Opettajien täydennyskoulutus on turvattava.
Opettajien mahdollisuudet oman osaamisensa kehittämiseen ovat heikentyneet huolestuttavasti. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tänään julkaiseman kyselyn tulosten mukaan kolmasosa opettajista on saanut viimeisen vuoden aikana täydennyskoulutusta alle päivän. Neljä kymmenestä kertoo kouluttautumismahdollisuuksiensa heikentyneen kahden viime vuoden aikana.
Tein vuonna 2019 lakialoitteen, jonka mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja tuottajalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esihenkilöiden ammatillisesta osaamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstölle on tarjottavaa työajalla suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen ammatillisen osaamisen ajantasaisena ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn, työtehtävien ja työmarkkinoiden asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Esitin myös, että jokaiselle laadittaisiin henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitettäisiin vuosittain. Vastaava lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä.
Lakialoitteeni löytyy täältä: www.eduskunta.fi/asiat-ja-aanestykset/valtiopaivaasiat/asiakirjat/edktunnus/EDK-2019-AK-262872
Perustelin aloitetta muun muassa sillä, että jokaisella oppijalla on oltava oikeus osaavaan opettajaan. Opettajien työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Oppimisen tuen tarpeet kasvavat, opetusmenetelmät kehittyvät ja nykyään myös tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen. Osaamista on voitava päivittää koko työuran ajan.
Vuonna 2019 esittämäni tavoite on edelleen ajankohtainen. Opettajien osaamisen jatkuva kehittäminen on turvattava.
OAJ:n uutinen: www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2026/opettajat-haluavat-oppia-mutta-koulutukseen-e…
… See MoreSee Less

Varapuhemies Risikko: Paikallisyhteisöillä on suuri merkitys turvallisuudelle
Eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko korostaa paikallisyhteisöjen merkitystä Suomen turvallisuuden vahvistamisessa ja varautumisessa. Yksilöiden tiedot, taidot ja auttamishalu muodostavat paikallisyhteisöissä voimavaran, joka vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Naisten Valmiusliiton puheenjohtajanakin toimiva Risikko puhui torstaina 29.10.2026 Turvallisuus NYT! -maakunnallisessa varautumiskonferenssissa Seinäjoella.
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä julkisen sektorin, elinkeinoelämän edustajien, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Kaikkia näitä tahoja tarvitaan turvallisuuden tekemiseen.
”Paikallisten yhteisöjen varautuminen, toimintakyky ja kriisinkestävyys ovat olennainen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Paikallisyhteisöillä on suuri merkitys asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamisessa. Yhteisöissä on valtavasti osaamista ja auttamishalua. Kun nämä voimavarat tunnistetaan ja otetaan yhteiseen käyttöön, kyky selviytyä poikkeuksellisista tilanteista ja kriiseistä vahvistuu”, Risikko totesi.
Petteri Orpon hallitus esittää vuoden 2027 talousarviossa miljoona euroa paikallisten yhteisöjen varautumisen vahvistamiseen ja Kylävara-toiminnan vakiinnuttamiseen valtakunnallisesti. Suomen Kylät ry:n kehittämä Kylävara-toiminta auttaa paikallisyhteisöjä varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin sekä tunnistamaan yhteisön osaamista ja voimavaroja. Kylävara ohjaa suunnittelemaan käytännön toimia, kuten asukkaiden auttamista, tiedonkulkua ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Laaditun tarkistuslistan avulla kylät voivat etukäteen arvioida varautumistaan ja tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita.
”Kotitalouksien varautumista ohjaa 72 tunnin suositus, jonka mukaan kodeissa tulisi olla välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kylävara puolestaan vahvistaa koko paikallisyhteisön varautumista ja toimintaa häiriötilanteissa. On tärkeää, että paikallisyhteisöissä suunnitellaan etukäteen yhdessä, miten erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa toimitaan. Yhdessä harjoittelu vahvistaa valmiuksia toimia silloin, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu”, Risikko sanoi.
Paikallisyhteisöjen ja vapaaehtoisten toiminta täydentää viranomaisten lakisääteistä työtä. Eri puolilla Suomea on kehitetty erilaisia paikallisia toimintoja, joiden avulla asukkaiden osaamista voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on tehty kyläturvallisuustyötä jo vuosien ajan. Yhdessä kylien kanssa on luotu ohjeet kyläturvatiimin perustamiseen. Kyläturvatiimien tehtäviin voivat kuulua esimerkiksi ensiapu, naapuriapu, etsinnöissä avustaminen, muonitus ja tiedonkulusta huolehtiminen. Kylät voivat koota tiimin omien tarpeidensa ja voimavarojensa mukaisesti.
… See MoreSee Less
Kultajuhlat! Lämpimät onnittelut molemmille joukkueille. Muisto voittamisesta ja sen edellyttämistä ominaisuuksista säilyy: sinnikkyys, periksiantamattomuus, nöyryys. Samoin se on elämässä – niitä tarvitaan. Onnea ja kiitos!
… See MoreSee Less
Naisyrittäjät luovat työllään elinvoimaa, palveluja ja uusia mahdollisuuksia joka puolella Suomea.
Yrittäjänaisten päivää vietetään YK:n päivänä, 24. lokakuuta. Päivää on vietetty Yrittäjänaisten Keskusliiton aloitteesta jo vuodesta 1974. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin oman paikkakunnan yrittäjänaisia.
Orpon hallitus on tehnyt ja valmistelee useita uudistuksia, joilla sujuvoitetaan yrittäjänaisten arkea ja parannetaan yrittämisen edellytyksiä.
Yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-järjestelmää uudistetaan. Jatkossa yrittäjä voisi valita, perustuvatko eläkemaksut arvioituun työpanokseen vai yritystoiminnasta saatuihin ansiotuloihin. Mahdollisuus valita eläkemaksujen perusteeksi todelliset ansiotulot voi pienentää erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja ja jättää enemmän taloudellista liikkumavaraa yritystoimintaan.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti 1 600 eurosta 2 100 euroon (vuosina 2026 ja 2027). Korotus voi lisätä palvelujen kysyntää ja tarjota uusia työmahdollisuuksia erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla toimiville pienyrityksille. Hallitus on myös antanut eduskunnalle esityksen, jolla turvataan mikro- ja pienyritysten oikeus peruspankkipalveluihin ja perusmaksutiliin. Pankkipalvelujen saatavuus on yritystoiminnan perusedellytys.
Yrittäjäkansanedustaja Noora Fagerströmin johdolla valmistellussa mikro- ja yksinyrittäjyysohjelmassa esitetään ratkaisuja yrittäjyyden esteiden purkamiseen, hallinnollisen taakan keventämiseen ja rahoituksen saatavuuden parantamiseen. Lisätietoa ohjelmasta: www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntaryhman-mikro-ja-yksinyrittajyysohjelma/
Yrittäjänaisten päivä muistuttaa, miten tärkeä osa suomalaisia yrittäjätarinoita ovat naiset.
Kiitos kaikille yrittäjänaisille!
Tietoa naisyrittäjistä: www.yrittajanaiset.fi/
… See MoreSee Less
Lauantaina oli puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa tilaisuus, jonka aiheena oli varautuminen. Videolla tiivistys aiheesta.
… See MoreSee Less