Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Lasten ja nuorten tilanne on arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma
Tiedote 9.10.2026
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uusi kansallinen hoitosuositus vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutusten arvioimiseksi lapsiin.
Neuvottelukunta korostaa, että lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2025) mukaan mielenterveyshäiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen.
Lapset ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta liian usein
"Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta", sanoo eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat heijastuvat lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Palvelujärjestelmässä lapset jäävät näkymättömiin
"Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palvelujärjestelmässä edelleen liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä", neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko toteaa.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Lapsi tulee huomioida kaikissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa
"Lasten huomioimisen on oltava kiinteä osa kaikkia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ammattilaisilla on vastuu tunnistaa lasten tuen tarpeet ja tarjota apua ajoissa. Varhainen tuki vahvistaa lapsen hyvinvointia sekä ehkäisee ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle", Risikko painottaa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa hoitosuosituksen määrätietoista toimeenpanoa koko maassa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
—
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
0 CommentsComment on Facebook
Kirjoitan Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa kolumnissani mielenterveysomaisten usein näkymättömäksi jäävästä vastuusta ja tuen tarpeesta. Kolumni luettavissa alta ⬇
Mielenterveysomainen tarvitsee tukea
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään vuosittain 9.10. Tänä vuonna päivän teemana on näkymättömät hartiat. Teeman avulla nostetaan esiin läheisten kantama huoli ja vastuu psyykkisesti sairastuneesta sekä heidän oma, usein näkymättömiin jäävä tuen tarpeensa.
Mielenterveys on keskeinen voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -talouden haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen. Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein myös lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta.
Lasten ja nuorten tilanne onkin arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma. Lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat voivat heijastua lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palveluissa liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti, ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa omaisten huomioimista, hoitosuosituksen toimeenpanoa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
Paula Risikko
5 CommentsComment on Facebook
Lämmin kiitos Paula erittäin ansiokkaasta ja tärkeästä kirjoituksesta. Nostit esiin yhteiskunnallisesti merkittävän kysymyksen mielenterveysomaisten asemasta ja erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta saada tukea. Omaisten huomioimisen tulee olla kiinteä osa mielenterveyspalveluja.
Tärkeää asiaa. Myös ikäihmisten mielenterveyttä on tärkeä tukea. Tärkeitä ovat virallisten auttajien lisäksi läheiset ja vapaaehtoiset auttajat, kuten me ystävä toimintaan osallistuvat.
Kiitos Paula erinomaisesta kolumnista ja tärkeän asian esille nostamisesta!
Oli suuri kunnia tavata Espanjan kuningas Felipe VI tänään eduskunnassa osana hänen valtiovierailuaan. Lämminhenkinen ja arvokas kohtaaminen.
17 CommentsComment on Facebook
Kaikki eduskuntaan edenneet kansalaisaloitteet pitää käsitellä asianmukaisesti, vaikka asia olisi kansanedustajan omaa kantaa vastaan. En ota kantaa yksittäisiin kansalaisaloitteisiin. Painotan, että kaikkia kansalaisaloitteita, jotka etenevät eduskuntaan, kuuluisi käsitellä asianmukaisesti.
Kansalaisaloite on kansalaisten tapa vaikuttaa päätöksentekoon. Kansalaisaloite on kansalaisen lakisääteinen oikeus. Kansalaiset tekevät aloitteita vakavissaan ja keräävät niihin nimiä. Siksi katson, että sitä työtä pitää arvostaa ja kansalaisaloite pitää käsitellä.
Lue lisää: www.mtvuutiset.fi/artikkeli/risikko-moittii-kansalaisaloitteen-hidasta-kasittelya-2-5-vuotta-on-l…
Lähde: MTV3, Kymmenen uutiset 4.10.2026
Risikko moittii kansalaisaloitteen hidasta käsittelyä: "2,5 vuotta on liian pitkä aika"
www.mtvuutiset.fi
Paula Risikon mielestä kaikki eduskuntaan edenneet kansalaisaloitteet pitää käsitellä…12 CommentsComment on Facebook
Mitä kertoo eduskunnasta, joka istuu äänestäjiensä mandaatilla, mutta ei uskalla ottaa äänestäjien asiaa käsittelyyn. Pitää olla aika pelkurijengiä, jotka olemme sinne itse valinneet. Valitaan seuraavissa vaaleissa rohkeampia, jotka uskaltavat keskustella asioista, eikä lakaise niitä maton alle.
Juuri tuossa onkin kansalaisaloitejärjestelmän olennainen ongelma. Kansalaiset voivat tehdä aloitteen ja kerätä siihen vaikka puoli miljoonaa allekirjoitusta, mutta se ei vielä tarkoita, että asia päätyy eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Jos valiokunta päättää olla viemättä asiaa eteenpäin, asian käsittely voi käytännössä päättyä siihen. Silloin pieni joukko kansanedustajia käyttää päätösvaltaa asiassa, jonka takana on voinut olla valtava määrä kansalaisia. Eli pelkkä toteamus, että ”kaikki eduskuntaan edenneet kansalaisaloitteet pitää käsitellä asianmukaisesti”, ei vielä ratkaise ongelmaa. Olennaisempi kysymys on: Mitä ”asianmukainen käsittely” tarkoittaa? Jos se tarkoittaa vain sitä, että valiokunta käsittelee aloitteen ja voi sen jälkeen haudata sen, kansalaisaloitteen merkitys jää varsin rajalliseksi. Kansalaiset saavat kyllä käyttää lakisääteistä oikeuttaan, mutta lopullinen päätös siitä, näkeekö aloite koskaan päivänvaloa eduskunnan suuressa salissa, jää vain pienelle joukolle kansanedustajia.
