Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Varapuhemies Risikko: Satsaukset nuoriin ja työhön vahvistavat Suomea
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko korosti Seinäjoen Sinisessä vapussa pitämässään puheessa työn merkitystä talouskasvun edellytyksenä. Erityisesti hän iloitsi hallituksen taannoisessa kehysriihessä päätetyistä toimista nuorten ja pitkäaikaistyöttömien vaikeaan tilanteeseen.
Risikko korosti, että maailma ympärillämme on tällä hetkellä poikkeuksellisen epävarma, mikä vaikuttaa paitsi turvallisuustilanteeseen, niin voimakkaasti myös työllisyyteen. Venäjän jo viidettä vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut erityisen voimakkaasti Suomen talouteen, ja viimeisimpänä Lähi-idän konflikti ja muut kansainvälisen politiikan epävarmuudet ovat lykänneet talouden piristymistä. Risikko muistutti Suomen kohdanneen tilanteen muita Euroopan maita raskaammin.
”Talouden vaikean tilanteen vuoksi hallitus keskittyi viime viikolla käydyssä kehysriihessä ennen kaikkea talouden kasvua vahvistaviin toimiin. Päätetyt ratkaisut tähtäävät siihen, että yrittämisen edellytykset paranevat, työpaikkoja syntyy ja suomalaisten usko tulevaan vahvistuu”, Risikko sanoi.
Risikko pitää hyvänä sitä, että osana kehysriihen päätöksiä tehtiin panostuksia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ihmisten työllistymiseen.
”Työ on tutkitusti keino ehkäistä ihmisen syrjäytymistä, tuoden hänelle myös toimeentuloa. Työ on siten parasta sosiaaliturvaa”, Risikko sanoi.
Nuorten työllistymissetelin määrärahaa kasvatetaan merkittävästi 50 miljoonaan euroon, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi kiinni ensimmäiseen työpaikkaansa.
”On tärkeää, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. Työllistymisseteli on tähän loistava keino. Sitä voivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen painottaen nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä”, hän totesi.
Lisäksi suurimmissa kaupungeissa käynnistetään pilotteja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Pilotin tavoitteena on alueellisesti ja kohdennetusti ehkäistä nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin.
”Kehysriihessä päätettiin myös nuorten yrittäjävalmiuksien parantamisesta ja Nuori yrittäjyys -toimintamallin jatkokehittämisestä. Lisäksi valtiolle palkataan 500 kesätyöntekijää helpottamaan nuorten vaikeaa työmarkkinatilannetta”, Risikko sanoi.
Risikko muistutti, että ensimmäiset työkokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä koko työuran kannalta. Mahdollisuudet osoittaa omaa osaamista työyhteisössä kasvattavat nuoren itsetuntoa sekä vahvistavat heidän uskoaan tulevaisuuteen.
Risikko kertoi, että niin ikään pitkäaikaistyöttömien osalta hallitus päätti riihessä toimista.
”Käyttöön otetaan osaamisseteli, jolla tuetaan täydennyskouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Seteli on tarkoitettu yli 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle, jonka työttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta”, Risikko totesi.
Hallitus päätti myös uudesta työvoimapoliittisesta avustuksesta, jonka avulla työtön ihminen saa tarvitsemaansa tukea. Työvoimaviranomaisille säädetään uusi tehtävä myöntää kolmannelle sektorille rahoitusta pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan toimintaan. Kolmas sektori tuottaisi sellaista toimintaa, johon pitkään työttömänä ollut tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleva ihminen voisi osallistua parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.
Risikko muistutti, että erilaisia toimia tarvitaan, sillä julkisen talouden tilanne on vakava: Suomi velkaantuu edelleen nopeasti, ja korkomenot kasvavat voimakkaasti. Siksi vain määrätietoisella ja vastuullisella talous- ja työllisyyspolitiikalla voidaan turvata tulevaisuus. Työntekoa mahdollistava ja siihen kannusteita luova yhteiskunta on kansalaisten ja koko Suomen hyvinvoinnin perusta.
”Epävarmassa maailmantilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme työn tekemisen kannusteita, tuemme yrittäjyyttä ja pidämme huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan”, hän sanoi.
17 CommentsComment on Facebook
Niin kuin noita samoja lauseita ei olisi jo riittävästi toistettu. Oikeat teot puuttuu.
Hyvä ja selkeä puhe!
Seppo Berg Samaa.mieltä.seinäjoella.
Sisältö ei ole käytettävissä tällä hetkellä
Jos näin käy, syynä on yleensä se, että liite on poistettu tai omistaja on jakanut li…0 CommentsComment on Facebook
Kokoomuksen Sininen vappujuhla pe 1.5. klo 11 Seinäjoen Epstorilla.
Tervetuloa juhlimaan vappua! 🎉Puhujina varapuhemies ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko sekä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo . Juontajana Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Jesse Luhtala . Musiikista vastaa Impivaara Olds -harmonikkaryhmä. Tarjolla simaa ja munkkeja.
