Hyvä elää kunnissa

Hyvä elää kunnissa – kunta on toimivien palveluiden kivijalka

Kunnat huolehtivat asukkaidensa hyvinvoinnista, sujuvasta arjesta ja turvallisesta ympäristöstä sekä alueensa elinvoimaisuudesta.  Menestyvä kunta toimii aktiivisesti kaikilla näillä osa-alueilla – ja aina kuntalaisten tarpeista lähtien.

Kunnan ydintehtävinä ovat tulevaisuudessakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, varhaiskasvatus ja esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut. 

Niin ikään paikallinen elinkeinopolitiikka, työllisyyden varmistaminen, alueiden käytön suunnittelu ja asuminen sekä turvallisuuden ylläpito ja lisääminen kuuluvat kuntien tehtäviin.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivätkin kunnilta hyvinvointialueille, kuten maamme hallitus on esittänyt, on niistä hyvä puhua juuri nyt. Nimittäin jos niin käy, tarkoittaa se, että kunnilla on vähemmän rahaa käytössä, hallinto lisääntyy ja palvelut keskittyvät. Nyt on aika vaikuttaa, ettei niin käy.

Jos kaavailtu muutos kaikesta huolimatta toteutuu, uusien valtuutettujen on varmistettava, ettei uusi hallinnontaso lisää byrokratiaa, ja että perusterveydenhuollon palvelut ja -sosiaalipalvelut säilyvät lähipalveluina.

Kuntien rooli osana julkisen hallinnon kokonaisuutta on siis edelleen vahva. Kunnat ovat tulevaisuudessakin itsehallinnollisena yksikkönä merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kunnilla on kuitenkin edessään monenlaisia muutoksia, ja monet kunnat ovatkin lähteneet miettimään tulevaisuutta etukenossa. Juuri näin tulevaisuuteen pitää suhtautua, sillä tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka kykenevät ennakoimaan ja aktiivisesti hyödyntämään mahdollisuuksiaan.

Kunta on hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö jatkossakin, mutta pysyäkseen mukana vauhdikkaassa ja jatkuvassa maailman muutoksessa, kunta tarvitsee ennakointi- ja yhteistyökykyisiä sekä ratkaisuhakuisia päättäjiä.

Maailman muuttuessa kuntien rooli paikallisdemokratian ytimenä entisestään korostuu. 

Kunta on yhteisöllisyyden kehto ja paikka, jossa kuntalaisen tulee voida osallistua päätöksentekoon. Keinoja ja foorumeita niiden toteutumiseksi pitää lisätä ja toimintatapoja kehittää. Kuka tietäisi kuntalaisten tarpeista paremmin kuin paikalliset kuntalaiset itse? Annetaan siis kuntalaisten äänen kuulua ja vaikuttaa!

Lain säätämiä foorumeita ovat mm nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot sekä vanhusneuvostot. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan uusia tapoja ottaa kuntalaiset mukaan.

Paula Risikko

                                                 *****

Katse oikeaan palloon 

Pallopeleihin valmistautuessa annetaan neuvoksi, että katse palloon. Niin se on asioiden hoidossakin – katse palloon. Tähän lisäisin kuitenkin tämänhetkisen tilanteen valossa, että katse oikeaan palloon!

Nyt kaikki energiamme kohdistuu koronaepidemiaan, vaikka samanaikaisesti meillä on paljon suurempia ongelmia. Niihin pitäisi nyt nopeasti tarttua, ennen kuin on liian myöhäistä. Ei anneta koronaverhon pimentää näkökenttäämme.

Koronaepidemia on kurittanut koko maailmaa keväästä 2020 lähtien. Virus on osoittautunut nopeasti leviäväksi ja osalle väestöstä hyvinkin vaaralliseksi. Viruksen käyttäytyminen on yllättänyt jopa monet epidemiologit.

On aivan selvää, että koronaan liittyvät asiat on hoidettava hyvin. Suosituksia ja rajoituksia on noudatettava.  Koronaepidemian kanssa on kuitenkin opittava elämään, kunnes saamme sen tukahdutettua.

Paljon suurempia ongelmia ovat kuitenkin työttömyys, talousongelmat, yrittäjien tilanne, turvallisuusongelmat, hoitovelka, ikäihmisten hoivan puutteet sekä perheiden, lasten ja nuorten ongelmat jne. Osa niistä on jopa pahentunut koronan aikana.

Valtion ja kuntien taloudet ovat suurissa vaikeuksissa, ja ne olivat sitä jo ennen koronaepidemiaa. Talouskasvun edellytys on työllisyyden kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan tammikuun lopussa (2021) työttömiä työnhakijoita oli 333 000.

Yrittäjien osalta näkymissä on toimialan mukaan isoakin vaihtelua, mutta melkein jokaisella tilanne on tämä: Jos keväällä sattui olemaan taloudellisia puskureita, niin tällä hetkellä niitä ei enää ole. Päinvastoin, lainaruuvikin on kiristetty äärimmilleen. Samoin jaksaminen.

Aina kun vain mahdollista, nyt kannattaa suosia lähellä olevan pk-yrittäjän tuotteita ja palveluja. Se on kaikkien kannalta viisasta.

Suomen sisäistä turvallisuutta heikentää nuorten syrjäytymisen lisääntyminen. Olemme viime aikoina saaneet lukea mm. alaikäisten tekemistä vakavista henkirikoksista. 

Lisäksi monet uudet turvallisuusuhat, kuten jengiytyminen ja kyberhyökkäykset heikentävät turvallisuuden tunnettamme. Viimeksi mainitusta on hiljattain nähty esimerkki, kun potilastietoja varastettiin ja niillä kiristettiin asianomaisia.

Hoitovelka eli hoitojonot ovat kasvaneet merkittävästi monissa sairauksissa. Korona-aika on entisestään pidentänyt mm. sydämen ja syöpien leikkausjonoja. Hoitovelka voi johtaa ennenaikaisiin kuolemiin.

Lasten ja nuorten sekä perheiden ongelmat näkyvät mm. lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. 20 prosentilla nuorista esiintyy mielenterveysongelmia. Lisäksi on päihdeongelmia ja oppimisvaikeuksia.

Ikäihmisten kotiin saatavien kuntouttavien palvelujen ja omaishoidon tuen saatavuudessa on ongelmia. Tehostettuun palveluasumiseen tai muuhun ympärivuorokautiseen hoivaan on monella paikkakunnalla pitkät jonot.

Siis katse oikeaan palloon. Varsinkin meillä päättäjillä. Näihin kaikkiin ongelmiin on ratkaisuja, jos niitä vain rohjetaan ottaa käyttöön. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

Paula Risikko