Paula Risikko

Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.

Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.

Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.

”Maharotoonta ei ookkaan.”

Liity Paulan tiimiin!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi*

Paula Facebookissa

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Ukrainan parlamentin varapuhemies Olena Kondratiuk vieraili tänään eduskunnassa. Tapasimme hänet varapuhemieskollega Tarja Filatovin kanssa.

Korostin keskusteluissamme Suomen ja eduskunnan vankkumatonta tukea Ukrainalle. Ukrainalaiset taistelevat paitsi oman olemassa olonsa, niin myös koko Euroopan turvallisuuden puolesta.

Lue eduskunnan tiedote vierailusta:

www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Ukrainan-parlamentin-varapuhemies-Olena-Kondratiuk-vieraili-…
See MoreSee Less

Ukrainan parlamentin varapuhemies Olena Kondratiuk vieraili tänään eduskunnassa. Tapasimme hänet varapuhemieskollega Tarja Filatovin kanssa. 

Korostin keskusteluissamme Suomen ja eduskunnan vankkumatonta tukea Ukrainalle. Ukrainalaiset taistelevat paitsi oman olemassa olonsa, niin myös koko Euroopan turvallisuuden puolesta.

Lue eduskunnan tiedote vierailusta: 

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Ukrainan-parlamentin-varapuhemies-Olena-Kondratiuk-vieraili-eduskunnassa.aspx

20 CommentsComment on Facebook

Ei muuta risokko ku oma pörssi auki

Lopettakaa tuo hyysääminen, kuinka huonosti suomalaisilla pitää mennä että tuohon tulee loppu.

Tuli taas rosvoamaan

View more comments

Hyvää ystävänpäivää!

SPR julkaisi aiemmin tällä viikolla vuosittaisen Yksinäisyysbarometrinsä. Suomalaisten yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 2025, jolloin 59 % kertoi kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus. Nyt vastaava luku on 65 %. Yksinäisyys ja eristäytyminen on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Yleisimmiksi syiksi yksinäisyyteen nousivat ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset, yksin asuminen, parisuhteen puuttuminen, heikko rahatilanne, vaikeus tutustua ihmisiin ujouden tai sosiaalisen jännittämisen vuoksi sekä elämäntilanteen muutokset. Lähes puolet yksinäisyyttä kokeneista kertoi, ettei apua tilanteeseen ollut haettu, koska apua ei haluta.

Toisaalta tuloksissa on myös toivoa. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että heillä on läheisiä ystäviä, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Vähintään yksi tällainen ystävä löytyy 82 prosentilta vastaajista.
Lähes jokainen meistä on itse kokenut yksinäisyyttä tai tuntee yksinäisen lähimmäisen. Jokainen meistä voi tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi ainakin jotain.

Käydessäni Seinäjoen keskussairaalan Y-talossa viime torstaina, oli ihana yllätys, kun OLKA-toiminnan väki jakoi ystävänpäivän tervehdyksiä, josta kuva alla. Siinä on tärkeä sanoma meille kaikille.
See MoreSee Less

Hyvää ystävänpäivää! 

SPR julkaisi aiemmin tällä viikolla vuosittaisen Yksinäisyysbarometrinsä. Suomalaisten yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 2025, jolloin 59 % kertoi kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus. Nyt vastaava luku on 65 %. Yksinäisyys ja eristäytyminen on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla.   

Yleisimmiksi syiksi yksinäisyyteen nousivat ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset, yksin asuminen, parisuhteen puuttuminen, heikko rahatilanne, vaikeus tutustua ihmisiin ujouden tai sosiaalisen jännittämisen vuoksi sekä elämäntilanteen muutokset. Lähes puolet yksinäisyyttä kokeneista kertoi, ettei apua tilanteeseen ollut haettu, koska apua ei haluta.

