Naisyrittäjät luovat työllään elinvoimaa, palveluja ja uusia mahdollisuuksia joka puolella Suomea.
Yrittäjänaisten päivää vietetään YK:n päivänä, 24. lokakuuta. Päivää on vietetty Yrittäjänaisten Keskusliiton aloitteesta jo vuodesta 1974. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin oman paikkakunnan yrittäjänaisia.
Orpon hallitus on tehnyt ja valmistelee useita uudistuksia, joilla sujuvoitetaan yrittäjänaisten arkea ja parannetaan yrittämisen edellytyksiä.
Yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-järjestelmää uudistetaan. Jatkossa yrittäjä voisi valita, perustuvatko eläkemaksut arvioituun työpanokseen vai yritystoiminnasta saatuihin ansiotuloihin. Mahdollisuus valita eläkemaksujen perusteeksi todelliset ansiotulot voi pienentää erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja ja jättää enemmän taloudellista liikkumavaraa yritystoimintaan.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti 1 600 eurosta 2 100 euroon (vuosina 2026 ja 2027). Korotus voi lisätä palvelujen kysyntää ja tarjota uusia työmahdollisuuksia erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla toimiville pienyrityksille. Hallitus on myös antanut eduskunnalle esityksen, jolla turvataan mikro- ja pienyritysten oikeus peruspankkipalveluihin ja perusmaksutiliin. Pankkipalvelujen saatavuus on yritystoiminnan perusedellytys.
Yrittäjäkansanedustaja Noora Fagerströmin johdolla valmistellussa mikro- ja yksinyrittäjyysohjelmassa esitetään ratkaisuja yrittäjyyden esteiden purkamiseen, hallinnollisen taakan keventämiseen ja rahoituksen saatavuuden parantamiseen. Lisätietoa ohjelmasta: www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntaryhman-mikro-ja-yksinyrittajyysohjelma/
Yrittäjänaisten päivä muistuttaa, miten tärkeä osa suomalaisia yrittäjätarinoita ovat naiset.
Kiitos kaikille yrittäjänaisille!
Tietoa naisyrittäjistä: www.yrittajanaiset.fi/
… See MoreSee Less
Lauantaina oli puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa tilaisuus, jonka aiheena oli varautuminen. Videolla tiivistys aiheesta.
… See MoreSee Less
Seinäjoella järjestetään Asunnottomien yön tapahtuma tiistaina 20.10.2026 klo 13–15 Toimintojen talolla Kasperissa. Tapahtumassa on tarjolla maksuton ruokailu ennakkoon ilmoittautuneille asunnottomille ja vähävaraisille sekä mahdollisuus tutustua eri toimijoiden palveluihin. Lisäksi ohjelmassa on hyvinvointiin liittyviä mittauksia, vaatelahjoituksia ja asunnottomuutta käsittelevä näyttely.
Ilmoittautumislinkki: link.webropolsurveys.com/EventParticipation/EventPublic/9f4f30d3-4ff3-473b-a5c1-7793b8cd4e8e?disp…
Lisätietoa: www.facebook.com/profile.php?id=100076602970364
Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden poistamisen tänään 17. lokakuuta. Tänä vuonna huomio kohdistuu siihen, miksi miehet ajautuvat asunnottomuuteen, ja miksi järjestelmät eivät kanna ajoissa.Vuoden 2026 Asunnottomien yön teemana on “Näkyvillä, mutta näkymätön – Miesten asunnottomuus Suomessa”. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Ympäristöministeriön Asunnottomat 2025 -raportin mukaan Suomessa oli yhteensä 4 579 yksinelävää asunnotonta, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi toista vuotta peräkkäin. Etelä-Pohjanmaalla oli 69 yksinelävää asunnotonta 15.11.2025, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 22. Lisäksi raportissa ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaalta 4 asunnotonta lapsiperhettä ja 4 asunnotonta pariskuntaa.
Asunnoton ihminen tarvitsee asunnon, mutta myös palveluja. Asunnottomuuden syyt ovat moninaisia, jopa yllättäviä ja äkillisiä. Asunto on ihmiselle monella tapaa elämän ankkuri. Pelkkä asunto ei kuitenkaan riitä, tarvitaan myös räätälöityjä palveluja ja moniammatillista yhteistyötä, jotta asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus voidaan ratkaista.
