Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
”Naisten terveyteen panostaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja talouteen, ja on siten myös osa maamme kokonaisturvallisuutta.”
Kirjoitan Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa kolumnissani siitä, miksi naisten terveys on huomioitava nykyistä paremmin.
Naisten terveys on huomioitava aiempaa paremmin
www.ilkkapohjalainen.fi
Paula Risikon kolumni käsittelee naisten ja miesten terveyskuilua.0 CommentsComment on Facebook
Varapuhemies Risikko Wasa Future Festivaleilla: Jokainen meistä tekee Suomen kokonaisturvallisuutta
Jokainen kansalainen on tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Viranomaisilla, elinkeinoelämällä ja järjestöillä on omat tärkeät tehtävänsä, mutta yhteiskunnan turvallisuuden perusta on kansalaisten toimintakyvyssä, osaamisessa ja henkisestä kriisinkestävyydessä. Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko puhui Wasa Future Festivalissa Beyond Defence – Are We Really Prepared? -seminaarissa. Risikon puheenvuoron teemana oli kansalaisten rooli osana kokonaisturvallisuutta. Seminaarin järjesti Vaasan ammattikorkeakoulu, joka viettää 30 -vuotisjuhlavuottaan.
Suomen turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä työtä joka päivä. Turvallisuus ei myöskään synny vain puolustuskyvystä tai viranomaisten toiminnasta. Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen, kansalaisten sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025) painottaa erityisesti kansalaisten osuutta ja osaamista.
– Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset osaavat toimia myös silloin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana tilanteita, joissa tarvitaan kykyä selviytyä, auttaa muita ja toimia oikein. Erityisesti osaamista tarvitaan poikkeus- ja häiriötilanteissa, totesi Risikko.
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistaminen edellyttää toimivaa johtamista, kansainvälistä yhteistyötä, puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, huoltovarmuutta, väestön toimintakyvyn ylläpitämistä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
– Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kykyjä toimia – myös poikkeusloissa. Kansalaisten toimintakyky ja yhteiskunnan muiden elintärkeiden toimintojen varmistaminen lisäävät henkistä resilienssiä. Henkinen kriisinkestävyys puolestaan tarkoittaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamaa kuormitusta ja palautua niiden vaikutuksista, Risikko kuvasi.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta oli valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti.
– Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Suomalaisten vahva asenne siitä, että vaikeistakin tilanteista selvitään, on tärkeä osa kansallista henkistä kriisinkestävyyttä, Risikko sanoi.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne ja suurvaltakilpailu heijastuvat myös Suomeen. Samalla turvallisuuteemme vaikuttavat hybridivaikuttaminen, kyberuhat, ilmastonmuutos, biologiset uhat, jengiytyminen, välineellistetty maahantulo, teknologiset häiriöt sekä yhteiskunnan polarisaatio.
– Kokonaisturvallisuuden tekemisessä jokaisen kansalaisen toiminnalla on merkitystä. Mitä useampi osaa varautua, toimia häiriötilanteessa ja auttaa myös muita, sitä vahvempi koko yhteiskunta on. Turvallisuustaidot lisäävät paitsi omaa ja läheisten turvallisuutta myös koko yhteiskunnan turvallisuutta, Risikko korosti.
2 CommentsComment on Facebook
Kaikki me jotka kynnelle kykenevät ovat osa kokonaisturval – Lisuutta yhteiskunnassamme ja ihan maailmanlaajuisesti. Kaikissa ihmissuhteissa myös jotka osuu kohdallemme Elämän aikana ja elinaikana.
Ei muuta kuin koko politiikan puuhakerho opintomatkalle Puolaan.
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko: Osaamistakuu varmistaa perustaitoja
Eduskunta päätti osaamistakuuta koskevasta lakimuutoksesta kesäkuussa. Kyse on uudistuksesta, joka tuo perusopetuksen arviointiin kansallisesti yhtenäiset menettelyt. Myös esiopetukseen arviointiin tulee muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko painotti perustaitojen tärkeyttä elämässä pärjäämisessä puhuessaan Ylihärmän koulukeskuksen vihkiäisissä perjantaina 14.8.
– Osaamistakuulla tarkoitetaan sitä, että perusopetuksessa on yhtenäiset menettelyt, joilla perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskemisen taito voidaan varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle oppilaalle. Ei ole oppilaan etu, jos hänet päästetään eteenpäin, vaikka ei ole saavuttanut riittäviä tietoja ja taitoja, totesi varapuhemies Risikko.
Peruskoulua on Orpon hallituksen aikana muutenkin vahvistettu.
– Eduskunnan päätöksellä on myös lisätty äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistettu oppimisen tukea ja turvattu työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Tärkeä on myös terapiatakuun aikaan saaminen. Kaikki nämä muutokset on tehty nuorten parhaaksi, kertoi Risikko.
Suomen ja suomalaisten pärjäämisen edellytys on sivistys ja osaaminen. Osaaminen on väline selvitä muun muassa työelämässä. Sivistystä tarvitaan, jotta ihminen kykenee soveltamaan osaamistaan kulloinkin tarvittaviin tehtäviin ja tapahtumiin elämässään.
