Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Eilen Eteläpohjalaiset Kylät ry:n kokouksessa, joka pidettiin Untamalan kylätalolla. Untamalassa todella hienoa kylätoimintaa. Puhuttiin myös Kylävarasta, mikä on mainio kylien varautumishanke, jolle valtion talousarviosta tulee nyt rahaa.
Untamala on minulle nostalginen ja mieluisa paikka monesta syystä. Muun muassa siitä syytä, että isäni vei meitä Kosoalankylän lapsia usein kuorma-auton lavalla Untamalan Kokkookankaalle uimaan.
2 CommentsComment on Facebook
Mukava kuulla – syntymäkyläni👍
Saisipa nostaa Paulan hametta.
Lue alta linkistä, mitä mieltä olen oppivelvollisuuden pidentämisestä, joka tehtiin viime eduskuntakaudella.
Ei edelleenkään voi ajatella, että toinen aste sitten korjaa vauriot ja saattaa nuoren maaliin. Satsaukset pitäisi mielestäni tehdä aiemmin. Olen käyttänyt tällaista vertausta, että jos talo huojuu perustuksista, niin ei siihen kannata rakentaa uutta kerrosta lisää. Pitäisi laittaa kivijalka kuntoon. Onneksi nykyinen hallitus on tilannetta korjannut: perustaitojen oppimiseen on lisätty tunteja, luotu osaamistakuu, oppimisen tukea saa helpommin, terapiatakuu… jne.
Oliko oppivelvollisuuden nosto rahanhukkaa vai koppi nuorista? – Työn ja talouden tutkimus LABORE
labore.fi
Lokakuun T&Y:ssä aloittaa uusi palsta. Poliittiseen päätöksentekoon ja sen perusteluih…6 CommentsComment on Facebook
Samaa mieltä. Lisäksi nyt monet vain odottavat, että tulee 18v täyteen ja sitten hanskat tiskiin. Eli siihen saakka keplotellaan jonkin oppilaitoksen kirjoilla, sitten opintojen lopetus, kun tulee ikä täyteen. Tällöin tämä uudistus ei palvele tavoitetta. Jos haluamme nuorten jatkavan opinnoissa ja korkeakoulututkintojen lisääntyvän (ja silti pidetään samat kriteerit), on oltava perustukset oppimiselle kunnossa. Väkipakolla koulussa pitäminen ei tuota sitä mitä haetaan. Panostus perusasioiden oppimiseen, sekä siihen, että mahdollistetaan jatko-opinnot perusopetuksen jälkeen tasapuolisesti eri alueilla.
Välillä tuntuu, että meillä ammatillisessa koulutuksessa pitäisi pystyä tekemään ihmeitä. Lisäksi kuntouttava opetus, jos tulee, niin edellyttää kyllä ammattilaisten resurssointia. Itse rehtorina huoleni on, ettei meillä ole riittävästi ammatillisessa koulutuksessa resursseja tukea AMK väyläopintoja tekeville tai niitä suunnitteleville opiskelijoille. Nuorisobarometrin 2025 mukaan 81 % nuorista alla 29-vuotiaista haluaa jatkaa korkeakouluun. Meillä toisella asteella pitää olla mahdollista tukea näitä nuoria. Sen lisäksi meillä on muutamia maakuntia, joissa alhainen koulutusaste, mm @etelä-pohjanmaan maakunta ja me Järviseudun ammatti-instituutti JAMI haluamme tarjota jokaiselle opiskelijallamme tukea AMK väyläopintoihin.
Samaa mieltä!
Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Olemme tyttöjen puolella.
17 CommentsComment on Facebook
Kuin myös. Jos ei olisi ollut mummoa, äitiä ja vaimoa, niin eihän tästä elämästä olisi tullut yhtikäs mitään!
Ihana kun olette tyttöjen puolella 🤗
Aleksis Kiven päivän kunniaksi eduskunnassa järjestettiin minilukumaraton. Olin mukana lukemassa Aleksis Kiven Seitsemää veljestä.
Hyvää Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!
3 CommentsComment on Facebook
Mahtava tilaisuus!
