Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Esteetön ja yhdenvertainen Suomi – Kokoomus julkisti vammaispoliittisen ohjelmansa
Kokoomus on julkaissut puolueen vammaispoliittisen ohjelman osana puolueen ministeriryhmän kesäkokousta Tampereella. Kyseessä on päivitys edelliseen, vuonna 2005 valmistuneeseen ohjelmaan.
Ohjelma vastaa muun muassa siihen, miten vammaisten henkilöiden arjen osallisuus, terveydenhuolto, hoiva, liikkuminen, työelämä ja toimeentulo voidaan turvata muuttuvassa maailmassa.
Työn tueksi kuultiin lukuisia asiantuntijoita sekä syvennyttiin YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean Suomelle antamiin yli 80 suositukseen. Ohjelmassa huomioidaan aiempaa paremmin myös vammaisuuden monimuotoisuus. Vammaispoliittisen ohjelman valmistelusta vastasi 11-henkinen työryhmä.
“Suomessa elää vammaisuuden määritelmästä riippuen yli 800 000 ihmistä jonkinlaisen vamman tai toimintarajoitteen kanssa. Kyseessä on merkittävä ihmisryhmä, jonka oikeus yhdenvertaiseen ja yksilölliseen kohteluun on turvattava kaikessa päätöksenteossa. Suurin osa heistä on täysin tai osittain mukana ihan tavallisessa arjessa: töissä, opiskelemassa, perheitä kasvattamassa, arkea pyörittämässä. Kuitenkin liian moni joutuu Suomessa edelleen taistelemaan oikeuksista, joiden pitäisi toteutua ilman taistelua. Tämä ohjelma lähtee yksinkertaisesta ajatuksesta: jokaisella on oltava aito vapaus elää omannäköistä elämää, tehdä työtä, opiskella, liikkua ja osallistua yhteiskuntaan. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus eivät ole erityisryhmien kysymyksiä, vaan sivistyneen yhteiskunnan mitta”, sanoo valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Sari Rautio.
Ohjelman valmisteluun keskeisesti osallistunut eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko oli mukana jo Kokoomuksen edellisen vammaispoliittisen ohjelman valmistelussa. Risikon mukaan Suomessa on tapahtunut viime vuosina paljon edistystä vammaisten henkilöiden palveluiden osalta. Muun muassa vammaispalvelulaki on saatu voimaan, ja sitä on Petteri Orpon hallituksen toimesta myös täsmennetty. Risikon mukaan vammaisten henkilöiden osallisuuden varmistamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää.
“Kokoomuksen tuore vammaispoliittinen ohjelma sisältää mm. monia vammaisten henkilöiden työhön ja toimeentuloon liittyviä esityksiä. Pidän näitä merkittävinä avauksina. Vammaisilla ihmisillä pitää olla oikeus tehdä työtä voimavarojensa mukaan. Työssä voi toteuttaa itseään, ja työ tuo tekijälleen arvostusta ja osallisuutta. Itsensä ja perheensä elättäminen tekemällä työtä on tärkeä arvo myös vammaisille ihmisille. Kokoomus esittääkin, että vammaisten henkilöiden osallistumista avoimille työmarkkinoille on vahvistettava, sillä Suomessa hukataan tällä hetkellä valtava määrä osaamista, potentiaalia ja ahkeruutta”, Risikko sanoo.
Vammaispoliittisen ohjelman pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä: www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2026/08/Vammaispoliittinen-ohjelma-2026.pdf
12 CommentsComment on Facebook
Kiitos hyvästä esittelystä Paula. Toit hienosti esille yksilön, yksilöllisten tarpeiden, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden. Yhdenvertaisuus nimenomaan tarkoittaa sitä, että ei kaikille kaikkea, vaan aina lähtökohtana yksilö ja hänen yksilölliset tarpeet. Vammaiset ei ole kasa mytyssä, vaan jokaisella on yksilöllistä potentiaalia, osaamista ja vahvuuksia, jotka tulee pistää käyttöön näkyviin. Meillä on minusta hyvä vammaispalvelulaki, mutta isoin ongelma on lain soveltamisessa hyvinvointialueilla. Jokaisella alueella on omat käytännöt ja määritelmät ja nämä luovat sekavuutta. Lisäksi on alueita, joilta vammaispalvelulain soveltamisohjeet puuttuvat kokonaan.