– Sivistys on itseisarvo eli arvo sinänsä, mutta se on myös välinearvo – väline saavuttaa tavoitteita. Korkeatasoisella koulutuksella vahvistetaan sekä sivistystä että osaamista, totesi Risikko.
Suomalainen koulutus on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat.
– Viime vuosien selvitykset kertovat kuitenkin tuloksia, joihin on ollut tartuttava. Lasten ja nuorten osaamistulokset ovat heikentyneet ja väestön koulutustaso on laskenut. Korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus on laskenut OECD-maiden keskitason alle. Moni nuori päättää peruskoulunsa ilman riittäviä luku-, kirjoitus- tai laskemisen taitoja. Jopa 15 prosenttia jää ilman toiseen asteen tutkintoa. Lisäksi poissaolot, mielenterveyden ongelmat sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. summasi Risikko.
Koulu ei voi kuitenkaan ratkaista kaikkia ongelmia.
– Koulujen odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka ongelmien juurisyyt ovat koulun ulkopuolella: Vanhemmuuden haasteet ja lasten moninaiset kotiolot, digiteknologian ja pelaamisen lisääntyminen sekä lukemisen ja liikkumisen väheneminen. Näihin me vanhemmat voimme vaikuttaa. Lisäksi oppilaille on annettava moniammatillista apua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, päätti Risikko.
0 CommentsComment on Facebook
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä nuorison päivää. Tämän vuoden teemana on ”Different Contexts, Common Aspirations” – erilaiset lähtökohdat, yhteiset tavoitteet.
Tänä vuonna nuorison päivänä muistutetaan siitä, että nuoret kaikkialla maailmassa toivovat ihmisarvoista elämää, mahdollisuuksia, osallisuutta ja merkityksellistä roolia oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Lisää tietoa kansainvälisestä nuorison päivästä: www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-nuorison-paiva
Suomessa on noin 955 000 10–24-vuotiasta. Maaliskuussa julkaistun vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut. Nuoret kokevat eniten paineita työhön ja opintoihin liittyvistä asioista. Nuorisobarometrin mukaan työllistyminen on nuorten suurin paineiden aiheuttaja: 70 % nuorista kokee paineita työn saamisesta ja 50 % epävarmuutta tai turvattomuutta työn saamisesta.
Olemme Suomessa tehneet monia toimia, joilla vastataan nuorten huoleen työllistymisestä ja vahvistetaan tulevaisuudenuskoa. Yksi konkreettinen toimi on nuorten työllistämisseteli, jonka käyttöä hallitus on sittemmin laajentanut. Sen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria ja auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään. 1.7.2026 työllistämissetelin ehtoja vielä kevennettiin: vaadittu työsuhteen vähimmäiskesto lyheni kuudesta kolmeen kuukauteen, nuoren työttömyyden kestovaatimus poistettiin ja tukea voidaan myöntää yritysten lisäksi yhdistyksille ja säätiöille.
Lisäksi on käynnistetty kolmivuotinen opintosetelikokeilu yli 50 miljoonan euron rahoituksella. Opintoseteli tuli käyttöön elokuun alussa ja se on voimassa kaksi vuotta siitä, kun nuori ottaa sen käyttöön. Opintosetelin myötä ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa 30 opintopisteen arvosta avoimia korkeakouluopintoja maksutta. Tällä pyritään lisäämään nuorten mahdollisuutta opiskella korkeakoulututkintoa ja siten lisätä osaamistaan.
Lisäksi jokainen nuori tarvitsee luotettavia ystäviä ja luotettavia aikuisia.
1 CommentComment on Facebook
Miksi aikuisten viesti ei ole jo tänään nuorisolle, pitää jo ilmastonmuutosta yhdessä torjuttavana vihollisena toisen ihmisen asemesta ja vaatia maiden johtajia käyttämään rahat jo ihmisen ja elinympäristön hyväksi, ei enää narsististen johtajien leikkimiseksi täysin vastuuttomasti ihmishengillä ja ympäristöllä vallanhimonsa täyttämiseksi? Miksi emme ajattele jo tänään yhdessä kautta maailman, että ihminen ansaitsee jo tyhmyyttä parempaa?
Isonkyrön 1700 -luvun markkinat! Hienot – kannattaa tulla.
7 CommentsComment on Facebook
Moi, joo noita markkinaperinteitä kannattaa vaalia ja jatkaa. Ne ovat osa Suomen historiaa ja siellä tapaat käsityön ammattilaisia, paikallisten tuotteiden esittelijöitä jne. Nämä markkinat ovat valtakunnal-lisestikin merkittävä tapahtuma, siellä arvioidaan käyvän yli 20 000 henkilöä, kolmen päivän aikana🌞🌿🙏🏼
En löytänyt sun kojua
Tänään tuli myös käytyä ja ensimmäistä kertaa. Oli mielenkiintoiset markkinat.
Ylihärmän koulukeskuksen vihkiäisissä. Kuvissa europarlamentaarikko Katri Kulmuni @katrikulmuni, kansanedustaja Antti Kurvinen @akurvinen ja rehtori Johanna Kujanpää.
Elo 14
Ruotuväki-lehti on aina hyvä. Tämä nro erityisen loistava jälleen. Kannattaa lukea. @ruotuvaki
Elo 8
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