Toisaalta tuloksissa on myös toivoa. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että heillä on läheisiä ystäviä, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Vähintään yksi tällainen ystävä löytyy 82 prosentilta vastaajista. 
Lähes jokainen meistä on itse kokenut yksinäisyyttä tai tuntee yksinäisen lähimmäisen. Jokainen meistä voi tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi ainakin jotain.

Käydessäni Seinäjoen keskussairaalan Y-talossa viime torstaina, oli ihana yllätys, kun OLKA-toiminnan väki jakoi ystävänpäivän tervehdyksiä, josta kuva alla. Siinä on tärkeä sanoma meille kaikille.

171 CommentsComment on Facebook

Hyvää ystävänpäivää,Paula!🌹

Kiitos samoin

Myös sinulle!

View more comments

Tiistaina julkistettiin Perhehoidon kustannukset Suomessa -selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin lasten laitos- ja perhehoidon kustannuksia. Tuloksia esitteli selvityksen tehnyt taloustieteilijä, VTT Pasi Holm.

Selvityksessä käy ilmi, että lastensuojelun sijaishuollon laitos- ja perhehoidon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Suomessa 75 prosenttia vuosina 2015–2024. Vuonna 2024 ne olivat jo yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kustannuskehityksen suuntaa on selvityksen mukaan mahdollista kääntää merkittävästi vahvistamalla perhehoitoa. Jos perhehoidon osuutta kaikista lastensuojelun sijoituksista kasvatettaisiin 10 prosenttiyksikköä, sijaishuollon kustannukset vähenisivät laskennallisesti noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Perhehoito on siis kustannusvaikuttavaa. Taloudellisten hyötyjen lisäksi perhehoidon vahvistamista puoltaa sen monet hyvät ominaisuudet. Perhehoidon keskeisiä vahvuuksia ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys sekä kodinomaisuus.

Ollessani peruspalveluministeri, lakiin lisättiin muutoksia, jotka vahvistivat perhehoitoa.

Perhehoitoa on käytetty eniten lasten ja nuorten hoidossa. Perhehoito täydentää hyvin myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluja. Sen sijaan ikäihmisten palveluissa se on jäänyt alihyödynnetyksi voimavaraksi, vaikka hyödyt ovat kiistattomat.

Perhehoitoa saavien ikäihmisten määrä on Perhehoitoliiton mukaan ollut kasvussa. Kehityssuunta on siis myönteinen, mutta kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Väestön ikääntyessä palvelutarpeet lisääntyvät. Suomessa on tällä hetkellä lähes 170 000 yli 85-vuotiasta, ja heidän määränsä tulee kaksinkertaistumaan seuraavan 20 vuoden aikana.

Hyvinvointialueiden on tehtävä työtä sen eteen, että perhehoitoa lisätään, ja ettei perhehoitoon pääsyssä synny alueellisia eroja.
See MoreSee Less

14 CommentsComment on Facebook

Se tärkein on kuitenkin ennaltaehkäisevä työ. Siihen satsaaminen olisi lasten ja perheiden etu ja yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. Lapsiperheiden maksullinen kotiapu pitäisi pystyä tarjoamaan perheille siinä laajuudessa, kun perheet sitä tarvitsevat tai ainakin 8h/kk, jolloin olisi oikeasti mahdollisuus palautua ja hoitaa omia asioita niilläkin, joilla ei tukiverkkoja ole ja hoitavat lapset kotona 24/7.

Vielä kun tuumailtais meidän perhehoitajien palkkiota🤔 näillä summilla hyvin harva lähtisi tekemään 24/7 työvuoroa kahden vuorokauden kuukausittaisella lakisääteisellä vapaalla jos sattuu lomittaja olemaan.usein sijoituksen myötä toisen aikuisen on jäätävä pois työelämästä entä sitten kun sijoitus päättyy ja perhehoitaja jää usein kuukausiksi tyhjänpäälle odottelemaan uutta lasta?🤷 on myös hyvä huomioida että moni laitos lapsi ei ole perhehoito kuntoinen sen sijaan että kuormitetaan perhehoitajia olisi hyvä panostaa varhaiseen tukeen,mielenterveys ym palveluihin näiden lasten kohdalla sekä lisätä sitä tukea perheille ennen kuin tulanne on niin vakava että lapsi joutuu kodistaan lähtemään. Huostaanotto on koko perheelle hyvin traumaattinen kokemus ennen kaikkea näille lapsille vaikka hoitopaikka olisi kuinka hyvä tahansa.