👍🇫🇮
eikö teidän pitäs tehdä muuta kuin lorvia paskaa taas koko tuutin täydeltä
Lämpimät onnittelut 50-vuotiaalle Lapuan kansalliset seniorit ry:lle, jonka juhlatilaisuudessa minulla oli ilo pitää juhlapuhe tänään 10.10.2026. Tiivistelmä puheesta alla ⬇
Risikko: Seniori-ikäiset kansalaiset tarvitsevat monimuotoista asumista ja toimivia sote-palveluja
Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä seniori-ikäisten kansalaisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumista ja toiminnallisuutta. Kuntien kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota myös esteettömään liikkumiseen, totesi kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko puheessaan lauantaina 10.10. Lapuan kansalliset seniorit ry:n 50-vuotisjuhlassa.
”Yli 65-vuotiaita on Suomessa noin 1.3 miljoonaa, joista valtaosa voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret. Osalla heistä on sairauksien tai vammautumisen aikaansaamia puutteita toimintakyvyssä. Silloin tarvitaan ensisijaisesti monipuolisia palveluja kotiin, mutta tarjolla on oltava myös laadukasta palveluasumista”, totesi Risikko puheessaan.
THL:n mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä oli vuoden 2025 lopussa noin 50 900 asiakasta. (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella heinäkuussa 2024 yhteensä 1930 asiakasta). Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeeseen vaikuttaa se, kuinka hyvin kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja muut palvelut vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin.
Yhteisöllinen asuminen tuli nykyisessä muodossaan lainsäädäntöön vuoden 2023 alussa. THL:n mukaan sen piirissä oli vuoden 2024 lopussa valtakunnallisesti noin 4 500 asukasta. (Etelä-Pohjanmaalla heinäkuussa 2024: 123 asiakasta). Yhteisöllinen asuminen ei sovi ihmiselle, joka tarvitsee jatkuvasti tai ennakoimattomasti apua myös öisin.
”Usein ikääntynyt joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan. Kun ihminen haurastuu niin, ettei kotiin tuotava apu enää riitä, hänen on päästävä yhteisölliseen – tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Sairaala ei ole vanhuksen koti eikä päivystys oikea paikka odottaa hoivapaikkaa. Jos kotoaan joutuu siirtymään, on palveluasumisen oltava mahdollisimman lähellä, myös siksi, että läheiset pääsevät tapaamaan”, painotti Risikko.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee monimuotoisia ja laadukkaita sote-palveluja nykyistä enemmän.
”Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Kaikkia tarvitaan enemmän. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia”, totesi Risikko.
Hyvinvointialueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.
”Usein kuvitellaan, että laatu ja kustannussäästöt asuvat julkisessa palvelussa. Näin ei välttämättä ole, kun kustannukset avoimesti verrataan”, muistutti Risikko.
Esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat ikääntyneille turvattomuutta.
”Monimuotoisten ja riittävien palvelujen lähtökohtana tulee olla turvallisen ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen”, päätti Risikko.
1 CommentComment on Facebook
Hienoa! Tänään on myös senioriliiton perustamispäivä vuodelta 1971, eli 55 vuotta sitten.
Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää.
Julkaisimme eilen Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan eduskuntavaalitavoitteet ⬇
Mielenterveys tulee nostaa seuraavan hallituskauden keskeiseksi painopisteeksi
Neuvottelukunta korostaa, että mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy sekä toimivat ja saavutettavat palvelut ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnin ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Mielenterveys on yksi Suomen tärkeimmistä tulevaisuuskysymyksistä. Se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn, osallisuuteen sekä yhteiskunnan kestävyyteen. OECD on arvioinut, että mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kevään eduskuntavaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa on tehtävä ratkaisuja, jotka vahvistavat mielenterveyttä, ehkäisevät ongelmia ja turvaavat oikea-aikaisen avun kaikille sitä tarvitseville.
Mielenterveys on voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Mielenterveyteen panostaminen on investointi
Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko muistuttaa, että mielenterveyteen panostaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.
"Mielenterveys ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymys, vaan koko yhteiskunnan menestyksen edellytys. Siksi mielenterveyden vahvistamisen tulee näkyä tulevan hallituksen tavoitteissa ja konkreettisissa päätöksissä kaikilla hallinnonaloilla koko vaalikauden ajan", Risikko sanoo.
Mielenterveyttä on edistettävä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti
Neuvottelukunta esittää tulevalle vaalikaudelle kolme keskeistä kokonaisuutta, joilla vahvistetaan väestön mielenterveyttä ja vastataan kasvaviin mielenterveyshaasteisiin.
