikkateollisuus jne. ja vain vähän vähemmän kuin majoitus- ja ravitsemustoiminta. Suomessa kulttuurin toimiala työllisti vuonna 2020 5,1 % työvoimasta.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin festivaalituotantoon liittyviä rahavirtoja ja niiden kertautumista aluetaloudessa. Tutkimuksessa havainnollistettiin erilaisia aluetalousvaikutuksia kolmella alueella: Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tutkimuksen mukaan talousvaikutukset syntyvät festivaalien ja paikallisten yritysten muodostamissa toimijaverkostoissa. Tutkimuksessa kävi ilmi näiden verkostojen monialaisuus ja yhteistyön moninaisuus yli varsinaisen taiteen- ja kulttuurintuotannon.

Yksi tärkeimmistä aluetaloustalousvaikutusten muodostumisen tekijöistä on festivaalin koko. Tuotannoltaan ja kävijämääriltään pienten festivaalien tuotantoverkostot ovat usein paikallisia ja alueellisia, ja niillä on kokoonsa nähden paljon aluetaloudellista vaikuttavuutta.

Suurempien festivaalituotantojen verkostot ulottuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kävijämääriltään suuret festivaalit tuottavat paikallisia ja alueellisia vaikutuksia suuren volyyminsä ansiosta.

Tietenkin myönteiset vaikutukset edellyttävät, että eri kokoisissa tapahtumissa on kävijöitä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurifoorumin nimi oli osuvasti Toivo. Toivo on ”odotus siitä, että jotain suotuisaa tapahtuu”. Suotuisaa nyt toden totta tarvitaan – niin hyvinvoinnin kuin taloudenkin näkökulmasta.

Nautitaan siis monipuolisesti kulttuurista ja tapahtumista. Nyt on siihen – vihdoinkin –mahdollisuus.  

Paula Risikko

(Julkaistu: Epari 11.5.2022)