Kiitos Paula! ❤️ Perhehoidon määrä on valintakysymys, se on myös arvovalinta! Perhehoidon monimuotoisuuden kautta saadaan todella monitasoista vaikuttavuutta aikaan ‼️ Täysin alihyödynnetty voimavara lähes kaikissa ihmisryhmissä. Keinoja perhehoidon kasvattamiselle on tiedossa, mutta niiden hyödyntäminen ei oikein tällä hetkellä tunnu kiinnostavan riittävästi 🥺. Vaikka puhumme esimerkiksi ikäihmisten kohdalla hoivakriisistä etenkin tulevaisuudessa. Perhehoidon vahvistamisen aika on nyt ‼️ Sanna Perhehoitoliitto

View more comments

Kokoomusnuoria vieraanani eduskunnassa. See MoreSee Less

Kokoomusnuoria vieraanani eduskunnassa.

13 CommentsComment on Facebook

Olin itse 15–vuotiaana kokoomusnuorena tutustumassa eduskuntaan vuonna 1977. Isäntänä silloin ensimmäisen kauden kansanedustaja Ilkka Kanerva.

Nuorissa on tulevaisuus. ❤️❤️❤️🇫🇮

View more comments

See MoreSee Less

6 CommentsComment on Facebook

Yritysmaailman kivijalka on hyvinvointivaltiomme antama julkinen koulutus, terveydenhoito, infra, turvallisuus, puhdas energia , vesi , teknologia. jne.

Hyvä asia 👍💙🇫🇮

Julkinen terveydenhoito on yhteiskunnan kivijalka!

View more comments

Lataa lisää

Paula Instagramissa

Hyvää ystävänpäivää! 

SPR julkaisi aiemmin tällä viikolla vuosittaisen Yksinäisyysbarometrinsä. Suomalaisten yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 2025, jolloin 59 % kertoi kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus. Nyt vastaava luku on 65 %. Yksinäisyys ja eristäytyminen on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. 

Yleisimmiksi syiksi yksinäisyyteen nousivat ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset, yksin asuminen, parisuhteen puuttuminen, heikko rahatilanne, vaikeus tutustua ihmisiin ujouden tai sosiaalisen jännittämisen vuoksi sekä elämäntilanteen muutokset. Lähes puolet yksinäisyyttä kokeneista kertoi, ettei apua tilanteeseen ollut haettu, koska apua ei haluta.

Toisaalta tuloksissa on myös toivoa. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että heillä on läheisiä ystäviä, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Vähintään yksi tällainen ystävä löytyy 82 prosentilta vastaajista. 
Lähes jokainen meistä on itse kokenut yksinäisyyttä tai tuntee yksinäisen lähimmäisen. Jokainen meistä voi tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi ainakin jotain.

Käydessäni Seinäjoen keskussairaalan Y-talossa viime torstaina, oli ihana yllätys, kun OLKA-toiminnan väki jakoi ystävänpäivän tervehdyksiä, josta kuva yllä. Siinä on tärkeä sanoma meille kaikille.
Valtiopäivien avajaiset 4.2.2026.
Tänään Puolustusvoimien palvelukeskuksessa Tuusulassa. Psykoterapeutti Maaret Kallio oli täällä Naisten Valmiusliiton @naistenvalmiusliitto koulutuksessa kouluttamassa. Kiitos Maaret @maaretkallio loistavasta luennosta.
Miinus 18 astetta. Kylymä.
Tavataan perjantaina Iisalmessa!
Instagram post 18019204388684095

Paula Twitterissä

Lataa lisää
Scroll