Kyllä!
YK:n Maailman opettajien päivää vietetään tänään maanantaina. Päivä muistuttaa opettajien tekemän työn merkityksestä, sekä opettajien koulutukseen ja työoloihin panostamisen tärkeydestä. Hyvä koulutus ja koulutukseen pääsyn mahdollistaminen on jokaiselle lapselle kuuluva perusoikeus.
Vuoden 2026 teema on: ”Standing with teachers: 60 years of protecting the profession, advancing its status and shaping our futures”. Lisätietoa teemapäivästä: www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-opettajien-paiva
Suomalaisen koulutuksen vahvuus ovat korkeasti koulutetut ja osaavat opettajat. He ansaitsevat parhaat mahdolliset edellytykset keskittyä työhönsä: lasten ja nuorten kasvun sekä oppimisen tukemiseen.
Kysyin opettajilta mitä he toivovat.
Opettajat toivovat ennen kaikkea työrauhaa ja resursseja keskittyä perustehtävään eli opettamiseen sekä lapsen ja nuoren kasvun tukemiseen. Oppimisen tukea on opettajien mukaan saatava helpommin ja ilman byrokratiaa oppilaalle koko koulupolulla, kaikilla eri koulutusasteilla. Niin ikään ryhmäkokoja pitää pystyä pienentämään. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muuta moniammatillista tukea, on opettajien mielestä saatava oppilaalle nykyistä nopeammin. Viisaita neuvoja, joista meidän päättäjien niin eduskunnassa kuin kunnissakin, kannattaa ottaa vaarin.
Petteri Orpon hallitus on vahvistanut perusopetus ja muuta koulutusta mm. seuraavin tavoin:
✅ kännykkäkielto opetuksen ja työrauhan turvaamiseksi.
✅ Lisätty opetustunteja luku-, kirjoitus- ja laskutaitoijen oppimiseen alakoulussa ilman opetussuunnitelman paisuttamista.
✅ Vakiinnutettu perusopetuksen tasa-arvorahoituksen määrärahataso. Näin vahvistetaan perusopetuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota. Opetusryhmien kohtuulliseen kokoon kiinnitetään huomiota, jotta oppiminen mahdollistuu ja perustaidot taataan.
✅ Uudistettu oppimisen tukea selkeämmäksi ja joustavammaksi; enemmän tukea oppilaille, vähemmän hallinnollista taakkaa opettajille.
✅ Uudistetaan arviointia varmistamaan osaamista eli nk osaamistakuu.
Tein aikoinaan lakialoitteen opettajien täydennyskoulutusoikeudesta. Mielestäni se on edelleen tarpeen, varsinkin kun maailma muuttuu koko ajan, ja sen mukana opetussisällöt. Myös oppilaiden tuen tarpeisiin vastaaminen vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja kehittämisestä.
Kansainvälinen opettajien päivä | Suomen YK-liitto
www.ykliitto.fi
YK-päivän murupolku Etusivu Kasvattajille YK-päivien tehtävät Kansainvälinen opettaj…1 CommentComment on Facebook
”Quem di oderunt, paedagogum fecerunt”, vaikka jokaisessa työssä on hyviä ja huonoja puolia. Viisaita neuvoja olet saanut opettajien työn helpottamiseksi. Hyvää opettajien päivää!
Tänään on Vanhustenpäivä, josta käynnistyy Vanhustenviikko. Vanhustenviikon teemana on tänä vuonna Arjen kohtaamiset – Möten i vardagen.
Hyvä arki syntyy myös aidoista kohtaamisista. Katseesta, kuulluksi tulemisesta, siitä, että joku pysähtyy ja kysyy kuulumisia – ja odottaa myös vastausta.
Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta ja viisautta, mutta samalla se voi tuoda tilanteita, joissa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne lisääntyvät.
Yksinäisyys ei useinkaan katoa itsestään. Tarvitaan tekoja meiltä kaikilta – niin yhteisöiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä. Usein näennäisesti pienetkin asiat, kuten naapurin kuulumisten kysyminen, voi olla toiselle ratkaisevan tärkeää.
Lisää päivän teemasta:
vtkl.fi
Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 …5 CommentsComment on Facebook
No ei paljon tarvitse katsella niin huomaa miten vanhuksien hoito on huonontunut ja nyt jo siirretty kauas kotopaikasta ja sukulaisista.noin 100km säteellä monet laitettu eli tarpeeksi kauas niin eikö se osoita päätäjiltä huonoja päätöksiä
Monelle vanhukselle on pienikin keskustelu ja kohtaaminen tärkeä ja monesti moneen päivään ainut. Olenkin surullinen että täällä meidän alueella Olka-toiminta ajettiin alas se oli sitä aidointa apua ja kohtaamista.
Mukavaa olisi myös jos vanhus saisi sosiaali- ja terveyspalveluita suomen kielellä.
Kunnanjohtaja @sam_leijonanmieli toi hienosti esiin miksi myös maakunnissa pitää teiden pysyä kunnossa👌. Eduskunnassa alueellista tieverkkoa käsittelevä tilaisuus.
Syys 30
Ministeri Elisabeth Rehn vastaanotti tänään Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin kiitoksena Suomen turvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suuri kunnia oli vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan. Ja hävittäjä on hyllyllä muistuttamassa ministeriajasta. #naistenvalmiusliitto
Syys 16
Mitalitoimikunta luovuttamassa Tasavallan Presidentille maanpuolustusmitalin miekkojen kera.
Syys 15
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
