Kuntamarkkinoilla järjestettiin paneeli kuntouttavasta opetuksesta ammatillisessa koulutuksessa. Kuntouttavassa opetuksessa yhdistyy ammatillinen koulutus, kuntoutus ja muut sote-palvelut sekä työpajatoiminta räätälöidysti tukemaan opiskelijan oppimista.
Kuntaliiton kesäkuussa julkaistun selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen oppivelvollinen tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea opintopolullaan. Myös oppilaitoksista eroamiset ovat lisääntyneet etenkin ammatillisessa koulutuksessa viime vuosina.
Koulupudokkuuteen on kiinnitettävä vakavammin huomiota, sillä sen myötä kasvaa riski muun muassa nuoren syrjäytymiselle. Tarvitsemme uusia keinoja. Kuntouttavan opetuksen malli olisi hyvä lisä muiden tukitoimien ohella.
Kuntouttava opetus olisi vastaus mm. sellaisiin tilanteisiin, joissa nuorella on vaikeuksia suorittaa tutkintoa esimerkiksi elämänhallinnan vaikeuksien, neuropsykiatristen oireiden tai mielenterveyden pulmien vuoksi.
Orpon hallitus on tehnyt paljon erilaisia toimia, joilla vaikutetaan siihen, että jokainen nuori saisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Hallitus on muun muassa uudistanut oppimisen tukea. Niin ikään kolmen vuosiviikkotyötunnin lisäämisellä pyritään siihen, että jokaisella olisi tarvittavat perustaidot toiselle asteelle siirryttäessä.
Jotta kuntouttava opetus oikeasti mahdollistuisi pitää yhteistyötä lisätä koulutuksen järjestäjien, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Lainsäädännöstä kuntouttava opetus ei ole kiinni.
Kuvat: Saija Niemelä-Pentti ja Irmeli Myllymäki.
… See MoreSee Less
Kiitos Isojoen kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet vierailusta! Saimme hyvää evästystä tänne eduskuntaan.
… See MoreSee Less
Hyvinvointialuevaltuustojen puheenjohtajat kokoontuivat tänään eduskunnassa.
Kokouksessa keskusteltiin muun muassa hyvinvointialueiden valmiudesta ja varautumisesta, palvelujen vaikuttavuuden kehittämisestä sekä uudistuneesta Innokylä-alustasta. Iso kiitos kaikille alustajille, saimme taas paljon uutta tietoa päätöksenteon tueksi.
… See MoreSee Less
Tänään vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Ollessani eduskunnan puhemies, kirjoitin demokratiasta (18.3.2019). Kirjoitus on ajankohtainen edelleen:
Demokratia on vaalimisen arvoinen
Kun ajattelen demokratiaa, kansanvaltaa, mitä minä ajattelen?
Ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa. Ajattelen myös kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa.
Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.
Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä.
Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.
Politiikka on usein täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista koskaan lukemistani politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi:
Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.
Meistä poliittisista päättäjistä jokainen vuorollaan joutuu ihmettelemään politiikan paradokseja. Eräs paradokseista on se, että Suomessa järjestetään maailman toiseksi luotettavimmat ja vapaimmat vaalit, mutta tästä huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisyys on pitkään laskenut.
Vaalijärjestelmäämme emme juuri voi tämän paremmaksi enää kehittää, joten joudumme keksimään jotakin uutta demokratiamme parantamiseksi.
Demokratia on myös sana. Mitä useampi sitä käyttää, sitä enemmän se painaa. Tästä syystä on tärkeätä löytää uusia keinoja, joilla ihmiset entistä enemmän voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun.
Paula Risikko
… See MoreSee Less
Kaatuneitten Omaisten Liiton Hengelliset ja Kulttuuripäivät Oulussa. Arvokas pääjuhla.
… See MoreSee Less