Järjestäjät: Kokoomuksen Seinäjoen Kunnallisjärjestö ja Seinäjoen Kansallinen kulttuuriyhdistys
1 CommentComment on Facebook
Eipä huvita enää vanhana mennä kaupungin keskustaan katsomaan kommunistien marssia ja muuta roskaa
Kansallinen Veteraanipäivä 27.4.2026
Kolmen valtakunnan rajalla/Kilpisjärvi
Paula Risikko, eduskunnan varapuhemies
Hyvät sotaveteraanit ja -invalidit, arvoisat lotat ja pikkulotat, veteraanien omaiset, järjestäjät, puolustusvoimien edustajat,
Arvoisat juhlavieraat,
”Yksi on laki Lapissa:
pystypäisenä pysyä”.
Nämä Uuno Kailaan runon sanat tulivat mieleeni, kun ensimmäisen kerran näin tämän tilaisuuden ohjelmalehtisen. Siinä oli kuva kahdesta sotilaasta, jotka tervehtivät Suomen lippua kolmen valtakunnan rajapyykillä. Pystyssä päin, lippua kunnioittaen.
Kuten kaikki tiedämme, kunniaan on paljon syytä. Suomen tarina on sankaritarina. Sukupolvi toisensa jälkeen on rakentanut tätä maata, eikä vaikeuksienkaan keskellä ole luovuttanut. Joskus uhkana on ollut vihollisen sotilas, joskus sadon on vienyt halla. Joskus on taivuttu, mutta koskaan ei ole katkettu. Juuri täällä Lapissa tiedämme, että tuhottu maa on aina uudeksi raivattu ja poltetut talot jälleenrakennettu.
Nyt tänään olemme kokoontuneet tänne muistamaan maamme sankareista suurimpia: sotaveteraaneja. Yöllä 26.4.1945 kello 1.30 suomalaiset sotilaat kohottivat pienen Suomen lipun rajapyykin lipputankoon merkiksi vapaasta maasta. Hieman myöhemmin kenraali Siilasvuo lähetti marsalkka Mannerheimille sähkeen. Siinä luki: ”tehtävä suoritettu.”
Viimeistään nyt veteraanien tehtävä todella on suoritettu. On vahdinvaihdon aika. Veteraanien sukupolvi on väistymässä ja on nuorempien sukupolvien aika kantaa vastuunsa maamme rakentamisesta ja rajojen turvaamisesta.
Sota-aika on silti se peili, josta me yhä näemme oman itsemme ja yhteiskuntamme. Tutkimusten mukaan noin puolet nykyisistä suomalaisista pelkää sotaa. Kuten kaikki tiedämme, maailma on turvattomampi kuin pitkään aikaan. Ukrainassa käydään sotaa, Hormuzinsalmen saarto tuntuu saartavan meidätkin.
Eduskunta juuri parhaillaan käsittelee selontekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutoksesta. Siinä todetaan, että pohjoismaisella yhteistyöllä on entistäkin suurempi merkitys Venäjän jatkaessa vihamielistä toimintaansa.
Täällä Lapissa tämä ajatus tuntuu ehkä itsestään selvyydeltä. Rajan ylihän on aina liikuttu ja toista autettu. Suomen liittyminen Natoon vuonna 2023 loi itse asiassa tilanteen, joka monella tavalla oli jo aiemmin tuttu täältä kolmen valtakunnan rajapyykiltä. Norjan, Ruotsin ja Suomen rajavartijat ja sotilaat pitkään ovat hoitaneet sitä yhdessä. Nyt näiden kolmen valtion joukko-osastot turvaavat yhdessä rajoja osana vieläkin suurempaa liittoumaa.
Tässä nykyisessä turvallisuustilanteessa tarvitsemme veteraanien viisautta. Jokainen sodan kokenut ihminen ymmärsi, että varautuminen on viisautta. Jokainen myös ymmärsi, että rintama ei kestä ilman muiden tukea.
Nykyisin puhumme kokonaisturvallisuudesta, jolla tarkoitamme sitä, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja kaikkien kansalaisten yhteistyönä. Sodan aikana tällaista kieltä ei käytetty, mutta jokainen ymmärsi, että kukaan ei pärjää yksin. Jokainen sotilas oli osa jotakin itseään suurempaa: joukko-osastoa tai ryhmää, mutta myös perhettä, sukua ja omaa kotiseutua.
Sota-ajan kirjeistä paljastuu mielenkiintoinen asia. Mitä vaikeampi tilanne oli rintamalla, sitä enemmän miehet kirjoittivat rakentamisesta. Kun kaikkialla ympärillä oli vain tuhoa, oli tärkeätä haaveilla jonkin uuden rakentamisesta. Siteeraan erään suomalaisen sotilaan kirjettä vaimolleen:
”Niin, kyllä minä vielä jaksan toivoa, että kerran vielä pääsen omalle pellolle, omalle rakennustyömaalle ja omalle työverstaalle, työskentelemään meidän oman kotimme hyväksi.”