Ensinnäkin mielenterveyttä on edistettävä nykyistä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin. Neuvottelukunnan mukaan Kansallinen mielenterveysstrategia tulee päivittää vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, ja sen toimeenpanolle on turvattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Lisäksi mielenterveysvaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi keskeistä päätöksentekoa kaikilla politiikkasektoreilla.
Mielenterveyspalveluita on vahvistettava
Toiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta on vahvistettava. Neuvottelukunta esittää laajan mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelman käynnistämistä sekä terapiatakuun laajentamista koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava
Lisäksi neuvottelukunta korostaa mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Järjestöillä on merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ehkäisyssä, vertaistuen tarjoamisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Niiden asemaa osana kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta tulee vahvistaa.
"Suomella ei ole varaa menettää ihmisten työ- ja toimintakykyä tai jättää ketään ilman tarvitsemiaan palveluja. Mielenterveyden edistäminen, oikea-aikainen tuki ja järjestöjen tekemä työ ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin sekä inhimillisesti että taloudellisesti", Risikko toteaa.
—
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
3 CommentsComment on Facebook
OK👍Ajateltavaa😉Mielenterveystyön kehittämisestä ja uudistamisesta, joka vaikuttaa merkittävästi talouteen😉Mitä mieltä sinä olet ❓💝Olen sitä mieltä, että😋Mieli korjataan kuntoon, joten mielessä on molemmat puolet, jos häiriöpuoli sattuu kohdalle, niin samalla tavalla korjaavapuoli sattuu kohdalle, joka mahdollistaa koulu- ja työ- sekä perhe-elämän mukavaa mielekästä tekemistä, jota voidaan pitää mielen rikkautena ja lahjana💖Josta Kunta- ja Valtiontalous tykkää jopa rakastaa💖Koska työeläke voittaa sairaseläkkeen💖https://www.facebook.com/mielenkorjaus
Jargonia
Jaa tuolla hehkuttavat tyttöjenpäivää,onkohan näitä päiviä jo liikaa? Koska oikeasti on Aleksis Kiven päivä…
Naisten Valmiusliitto luovutti valtioneuvos Riitta Uosukaiselle liiton kultaisen ansiomitalin tänään tiistaina 13. lokakuuta 2026 Imatran Veteraanimuseossa.
Kultainen ansiomitali on myönnetty Uosukaiselle tunnustuksena hänen pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstään Naisten Valmiusliiton ja naisten vapaaehtoisen maanpuolutuksen hyväksi.
Riitta Uosukainen toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana vuosina 2003–2005. Hänen puheenjohtajakautensa rakentui vahvan parlamentaarisen turvallisuusosaamisen varaan.
Uosukainen oli aiemmin toiminut eduskunnan puolustusvaliokunnassa ja Sotilaskotiliitossa. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1994–2003 ensimmäisenä naisena tehtävässä ja sai valtioneuvoksen arvonimen vuonna 2004 niin ikään ensimmäisenä naisena.
Uosukaisen puheenjohtajakaudella Naisten Valmiusliitosta haluttiin rakentaa toimija, joka saa asioita liikkeelle. Toiminnan kehittämisessä keskeisiä olivat yhteistyö Maanpuolustuskoulutus ry:n, Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa sekä naisten koulutuksen kehittäminen. Uosukainen on muistellut maanpuolustustahdon olleen tuolloinkin voimakasta ja naisilla olleen vahva halu päästä mukaan toimintaan. Uosukaisen kaudella liiton toimintaa ja tunnettuutta vahvistettiin monin tavoin.
Lämpimät onnittelut valtioneuvos Riitta Uosukaiselle Suuri kiitos arvokkaasta työstä Suomen kokonaisturvallisuuden hyväksi.
Loka 13
Kunnanjohtaja @sam_leijonanmieli toi hienosti esiin miksi myös maakunnissa pitää teiden pysyä kunnossa👌. Eduskunnassa alueellista tieverkkoa käsittelevä tilaisuus.
Syys 30
Ministeri Elisabeth Rehn vastaanotti tänään Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin kiitoksena Suomen turvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suuri kunnia oli vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan. Ja hävittäjä on hyllyllä muistuttamassa ministeriajasta. #naistenvalmiusliitto
Syys 16
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
