Kalajoen kansalliset seniorit juhlistivat tänään 20-vuotista taivaltaan Kalajoen Hiekkasärkillä. Lämpimät onnittelut 20-vuotiaalle yhdistykselle!
Alla otteita juhlapuheestani.
Varapuhemies Risikko: Ikäihmisten yksinäisyyteen tarvitaan tekoja meiltä kaikilta
Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Paula Risikko korosti yhteisöllisyyden merkitystä ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemisessä, jossa muun muassa järjestöillä on merkittävä vaikutus. Risikko puhui aiheesta 21.11. Kalajoen kansallisten senioreiden 20-vuotisjuhlassa.
Risikko totesi puheessaan ikäihmisten yksinäisyyden olevan merkittävä ongelma yhteiskunnassamme, sillä noin joka kolmas iäkäs on yksinäinen. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 75 vuotta täyttäneistä 11 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2024, naiset (12 %) useammin kuin miehet (10 %).
– Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta ja viisautta, mutta samalla se voi tuoda tilanteita, joissa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne lisääntyvät. Yksinäisyys on noussut yhä suuremmaksi uhaksi niin kansanterveyden, sisäisen turvallisuuden kuin tuottavuudenkin näkökulmasta, Risikko sanoi.
Hän korosti, että pitkittynyt yksinäisyys voi johtaa mm. fyysisen toimintakyvyn laskuun, sairauksien nopeampaan etenemiseen, kasvavaan palveluiden tarpeeseen ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Yksinäisyys tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle: brittiläisen tutkimuksen mukaan yksinäisyys maksaa yli 10 000 euroa vuodessa jokaista yksinäistä henkilöä kohden.
– Yksinäisyys ei useinkaan katoa itsestään. Tarvitaan tekoja meiltä kaikilta – niin yhteisöiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä. Usein näennäisesti pienetkin asiat, kuten naapurin kuulumisten kysyminen, voivat olla toiselle ratkaisevan tärkeää, Risikko sanoi.
Ratkaisuja tarvitaan hänen mukaansa myös rakenteiden tasolla. Tutkimusten mukaan yksinäisyyden ehkäisyssä toimivia keinoja ovat sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen, kuten erilaiset matalan kynnyksen ryhmät ja kerhot sekä yhteisölliset tilat.
– Järjestöillä on merkittävä vaikutus siinä, miten voimme matalalla kynnyksellä luoda yksinäisille mahdollisuuksia kohtaamisiin. Esimerkiksi tänään juhlistamme Kalajoen kansalliset seniorit ry:tä, jonka toiminta on ollut konkreettinen tapa luoda ikääntyneille tilaisuuksia kohdata toisia, oppia uutta ja kokea merkityksellisyyttä, Risikko painotti.
Seniorikansalaiset tarvitsevat digitukea
– Monet palvelut löytyvät verkosta, erilaisia kodin laitteita ja apuvälineitä hallitaan digitaalisesti. Niin ikään vuorovaikutussuhteiden ylläpitämiseksi tarvitaan usein myös digitaitoja. Digitaitoja tarvitaan siten myös yksinäisyyden estämiseksi, totesi Risikko.
Ilman riittäviä digitaitoja riski jäädä syrjään yhteiskunnasta kasvaa. Erityisesti ikääntyneiden kansalaisten pärjääminen digitalisoituvassa maailmassa on vakava huolenaihe.
– Vaikka sähköiset apuvälineet eivät täysin korvaa kasvokkaisia ihmiskontakteja, voidaan digitaalisilla ratkaisuilla lisätä ikäihmisten turvallisuuden tunnetta ja lievittää yksinäisyyden kokemusta. Siksi on tärkeää, että ikäihmisillä on riittävät tiedot ja taidot laitteiden hyödyntämiseksi ja tarvittaessa
tukea niiden hallintaan, Risikko painotti.
Digitaitoja voidaan varmistaa ikääntyneille kansalaisille mm. vapaan sivistystyön organisaatioiden kautta, valtion tukemana. Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.
– Lisäksi järjestöt, muun muassa seniorijärjestöt, ovat ansiokkaasti toteuttaneet hankkeita ikäihmisten digitaitojen parantamiseksi. Digitaitojen puute on uhka kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle ja hyvinvoinnille. Siksi tarvitaan johdonmukaisia toimia myös yhteiskunnan taholta, totesi Risikko.
… See MoreSee Less
Alla puhereferaatti Hämeen kansallisen senioripiirin Seniorifoorumista Heinolan Vierumäeltä 20.11. ⬇
Varapuhemies Risikko: Seniorikansalaiset tarvitsevat monia palveluja
Suomessa on noin 1.3 miljoonaa yli 65-vuotiasta kansalaista. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä heitä on yli neljäsosa väestöstä. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavan 20 vuoden aikana.
