Olipa kunnia tänään Sairaanhoitajapäivillä tavata ensimmäisen valtakunnallisen Vuoden Sairaanhoitaja -tunnuksen saanut sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen. Hän työskentelee Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Osallistuin myös ”220 päivää vaaleihin” -paneeliin, jonka teemana oli "Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos". Paneelissa keskustelimme mm. siitä, tarvitaanko hoitotyön johtamisen varmistamiseksi lainsäädäntöön muutoksia. Vastaukseni on: kyllä tarvitaan! Meillä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asia on onneksi ratkaistu hallintosäännöllä. Meillä on hoitotyön johtaja selkeällä vastuulla. Kaikilla hyvinvointialueilla niin ei ole.
Sairaanhoitajapäivien tämän vuoden teemana on Tulevaisuuden hoitotyön ratkaisijat.
… See MoreSee Less
Tänään saatiin Etelä-Pohjanmaan sote-palveluiden kannalta tärkeä päätös.
Vaasan hallinto-oikeus palautti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet vuoden 2025 rahoitusta koskevan päätöksen valtiovarainministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.
Lue koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tiedote alta ⬇
Hallinto-oikeus palauttaa päätöksen hyvinvointialueen rahoituksesta valtionvarainministeriölle
Tiedote 10.9.2026.
Vaasan hallinto-oikeus on 10.9.2026 antanut ratkaisun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen reilu vuosi sitten tekemään hyvinvointialueen rahoitusta koskevaan valitukseen.
Hallinto-oikeus päätti, että valtiovarainministeriön päätös Etelä-Pohjanmaan vuoden 2025 rahoituksesta palautetaan valtiovarainministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus katsoo, että valtiovarainministeriön olisi tullut hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta arvioida, onko hyvinvointialueen toimittamilla diagnoositiedoilla vaikutusta myönnettävään rahoitukseen, ja tarvittaessa oikaista rahoituslaskelmaa ja rahoituspäätöstä.
Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy merkittäviltä osin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen sekä niitä kuvaavien diagnoositietojen perusteella.
Puutteet hyvinvointialueen toimittamien diagnoositietojen huomioinnissa rahoituspäätöksessä oli keskeinen peruste hyvinvointialueen vaatiessa muutosta valtiovarainministeriön päätökseen.
– Hallinto-oikeuden ratkaisu on mielestämme oikea ja perustelut pääosin hyvinvointialueen näkemyksen mukaisia, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen kiteyttää.
– Hyvään hallintotapaan kuuluu, että väestön keskeisiin julkisiin palveluihin merkittävällä tavalla vaikuttavat rahoituspäätökset tehdään koko maan kannalta luotettavasti ja tasapuolisesti. Hallinto-oikeuden nyt antama ratkaisu vahvistaa tätä näkemystä sekä tarvetta rahoitusjärjestelmässä esiin tulleiden virheiden nopeaan korjaamiseen ja edelleen järjestelmän perusteelliseen uudistamiseen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnistynyt arviointimenettely, jossa tullaan määrittelemään alueen talouden sopeutustarve.
– Mielestämme nyt saatu ratkaisu ja rahoituksen epäselvyys hankaloittaa sopeutustarpeen määrittämistä, sillä voimassa olevia rahoituspäätöksiä vuodelta 2025 tai 2026 ei tällä hetkellä ole, Järvinen toteaa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on valittanut hallinto-oikeuteen myös vuoden 2026 rahoituspäätökseen liittyen.
Näin päätöksenteko asiassa on edennyt
Valtiovarainministeriö antoi 20.12.2024 päätöksen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituksesta vuodelle 2025.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue katsoi, että rahoituksen määräytymisperusteissa on puutteita. Hyvinvointialue päätti tehdä saamastaan rahoituspäätöksestä valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen. Asiasta päätti aluehallitus 10.3.2025.
Valtiovarainministeriö antoi 30.5.2025 päätöksen, jossa se hylkäsi hyvinvointialueen tekemän oikaisuvaatimuksen. Ministeriö perusteli päätöstään sillä, että joulukuussa 2024 annettu rahoituspäätös oli tehty hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti.
Hyvinvointialue päätti tehdä hallinto-oikeudelle valituksen valtiovarainministeriön päätöksestä hylätä hyvinvointialueen oikaisuvaatimus. Asiasta päätti aluehallitus 17.6.2025.
Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa asiaan 10.9.2026.
Vastaava valitus laadittu myös tänä vuonna
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tehnyt valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen myös vuoden 2026 rahoituksesta. Oikaisuvaatimus laadittiin usean hyvinvointialueen yhteistyönä.
Valtiovarainministeriö antoi 8.6.2026 päätöksen, jossa se hylkäsi niin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuin muidenkin hyvinvointialueiden oikaisuvaatimukset vuoden 2026 rahoitukseen.
Hyvinvointialueen aluehallitus päätti 22.6.2026, että hyvinvointialue valittaa myös tästä hylkäävästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hyvinvointialue katsoo, että oikeudelliset perusteet valitukselle ovat edelleen samat.
