Kunta on tulevaisuudessakin toimivien palveluiden kivijalka

Kunta on tulevaisuudessakin toimivien palveluiden kivijalka

Tulevaisuudessakin kunnat huolehtivat asukkaidensa hyvinvoinnista, sujuvasta arjesta ja turvallisesta ympäristöstä sekä alueensa elinvoimaisuudesta laaja-alaisesti. Menestyvä kunta toimii aktiivisesti kaikilla näillä osa-alueilla.

Kunnan ydintehtävinä ovat tulevaisuudessakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut. Myös paikallinen elinkeinopolitiikka, työllisyyden hoito, alueiden käytön suunnittelu ja asuminen sekä turvallisuuden kehittäminen ja ylläpito kuuluvat edelleen kuntien tehtäviin.

Tulevaisuuden kunnan tehtävät on helppo määritellä. Jatkossa kuntien tehtäviin kuuluu kaikki se, mikä nykyäänkin on, mutta ilman sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnan tehtävistä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta.

Vaikka sote siirtyykin kunnilta maakunnille, on niistä hyvä puhua kuntavaalien yhteydessä, sillä tulevat valtuutetut ovat seuraavat kaksi vuotta vastuussa siitä, että sotepalvelujen siirto maakuntien järjestämisvastuulle sujuu hyvin.

Uusien valtuutettujen on varmistettava, ettei uusi hallinnontaso tuo lisää byrokratiaa ja että perusterveydenhuollon palvelut ja -sosiaalipalvelut säilyvät edelleen lähipalveluina.

Kuntien rooli osana julkisen hallinnon kokonaisuutta säilyy siis edelleen vahvana. Kunnat ovat nyt ja tulevaisuudessa itsehallinnollisena yksikkönä merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kunnilla on kuitenkin edessään monenlaisia muutoksia ja monet kunnat ovatkin jo lähteneet miettimään uutta rooliaan etukenossa. Juuri näin tulevaisuuteen pitäisikin suhtautua, sillä tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka kykenevät ennakoivaan uudistamiseen ja aktiiviseen mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Kunta on hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö jatkossakin, mutta pysyäkseen mukana toimintaympäristön vauhdikkaassa ja jatkuvassa muutoksessa, kunta tarvitsee ennakointi- ja yhteistyökykyisiä sekä ratkaisukeskeisiä päättäjiä. Näitä kykyjä tarvitaan päättäjiltä ennen kaikkea nyt kun maakuntahallintoa rakennetaan.

Maakuntauudistuksen myötä myös kuntien rooli paikallisdemokratian ytimenä entisestään korostuu.

Kunta on yhteisöllisyyden kehto ja paikka jossa kuntalaisen tulee voida osallistua päätöksentekoon. Keinoja ja foorumeita niiden toteutumiseksi kannattaa lisätä ja toimintatapoja kehittää. Kuka tietäisi kuntalaisten tarpeista paremmin kuin paikalliset kuntalaiset? Annetaan siis kuntalaisten äänen kuulua ja vaikuttaa!

Lain säätämiä foorumeita ovat mm nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot sekä vanhusneuvostot. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä vaan tarvitaan uusia tapoja osallistaa ja ottaa kuntalaiset mukaan. Mitäpä olisi valtuuston kyselytunnit aina ennen valtuuston kokousta?

Paula Risikko
Sisäministeri