Sodan jälkeen Lapissa olivat jäljellä vain tuhotut talot, tyhjät kylät. Kaikki rakennettiin uudelleen. Eräs rakentajista oli 12-vuotias pikkupoika, joka kertoi pituuskasvunsa pysähtyneen, koska joutui niin nuorena raskaisiin metsätöihin.
Rakentamista voidaan mitata sillä, kuinka monta taloa valmistui, kuinka paljon betonia käytettiin, kuinka nopeasti perustukset valettiin. Veteraanien sukupolven työn arvoa ei kuitenkaan voi tällä tavalla mitata. Monet sodan jälkeen rakennetut talot on jo purettu, mutta veteraanien arvokkain rakennustyö säilyy sukupolvelta toiselle.
Veteraanit nimittäin rakensivat Suomen idean: ajatuksen maasta, jossa kaveria ei jätetä, periksi ei anneta, koti on tärkeä, kukaan ei ole toista arvokkaampi, yrittämällä pärjätään.
Nykyaikana usein tuntuu siltä kuin olisimme kadottaneet yhteisen tarkoituksen yhteiskunnastamme. Sota on aina tragedia eikä sota-aikaa ole mitään syytä kadehtia. Sodan aikana yhteiskunnan tarkoitus oli kuitenkin koko ajan selvä. Yhteinen tarkoitus yhdisti suomalaisia auttamaan naapureitaan, pitämään huolta muista ihmisistä ja tekemään vapaaehtoista työtä tämän maan puolesta.
Toivon, että nykysukupolvet oppivat veteraaneilta yhdessä tekemisen taidon. Tämä on erittäin tärkeätä nykyisin, kun monet ristiriidat repivät maatamme ja jakavat ihmisiä eri leireihin.
Juhlavieraat, ystävät,
Sodan jälkeen muotiin tulivat kirjat, jotka kuvasivat ihmisten kaipuuta pohjoiseen. Helge Miettunen, josta myöhemmin tuli kansanedustaja, kirjoitti kirjan Sivistynyt kurjuus. Se kuvasi sodan särkemän maisterismiehen matkaa Helsingistä pohjoisen jälleenrakennustyömaille.
Siellä Lapin luonto ja ahkera työ paransivat särkyneen mielen:
”Hän näki elämän, väärentämättömän, aidon elämän. Ja suuri rauha valtasi hänen mielensä. Hän liittyi välittömästi kokonaisuuteen, oli jätkänä jätkien joukossa, ei tippakaan parempana eikä tippaakaan huonompana. Hän oli eräs ihminen täällä mahtavan luonnon keskellä, joka teki raskasta työtä, söi hyvin ja nukkui paljon, poltti joskus sätkän eikä ajatellut liikoja. Se oli äärimmäisen vapauttavaa. Oli vain tämä luminen hongikko ja sen humiseva tuuli.”
Oli vain luminen hongikko ja humiseva tuuli. Varmasti jokainen Lapissa elävä ihminen tuntee tämän luonnon rauhan.
Ajattelen, että nykyisessä turvallisuustilanteessa me kaikki suomalaiset tarvitsemme samanlaista rauhaa. Mielenrauha on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
Silti emme voi sulkea silmiämme. Nykyinen turvallisuustilanne varmasti aiheuttaa huolta myös täällä pohjoisessa, kuten kaikkialla muuallakin. Ulkoministerin linjauksen mukaan Suomen arktisessa turvallisuuspolitiikassa varaudutaan jännitteiden ja valtioiden välisten ristiriitojen kasvuun ja toimitaan niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Yhdessä kuitenkin selviämme, kunhan säilytämme mielenrauhan, pidämme pään kylmänä ja sydämen lämpimänä.
”On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.”
Näiden Eino Leinon sanojen myötä kiitän teitä kaikkia ja toivon voimia työhön rauhallisen ja turvallisen Suomen puolesta.
Kiitos!
55 CommentsComment on Facebook
🙏🇫🇮❤️
Arvostan. Paulaa tarvitaan Isänmaan asialle jatkossakin.
Hyvin oli ilmaistu vanha-/nykytila,ei yhtään kuin eduskunnasta olisi tullut,Lapin selkosilla ihminenkin muuttuu,tulee isoja ajatuksia,kuin maalaisjärki palautuis hetken verran,kiitos,vie sanat/ajatukset arkadialle
Kilpisjärvi. Kohti veteraanipäivän juhlaa kolmen maan rajalle.
20 CommentsComment on Facebook
Loistavaa. 🇫🇮 Hieno perinne jatkuu….. Hyvää veteraanipäivää Sinulle 😊
Nämä kolme maata yhdessä suojelemassa pohjoista elinpiiriämme: Toivotamme parasta mahdollista tulevaa!🇫🇮.
Aurinkoista matkaa🇫🇮☀️ Olispa siellä!
Tänään vietetään Koiranpäivää, joka on Suomen Kennelliiton järjestämä valtakunnallinen teemapäivä. Sitä vietetään vuosittain 24. huhtikuuta. Tosin meidän Juniperilla Koiranpäivä on joka päivä.
Huhti 24
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