… See MoreSee Less
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Nurmon Bioenergialle hiilidioksidin talteenottoon 2,8 miljoonan euron valtion tuen🌱
Nurmon Bioenergia Oy biokaasulaitoksen hiilidioksidin talteenottoon myönnetään 2,8 miljoonaa euroa valtion tukea. Investoinnilla voidaan ottaa talteen peräti 17 500 tonnia bioperäistä hiilidioksidia vuodessa. Talteen otettua hiilidioksidia hyödynnetään sähköpolttoaineiden tuotannossa.
-Nurmon hanke on hieno esimerkki siitä, miten puhdas siirtymä, investoinnit ja talouskasvu voidaan yhdistää. Uudet investoinnit tuovat Suomeen osaamista, työtä ja kasvua. On tärkeää, että myös Etelä-Pohjanmaalla syntyy edellytyksiä uusille puhtaan teknologian investoinneille. Tätä työtä haluamme jatkaa, sanovat alueen kansanedustajat Paula Risikko ja Janne Jukkola.
Lue tiedote tästä: tem.fi/-/teollisuuden-bioperaisen-hiilidioksidin-talteenoton-tukea-kolmelle-hankkeelle-yhteensa-2…
… See MoreSee Less
Hyviä uutisia Seinäjoelle.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 9.9.2026 tukea kolmelle teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenoton hankkeelle yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Kaikissa tuetuissa hankkeissa talteen otettu hiilidioksidi hyödynnetään sähköpolttoaineiden tuotannossa.
Yksi tuensaajista on Nurmon Bioenergia Oy. Nurmon biokaasulaitoksen hiilidioksidin talteenotolle myönnettiin 2 800 000 euroa. Rakennettavan laitoksen talteenottokapasiteetti on 17 500 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Lisätietoa linkistä:
… See MoreSee Less
Eläinten kaltoinkohtelua ei voi hyväksyä
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä eläintenpitokieltojen kiristämisestä. Muutokset ovat tarpeellisia. Eläinten huonoa kohtelua ei pidä hyväksyä.
Ilkka-Pohjalainen kertoi lauantaina 5.9. tapauksesta, jossa eläimet olivat eläneet vuosia puutteellisissa oloissa. Viranomaisten tarkastuksissa oli havaittu vakavia puutteita useiden eläinten hoidossa ja pitopaikkojen olosuhteissa.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa eläintenpitokieltojen vaikuttavuutta ja torjua eläinsuojelurikollisuutta. Esityksessä ehdotetaan, että eläintenpitokiellon käyttöä lisätään ja sen vähimmäiskestoa pidennetään.
Eläintenpitokielto olisi jatkossa pääsääntö perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle. Tämä on merkittävä muutos, sillä nykyisin eläintenpitokielto määrätään vain noin 50–60 prosentissa perusmuotoisista eläinsuojelurikoksista.
Samalla eläintenpitokiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen ja törkeässä eläinsuojelurikoksessa viiteen vuoteen. Myös kiellon rikkomisen seuraamuksia kiristettäisiin: nykyisen sakkorangaistuksen sijaan teosta voisi jatkossa saada enintään vuoden vankeutta.
Pidän kiristyksiä perusteltuina. Eläinten kaltoinkohtelua ei voi hyväksyä.
Hallituksen esitys ei millään tavoin rajoita tai hankaloita sellaista eläintenpitoa, jossa eläimet hoidetaan asianmukaisesti.
… See MoreSee Less
PISA-tulokset otettava vakavasti
Tänään julkaistut PISA-tulokset antavat jälleen tietoa suomalaisnuorten osaamisesta. Vielä ei ole syytä huoleen, mutta suuntaan on suhtauduttava vakavasti. Suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskiarvoa parempaa kaikilla kolmella osa-alueella. Tällä kertaa tutkimus painottui luonnontieteisiin, joissa Suomi on edelleen kansainvälisesti vahva ja Pohjoismaiden paras.
Huolestuttavaa sen sijaan on, ettei osaamisen pitkään jatkunut lasku ole pysähtynyt. Lukutaito ja matematiikan osaaminen heikkenivät edelleen, ja pidemmällä aikavälillä laskua on tapahtunut myös luonnontieteissä. Osaamisen heikkeneminen näkyy laajasti myös muissa OECD-maissa.
Entä nuorten sinnikkyys, jota elämässä tarvitaan? Vain 41 prosenttia suomalaisnuorista kertoo yrittävänsä enemmän, kun tehtävä muuttuu vaikeaksi. Vertailumaiden joukossa osuus on kaikkein pienin.
Oppimistulosten heikkenemiseen on jo tartuttu. Eduskunnan päätöksellä on tällä kaudella lisätty äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistettu oppimisen tukea ja turvattu työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Lisäksi osaamistakuulla varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.
Perustaitoihin tulee satsata jo ennen kouluikää. Olisiko viime eduskuntakaudella oppivelvollisuuden pidentämiseen suunnattu 129 miljoonaa euroa pitänyt kohdistaa varhaisempaan tukeen mm. varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alkuun? Olin sitä mieltä viime eduskuntakaudella ja olen edelleen samaa mieltä. Onneksi nyt sen päätöksen valuvikoja on korjattu.
Lue lisää tuloksista ⬇
… See MoreSee Less