Kun tuon ohjelman luki kokonaan, niin onhan tässä paljon ihan konkreettisiakin ehdotuksia esimerkiksi työelämään, kuljetuspalveluihin, apuvälineisiin, esteettömyyteen ja vammaispalveluihin. Eli pelkäksi vaalipuheeksi tätä ei voi sanoa. Silti vähän ihmetyttää tämä ohjelmien ja työryhmien määrä. Edellinen Kokoomuksen vammaispoliittinen ohjelma on vuodelta 2005, joten päivitys oli varmasti paikallaan. Tässäkin ohjelmassa todetaan, että sitä on tarkoitus käyttää ”käsikirjana paikallis- ja piiritason toiminnassa”. Tässä on 14 sivua, kymmenen pääotsikkoa ja melkoinen määrä ehdotuksia. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, mitkä näistä Kokoomus aikoo seuraavalla vaalikaudella oikeasti viedä lainsäädäntöön ja budjettiin ja millä aikataululla. Ohjelman viimeinen otsikko on osuvasti ”Lupaukset on pidettävä”. Siinä todetaan itsekin, ettei ohjelma ole paljon väärti, jos sen toteutumista ei seurata. Ohjelmaan on uhrattu hurja määrä tunteja, kuultu lukuisia asiantuntijoita, käyty läpi yli 80 YK suositusta ja käytetty kokonaisen työryhmän työpanos. Sen vuoksi pitäisi myös pystyä osoittamaan konkreettisesti, mitä kaikella tällä työllä saadaan aikaan ihmisten arjessa. Muuten väkisinkin herää kysymys: onko taas kerran saatu aikaan hieno ohjelma ja paljon mielekästä tekemistä järjestökentälle, mutta itse ongelmien ratkaiseminen jääkin seuraavan työryhmän tehtäväksi?
Yleispalvelujen ensisijaisuus ja maksullisuus nimenomaan on luonut kannustinloukut, kun kaikki ansaittu raha menee ko maksuihin. Hyvinvointi alueiden säästöpaineet on siirtynyt suoraan vammaispalveluihin sekä apuvälineyksiköihin. Apuvälineiden huoltoa eikä työmatkojen sujuvuutta varmisteta niin, että työnteko olisi mahdollista. Vammaispalvelulain "täsmennys" Elämänvaihe-käsitteellä on ajanut tilanteeseen, jossa 65v täyttäneet vammaiset siirretään automaattisesti vanhuspalveluihin, joka taas ei vastaa vammaisen tarpeisiin. Työolosuhteidenjärjestelytuki ja autoveroetu ovat tasoltaan jääneet menneisyyteen. Tätä kokoomus on aikaansaanut.
Johanna Perttilän synttärit lauantaina käynnistyivät Isonkyrön vanhassa kirkossa. Ilma ja maisemat olivat vertaansa vailla. Juhlan juonsi Marjo Kiuru-Sundberg. Runoilija Eira Viitala esitti koskettavia runojaan. Paljon toki muutakin yhdessä koimme. Ja Kyröpitsa oli suorastaan loistavaa.
4 CommentsComment on Facebook
Kiitos Paula ❤️ Kesän kaunein päivä helli ikimuistoisia juhlia 🌼
Olisko kuviin joku toinen?
❤️
”Naisten terveyteen panostaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja talouteen, ja on siten myös osa maamme kokonaisturvallisuutta.”
Kirjoitan Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa kolumnissani siitä, miksi naisten terveys on huomioitava nykyistä paremmin.
Naisten terveys on huomioitava aiempaa paremmin
www.ilkkapohjalainen.fi
Paula Risikon kolumni käsittelee naisten ja miesten terveyskuilua.0 CommentsComment on Facebook
Varapuhemies Risikko Wasa Future Festivaleilla: Jokainen meistä tekee Suomen kokonaisturvallisuutta
Jokainen kansalainen on tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Viranomaisilla, elinkeinoelämällä ja järjestöillä on omat tärkeät tehtävänsä, mutta yhteiskunnan turvallisuuden perusta on kansalaisten toimintakyvyssä, osaamisessa ja henkisestä kriisinkestävyydessä. Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko puhui Wasa Future Festivalissa Beyond Defence – Are We Really Prepared? -seminaarissa. Risikon puheenvuoron teemana oli kansalaisten rooli osana kokonaisturvallisuutta. Seminaarin järjesti Vaasan ammattikorkeakoulu, joka viettää 30 -vuotisjuhlavuottaan.
Suomen turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä työtä joka päivä. Turvallisuus ei myöskään synny vain puolustuskyvystä tai viranomaisten toiminnasta. Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen, kansalaisten sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025) painottaa erityisesti kansalaisten osuutta ja osaamista.
– Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset osaavat toimia myös silloin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana tilanteita, joissa tarvitaan kykyä selviytyä, auttaa muita ja toimia oikein. Erityisesti osaamista tarvitaan poikkeus- ja häiriötilanteissa, totesi Risikko.
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistaminen edellyttää toimivaa johtamista, kansainvälistä yhteistyötä, puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, huoltovarmuutta, väestön toimintakyvyn ylläpitämistä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
– Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kykyjä toimia – myös poikkeusloissa. Kansalaisten toimintakyky ja yhteiskunnan muiden elintärkeiden toimintojen varmistaminen lisäävät henkistä resilienssiä. Henkinen kriisinkestävyys puolestaan tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamaa kuormitusta ja palautua niiden vaikutuksista, Risikko kuvasi.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta oli valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti.
– Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Suomalaisten vahva asenne siitä, että vaikeistakin tilanteista selvitään, on tärkeä osa kansallista henkistä kriisinkestävyyttä, Risikko sanoi.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne ja suurvaltakilpailu heijastuvat myös Suomeen. Samalla turvallisuuteemme vaikuttavat hybridivaikuttaminen, kyberuhat, ilmastonmuutos, biologiset uhat, jengiytyminen, välineellistetty maahantulo, teknologiset häiriöt sekä yhteiskunnan polarisaatio.
– Kokonaisturvallisuuden tekemisessä jokaisen kansalaisen toiminnalla on merkitystä. Mitä useampi osaa varautua, toimia häiriötilanteessa ja auttaa myös muita, sitä vahvempi koko yhteiskunta on. Turvallisuustaidot lisäävät paitsi omaa ja läheisten turvallisuutta myös koko yhteiskunnan turvallisuutta, Risikko korosti.
2 CommentsComment on Facebook
Kaikki me jotka kynnelle kykenevät ovat osa kokonaisturval – Lisuutta yhteiskunnassamme ja ihan maailmanlaajuisesti. Kaikissa ihmissuhteissa myös jotka osuu kohdallemme Elämän aikana ja elinaikana.
Ei muuta kuin koko politiikan puuhakerho opintomatkalle Puolaan.
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko: Osaamistakuu varmistaa perustaitoja
Eduskunta päätti osaamistakuuta koskevasta lakimuutoksesta kesäkuussa. Kyse on uudistuksesta, joka tuo perusopetuksen arviointiin kansallisesti yhtenäiset menettelyt. Myös esiopetukseen arviointiin tulee muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko painotti perustaitojen tärkeyttä elämässä pärjäämisessä puhuessaan Ylihärmän koulukeskuksen vihkiäisissä perjantaina 14.8.
– Osaamistakuulla tarkoitetaan sitä, että perusopetuksessa on yhtenäiset menettelyt, joilla perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskemisen taito voidaan varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle oppilaalle. Ei ole oppilaan etu, jos hänet päästetään eteenpäin, vaikka ei ole saavuttanut riittäviä tietoja ja taitoja, totesi varapuhemies Risikko.
Peruskoulua on Orpon hallituksen aikana muutenkin vahvistettu.
– Eduskunnan päätöksellä on myös lisätty äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistettu oppimisen tukea ja turvattu työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Tärkeä on myös terapiatakuun aikaan saaminen. Kaikki nämä muutokset on tehty nuorten parhaaksi, kertoi Risikko.
Suomen ja suomalaisten pärjäämisen edellytys on sivistys ja osaaminen. Osaaminen on väline selvitä muun muassa työelämässä. Sivistystä tarvitaan, jotta ihminen kykenee soveltamaan osaamistaan kulloinkin tarvittaviin tehtäviin ja tapahtumiin elämässään.
– Sivistys on itseisarvo eli arvo sinänsä, mutta se on myös välinearvo – väline saavuttaa tavoitteita. Korkeatasoisella koulutuksella vahvistetaan sekä sivistystä että osaamista, totesi Risikko.
Suomalainen koulutus on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat.
– Viime vuosien selvitykset kertovat kuitenkin tuloksia, joihin on ollut tartuttava. Lasten ja nuorten osaamistulokset ovat heikentyneet ja väestön koulutustaso on laskenut. Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on laskenut OECD-maiden keskitason alle. Moni nuori päättää peruskoulunsa ilman riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskemisen taitoja. Jopa 15 prosenttia jää ilman toiseen asteen tutkintoa. Lisäksi poissaolot, mielenterveyden ongelmat sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. summasi Risikko.
Koulu ei voi kuitenkaan ratkaista kaikkia ongelmia.
– Koulujen odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka ongelmien juurisyyt ovat koulun ulkopuolella: Vanhemmuuden haasteet ja lasten moninaiset kotiolot, digiteknologian ja pelaamisen lisääntyminen sekä lukemisen ja liikkumisen väheneminen. Näihin me vanhemmat voimme vaikuttaa. Lisäksi oppilaille on annettava moniammatillista apua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, päätti Risikko.
0 CommentsComment on Facebook
Ylihärmän koulukeskuksen vihkiäisissä. Kuvissa europarlamentaarikko Katri Kulmuni @katrikulmuni, kansanedustaja Antti Kurvinen @akurvinen ja rehtori Johanna Kujanpää.
Elo 14
Ruotuväki-lehti on aina hyvä. Tämä nro erityisen loistava jälleen. Kannattaa lukea. @ruotuvaki
Elo 8
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