Yksilötasolla asunnottomuuden riskejä lisäävät mm. vähävaraisuus, elämänhallinnan vaikeudet, päihde- ja mielenterveysongelmat, sosiaalisten resurssien vähäisyys sekä muutokset elämäntilanteessa kuten sairaus, ero, muutto toiselle paikkakunnalle ja työttömyys.
Etelä-Pohjanmaalla on pitkään toiminut yhteistyöverkosto, jossa mukana ovat olleet mm. kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Orpon hallitus käynnisti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman vuosille 2023–2027. Maaliskuussa 2026 ympäristöministeriö myönsi 4,77 miljoonaa euroa yhdeksälle kaupungille ja hyvinvointialueelle ohjelman hankkeiden jatkamiseen.
Kokoomuksen tavoiteohjelman mukaan tavoitteena on edistää kohtuuhintaista ja monipuolista asumista sekä poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta. Tämä edellyttää kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion yhteistyön tiivistämistä. Jokaisella tulee olla oma koti ja saatavilla tarvittaessa asumista tukevia palveluita.
… See MoreSee Less
Syöpäpotilaan on päästävä tutkimuksiin ja hoitoon ilman turhia viiveitä.
Tuore Ylen MOT-ohjelma nosti esiin vakavia puutteita syövän diagnosoinnissa ja hoitoon pääsyssä. Syövän hoidon viivästyminen voi heikentää hoitotuloksia ja pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen.
Ollessani peruspalveluministeri, Suomen onkologit ry raportoi vastaavasta tilanteesta tuolloin: diagnoosien ja hoitojen saamisen viiveet olivat pidentyneet ja lisääntyneet. Käynnistin toimet ja kutsuin syövänhoidon asiantuntijoita eri puolilta Suomea pohtimaan mitä pitää tehdä. Mukana työryhmässä oli niin terveyskeskusten, keskussairaaloiden kuin myös yliopistollisten sairaaloiden asiantuntijoita.
Vuonna 2010 vastaanotin työryhmän raportin ”Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020”. Raportissa on käyty läpi syöpäpotilaan hoitoketju, ja mietitty mitä pitää tehdä. Työryhmä esitti monia kehittämistoimia syöpää sairastavan ihmisen hoidon kokonaisuuteen.
Työryhmä teki esityksiä mm siihen, miten nopeasti syövän diagnostiikka ja hoito on viimeistään aloitettava lähetteen saapumisesta. Työryhmä teki esityksen myös siitä, kuinka kauan kuvantamiseen ja kudosnäytteiden tutkimukseen saa enintään kulua aikaa. Niinikään työryhmä esitti miten nopeasti liitännäishoidot on aloitettava kirurgisesta hoidosta, ellei potilaan tila sitä estä. Työryhmä myös teki esityksiä eri syöpien hoidon porrastuksesta eli siitä, mitä pitää tehdä perusterveydenhuollossa ja mitä erikoissairaanhoidossa.
Joudumme jälleen keskustelemaan samoista ongelmista. Suomessa on korkeatasoista syövän hoidon tutkimusta ja osaamista, ja ne pitää saada syöpään sairastuneiden ja sairastuvien hyödyksi.
Petteri Orpon hallituksen aikana on jo tehty työtä syövän hoidon kehittämiseksi. Vuonna 2025 valmistui kansallinen syöpästrategia ja sen toimeenpanon tiekartta vuosille 2026–2031 julkaistiin 23.9.2026. On tärkeää varmistaa, että nyt suunnitellut toimenpiteet toteutuvat käytännössä.
Lisäksi päivittäisin vuoden 2010 työryhmän työn hyvinvointialueaikaan. Tarkoituksenani onkin kutsua lähiaikoina syövän hoidon asiantuntijoita eduskuntaan keskustelemaan, mitä vielä voidaan ja pitää tehdä.
Jokaisella syöpään sairastuneella on oikeus laadukkaaseen hoitoon ilman turhia viiveitä.
Ylen MOT:
… See MoreSee Less