Paula Risikko

Paula Risikko

10.11.2026

Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuslääkärien kannanotto – josta olen aivan samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaan 51 terveyskeskuslääkäriä on allekirjoittanut kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa suunnitellun 5+1-palveluverkkouudistuksen vaikutuksista perusterveydenhuoltoon, hoitoon pääsyyn ja hoidon jatkuvuuteen.

Erityisenä huolena lääkäreillä on paljon palveluja tarvitsevien potilaiden mahdollisuus säännölliseen seurantaan ja pysyvään hoitosuhteeseen tutun lääkärin kanssa. He korostavat saavutettavien lähipalvelujen, riittävän henkilöstön ja omalääkärimallin merkitystä sekä edellyttävät uudistuksen vaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa.

Kannanotossa toivotaan, että palveluverkkoa kehitetään arviointiryhmän suositusten mukaisesti perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta vahvistaen.

Alla terveyskeskuslääkärien kannanotto kokonaisuudessaan ⬇

Terveyskeskuslääkäreiden kannanotto: Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvan ja laajan perusterveydenhuollon.

Lähiterveyspalvelujen osuus on vain noin 12 prosenttia hyvinvointialueen kokonaisbudjetista.

Me allekirjoittaneet terveyskeskuslääkärit olemme vakavasti huolissamme suunnitellusta palveluverkon rajusta keskittämisestä ja karsimisesta 5+1-malliin. Muutos määrittää pitkäksi aikaa, miten eteläpohjalaiset saavat hoitoa ja miten perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Arviointiryhmä suosittaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja hoidon jatkuvuuden lisäämistä. Pidämme tavoitteita välttämättöminä. Suunniteltu voimakas keskittäminen herättää kuitenkin kysymyksen siitä, miten ne käytännössä toteutuvat.

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvan, laajan ja riittävästi resursoidun perusterveydenhuollon. Sen perustana ovat saavutettavat lähipalvelut, pysyvä henkilöstö sekä oma lääkäri ja tuttu hoitotiimi. Pitkäaikainen hoitosuhde on tutkimuksissa yhteydessä pienempiin kokonaiskustannuksiin ja vähäisempään päivystys- ja sairaalahoidon tarpeeseen. Näiden edellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää paljon palveluja tarvitseville potilaille.

Etä- ja digipalvelujen tulee täydentää lähipalveluja ja tukea hoidon jatkuvuutta oman lääkärin ja tiimin kanssa. Ne eivät korvaa kattavasti lähivastaanottoja, eikä niiden voida automaattisesti olettaa vähentävän kokonaiskustannuksia tai lähikäyntien tarvetta. Asiointitavan tulee perustua potilaan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin käyttää palveluja.

Ymmärrämme vaikean taloustilanteen ja tarpeen uudistaa toimintaa. Ennen päätöksiä on osoitettava, miten turvataan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, hoidon saatavuus ja jatkuvuus sekä henkilöstön riittävyys. Keskittämisen kustannuksiin on laskettava myös mahdolliset lisätilat, muutostyöt ja siirtymävaiheen kulut. Erityisesti Seinäjoen tilojen ja henkilöstön riittävyys kasvavalle potilasmäärälle on selvitettävä.

Lähiterveyspalveluiden kustannusten leikkaaminen voi tuottaa lyhytaikaisia säästöjä mutta kasvattaa kustannuksia myöhemmin ja muualla. Säästöjä on arvioitava koko palveluketjun kustannusten perusteella.

Edellytämme, että uudistusta valmistellaan perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoidon jatkuvuus edellä, yhdessä käytännön työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Palveluverkon tulee tukea näitä tavoitteita. Perusterveydenhuollon vahvistamisen on näyttävä päätösten sisällössä, resursoinnissa ja potilaiden arjessa, henkilöstön hyvinvointia unohtamatta.

Allekirjoittajina Jukka Raittinen, yleislääketieteen erikoislääkäri, sekä 50 muuta lääkäriä Etelä-Pohjanmaan alueelta. … See MoreSee Less