Tapasin tänään eduskunnassa vierailleen Kiinan kansankongressin valtuuskunnan.
Lue lisää tapaamisesta eduskunnan sivuilta: www.eduskunta.fi/tiedotteet/kiinan-kansankongressin-valtuuskunta-vieraili-eduskunnassa
… See MoreSee Less
Tänään eduskunnassa äänestettiin ns. rajalain voimassaolon jatkamisesta. Laki mahdollistaa sen, että vakavassa välineellistetyn maahantulon tilanteessa rajaviranomaiset voisivat estää maahantulon tai poistaa henkilön maasta ilman normaalia turvapaikkamenettelyä.
Lain julistaminen kiireelliseksi edellyttää viiden kuudesosan määräenemmistöä ja lain hyväksyminen kahden kolmasosan määräenemmistöä. Lopulta eduskunta hyväksyi lain voimassaolon jatkamisen kahdella vuodella, vuoden 2028 loppuun saakka, äänin 170–19.
Lakia vastaan äänestivät kaikki äänestykseen osallistuneet vasemmistoliiton (10) ja vihreiden (8) kansanedustajat sekä yksi RKP:n edustaja. Äänestyksestä oli poissa yhteensä kymmenen kansanedustaja.
Meille Kokoomuksessa on päivänselvää, että Venäjän vihamielinen välineellistetty maahantulo on estettävä. Suomen rajaturvallisuus ei ole neuvottelukysymys.
… See MoreSee Less
Tänään tiistaina täysistunnossa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi annetun lain 7 § muuttamisesta (nk rajalaki)
Miksi rajalaki on tärkeä?
• Suomi on ollut syksystä 2023 alkaen välineellistetyn maahantulon kohteena.
• Maahantulon välineellistäminen on yksi keinoista pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja EU:n rajaturvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen.
• Viranomaiset tarvitsevat valmiuden reagoida nopeasti vakavaan tilanteeseen.
• Suomen turvallisuuden suojaaminen on välttämätöntä.
• Suomen on varauduttava siihen, että painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja että välineellistetty maahantulo saa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja.
Rajalaki (käännytyslaki)
• Ns. rajalaki (käännytyslaki) on erillinen poikkeuslaki, joka mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamisen ja maahantulon estämisen tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa.
• Vakavassa välineellistetyn maahantulon tilanteessa rajaviranomaiset voisivat estää maahantulon tai poistaa henkilön maasta ilman normaalia turvapaikkamenettelyä.
• Laissa on säädetty poikkeuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleville sekä tilanteisiin, joissa henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
• Lain soveltaminen edellyttää erillistä valtioneuvoston päätöstä ja sitä, että muut keinot ovat riittämättömiä.
• Rajalakia ei ole toistaiseksi sovellettu. Itärajan tilannetta on hallittu rajavartiolain nojalla tehdyillä sulkupäätöksillä
… See MoreSee Less
Puhelimesi voi saada tänään FI-Alert-testiviestin – ei syytä huoleen!
FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmää testataan marraskuussa kahdesti: tänään 17.11. klo 12 ja ensi tiistaina 24.11. klo 12.
Järjestelmän avulla vaaratiedotteet voidaan lähettää suoraan alueella oleviin matkapuhelimiin vakavissa vaaratilanteissa. Vaaratiedotteen yhteydessä voi kuulua voimakas hälytysääni, vaikka puhelin olisi äänettömällä.
Tänään 17.11. klo 12 järjestelmää testataan ensimmäisen kerran. Testi-ilmoitus näkyy yhteensopivissa ja päivitetyissä puhelimissa. Ilmoitus noudattaa puhelimen omia ääniasetuksia eli puhelin antaa merkkiäänen, jos äänet ovat päällä.
Tiistaina 24.11. klo 12 järjestelmää testataan uudelleen. Tällöin testi-ilmoituksen yhteydessä kuuluu noin 10 sekunnin hälytysääni, vaikka puhelin olisi äänettömällä.
Lisätietoja:
… See MoreSee Less
Teatteri Arinan 20-vuotista upeaa taivalta juhlittiin eilen!
… See MoreSee Less
Lämpimät onnittelut 50-vuotiaalle Hyllykallion koululle Seinäjoella! 🌹 Kiitos juhlatilaisuudesta ja työstänne lasten ja nuorten hyväksi!
Minulla oli ilo pitää juhlapuhe koulun 50-vuotisjuhlassa. Alla ote puheessani.⬇
Kansanedustaja Risikko: Opettajien täydennyskoulutus on turvattava
Opettajien työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti, mutta mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ei välttämättä ole. Opettajien mahdollisuudet oman osaamisensa päivittämiseen on turvattava koko työuran ajan. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko korosti opettajien täydennyskoulutuksen tärkeyttä pitäessään juhlapuheen Hyllykallion koulun 50-vuotisjuhlassa Seinäjoella torstaina 12. marraskuuta 2026.
– Miten voimme odottaa opettajien valmistavan lapsiamme tulevaisuuteen, jos emme varmista, että myös opettajien osaaminen vastaa muuttuvan maailman vaatimuksia? Jokaisella oppijalla on oltava oikeus osaavaan opettajaan. Opettajien täydennyskoulutusta ei saa jättää hyvän tahdon varaan, Risikko painottaa.
Opettajien mahdollisuuksissa osallistua täydennyskoulutukseen on merkittäviä puutteita. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n marraskuun alussa julkaiseman kyselyn tulosten mukaan kolmasosa opettajista on saanut viimeisen vuoden aikana täydennyskoulutusta alle päivän. Neljä kymmenestä kertoo kouluttautumismahdollisuuksiensa heikentyneen kahden viime vuoden aikana.
OECD:n kansainvälisen TALIS 2024 -tutkimuksen mukaan suomalaisilla yläkoulujen opettajilla yleisimmät esteet ammatilliseen oppimiseen osallistumiselle olivat koulutuksen ja työaikataulujen yhteensovittamisen vaikeudet (67 %), ajanpuute muiden velvollisuuksien vuoksi (61 %) sekä koulutukseen osallistumisen kannustimien puute (56 %).
Sama tutkimus osoittaa myös opettajien täydennyskoulutuksen tarpeen. Opettajat ilmoittivat tärkeimmiksi oppimistarpeikseen tekoälyn käytön opetuksessa ja oppimisessa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisen ja oppilaiden sosiaalisen ja emotionaalisen oppimisen tukemisen.
– Tein jo vuonna 2019 lakialoitteen, jonka mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja tuottajalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esihenkilöiden ammatillisesta osaamisesta ja kehittämisestä, Risikko sanoo.
Aloitteen mukaan henkilöstölle olisi tarjottava työajalla suunnitelmallista koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksen tulisi vastata työn ja työtehtävien vaatimuksia sekä ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Risikko esitti myös, että jokaiselle laadittaisiin henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitettäisiin vuosittain. Vastaava lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä.
– Opettajien työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Oppimisen tuen tarpeet kasvavat, opetusmenetelmät kehittyvät ja nykyään myös tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen. Osaamista on voitava päivittää koko työuran ajan, Risikko painottaa.
Kuvassa Hyllykallion koulun rehtori Jaana Olli.
… See MoreSee Less