Turvallisuus – Kaiken perusta

Turvallisuus - Kaiken perusta

Turvallisuuden kokeminen on yksi ihmisen perustarpeista ja siten osa hyvinvointia. Koetko Sinä olosi turvalliseksi?

Turvallisuutta ihmiselle tuovat perhe, läheiset ja ystävät, koti, työpaikka, taloudellinen toimeentulo sekä moni muu yksilöllinen asia ja tekijä.

Suomi on yksi maailman parhaita maita monella eri mittarilla mitattuna. Kansainvälisesti ja historiallisesti vertailtuna tänne on hyvä syntyä ja täällä elää. Kansakunnan hyvinvointi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sen eteen on tehtävä töitä joka päivä.

Turvallisuuteemme voimme vaikuttaa myös itse, tekemällä turvallisia valintoja. Niin ikään valtiovallalla on siinä oma tehtävänsä.

Seuraaviin seikkoihin tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota, kun rakennamme Suomesta maailman turvallisinta maata.

Ennalta ehkäisevät toimet ja varhainen tuki ovat parasta turvallisuustyötä.

Yhteiskunnan sisäisen eheyden, ihmisten hyvinvoinnin, työllisyyden, osaamisen lisääminen parantavat turvallisuutta. Osaamisen varmistamisessa mm. yliopistot ja korkeakoulut ovat merkittäviä tekijöitä.

Ennaltaehkäisyä ovat myös lapsiperheiden palvelut, nuorisotyö, koulutus, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muut oppilashuollon palvelut, päihdepalvelut, vanhusten koti- ja asumispalvelut sekä kuntoutus, liikunta- ja harrastustoiminta sekä asunnot.

On myös huolehdittava fyysisen ja virtuaalisen infrastruktuurin olemassaolosta ja sekä kunnossapidosta. Tietoverkkojen, teiden, väylien ja rataverkon toimivuudessa on kyse liikkumisen ja tiedon välittämisen mahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista. Nämä luovat osaltaan turvallisuutta.

Ennalta estävien toimien ja mahdollistavan infrastruktuurin ohella on välttämätöntä huolehtia myös eri viranomaisten toimintamahdollisuuksista ja tarpeellisen tiedon välittymisestä heidän välillään. Välttämättömät turvallisuustehtävät on hoidettava 24/7. Näistä tehtävistä ei voida kansainvälistyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä tinkiä vaarantamatta sitä oikeusvaltion ydintä, joka tekee Suomesta Suomen.

Perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, naapurit ja muut tuttavat muodostavat turvallisuuden tunteemme kannalta aivan keskeisen kivijalan. Ja toisesta ihmisestä välittämistä ei voi ulkoistaa viranomaisille. Vastuu alkaa siitä, että välittää.

Pidetään siis itsestämme ja toisistamme huolta. Lentokoneessakin sanotaan, että tarvittaessa aseta happinaamari ensin itsellesi voidaksesi auttaa muita.

Paula Risikko

*****

Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve

Teemme sisäministeriössä päivittäin töitä mm. poliisin, pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen kanssa turvallisen Suomen eteen. Valtiolla on vastuu turvallisuusviranomaisten suorituskyvystä, mutta kunnilla ja kuntapäättäjillä on laajaa vastuuta erityisesti arjen turvallisuuden edistämisessä ja takaamisessa.

Jotta Suomi voi olla maailman turvallisin maa, tarvitsemme tekoja turvallisuuden eteen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kunnilla on tässä työssä merkittävä rooli. Arjen turvallisuus on tekoja esimerkiksi turvallisen koulutien tai viihtyisän kuntakeskuksen eteen.

Turvallisuus koostuu monista erilaisista asioista. Päätöksenteossa on otettava aina huomioon yhteiskunnan heikoimmat ja heidän turvallisuutensa.

Kunnilla on merkittävä tehtävä muun muassa lähidemokratian ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Ne ovat osa turvallisuuden tekemistä.

Toimiva demokratia ja hyvä hallinto ovat elinehtoja hyvälle yhteiskunnalle. Niitä on suojeltava ja kehitettävä aktiivisesti. Nykymaailma on helposti repivä. Tarvitsemme kokoavia voimia, yhteisymmärryksen etsimistä ja yhteistä päätöksentekokykyä.

Eräs nyky-yhteiskuntamme sisäisen turvallisuuden suurista haasteista on syrjäytyminen. Syrjäytymisen ehkäiseminen on mitä parhainta turvallisuustyötä.

Syrjäytyminen ja huono-osaisuus usein kasautuvat. Suomessa on merkkejä siitä, että syrjäytymisuhan piirissä olevien nuorten aikuisten osuus on kasvamassa. OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes 20-24-vuotiaista suomalaisista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä.

Kunnalla on lähiyhteisönä parhaat välineet syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisy ei missään nimessä ole vain viranomaistoimintaa vaan siinä tarvitaan meistä jokaista.

Suomalaisten turvallisuuden tunne on kansainvälisesti vertailtuna edelleen korkea. Sitä selittävät suomalaisen yhteiskunnan yhä varsin vahva sosiaalinen yhtenäisyys, korkea luottamus viranomaisiin ja instituutioihin sekä erityisesti vahva luottamus perheeseen ja läheisiin. Suomen vahvuus on, että pieni ja verraten tasa-arvoinen maa on ylläpitänyt yhteenkuuluvuutta, selvinnyt yllättävistä kriiseistä ja menestynyt.

Luottamus luo turvaa. Meille suomalaisille hyvin oleellinen kysymys on, miten muuttuvassa maailmassa ylläpidetään luottamuksen ilmapiiriä. Vastuu siitä on paitsi yksilöillä myös yhteisöillä. Luottamusta luodaan yhteistyöllä.

Paula Risikko

***