– Valtaosa yli 65-vuotiaista ihmisistä voi hyvin ja on aktiivisesti mukana yhteiskunnassa, ja he tukevat muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret. Jokainen heistä on yksilö, joten tarvitaan erilaisia, monimuotoisia ja räätälöityjä palveluja, totesi eduskunnan varapuhemies, terveystieteiden tohtori Paula Risikko.
– Suomessa tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi tarvitaan myös yhteisöllistä ja ympärivuorokautista palveluasumista. Ne on hyvä saada mahdollisimman läheltä myös siksi, että yhteys läheisiin säilyy, sanoi Risikko.
Usein ikääntynyt ihminen joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan.
– Kotihoidon sekä yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia, kuvasi Risikko puheessaan.
Hyvinvointialueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.
– Usein kuvitellaan, että laatu ja kustannussäästöt asuvat julkisessa palvelussa. Näin ei välttämättä ole, kun kustannuksia avoimesti verrataan, muistutti Risikko.
Ikäihmisillä on usein monien eri palvelujen tarvetta. Ongelmana kuitenkin on, ettei kukaan koordinoi ja vastaa heidän tarvitsemastaan palvelukokonaisuudesta.
– Ei voida olettaa, että ikääntynyt itse kulkisi luukulta luukulle ja täyttäisi planketit toisensa jälkeen. Eihän hän välttämättä edes tiedä, mitä palveluja ja muuta tukea hänen on oikeus saada. Palveluja saavan ikäihmisen on saatava hänelle nimetty vastuutyöntekijä sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistamiseen ja koordinointiin, totesi Risikko.
Ikäystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä ja asennemuutosta
Eri toimijoita tarvitaan ikäihmisten hyvän elämän tukena. Tarvitaan hyvinvointialueita, kuntia, järjestöjä, seurakuntia ja yrityksiä edistämään ikäihmisten hyvinvointia.
Ihminen asuu kunnassa, ja siellä on hänen elämänpiirinsä, jonka tulee sisältää muun muassa asuminen, liikkuminen ja harrastukset.
– Väestön ikääntyminen kannattaa kunnissa ennakoida paremmin. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Maamme asunnoista arvioidaan olevan esteettömiä vain noin 23 prosenttia, kertoi Risikko.
Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä ikäihmisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumista ja toiminnallisuutta. Kuntien kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota esteettömään asumiseen.
– Esteelliset asuinympäristöt sekä vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille. Tämä tilanne kannattaa korjata pikaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä, patisti Risikko.
Risikko korosti kaavoituksen merkitystä ikäystävällisten asuinympäristöjen luomisessa.
– Asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen. On myös tarpeen kunnissa kehittää uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrastusten saavutettavuuden parantamiseksi, Risikko esitti.
Kaikkia palveluja ei voi digitalisoida
Vanhuus ei ole sairaus, mutta usein ikääntyessä erilaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tukipalveluita tarvitaan. Kaikkia palveluja ei voi digitalisoida.
– Suomessa on kaikenikäisiä ihmisiä, joille syystä tai toisesta digitaalisten palveluiden käyttö ei sovellu. Siksi on oltava myös kasvotusten tapahtuvia palveluja, Risikko muistutti.
Kansakunnan sivistys mitataan muun muassa sillä, miten se pitää huolta ikäihmisistä ja kaikista heistä, jotka apua tarvitsevat.
– Eri toimijoiden on myös toimittava yhdessä. Yhden luukun -periaatteella toimivat ikäkeskukset voivat olla kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyössä tuottamia. Ikäkeskukset voisivat mm. antaa palveluohjausta ja neuvontaa palveluista, Risikko esitti.
Suomessa koetaan myös ikäsyrjintää
– Tarvitaan asennemuutos ikääntyneitä ihmisiä kohtaan. Vanhaksi eläminen on hyvinvointiyhteiskunnan haluttu tulos. Senioriväestö ei kuitenkaan ole yhtenäinen väestöryhmä. Moni on toimintakykyinen, ostovoimainen ja elämänhaluinen eläkkeelle jäämisen jälkeen vuosikymmeniä, Risikko muistutti.
Risikko kiitteli Hämeen kansallista senioripiiriä sen toiminnasta ja tapahtumien järjestämisestä, koska on tutkittua tietoa, että sosiaaliset suhteet vähentävät yksinäisyyttä ja edistävät hyvinvointia. Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset elävät myös pidempään. Yksi tärkeä sosiaalisten suhteiden muoto on jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä. Riippumatta siitä, onko kyse urheilusta, kulttuurista tai hyväntekeväisyydestä, johtopäätös on selkeä: jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä edistää hyvinvointia.
– Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan meitä kaikkia, minua ja Sinua, Risikko päätti puheensa.
… See MoreSee Less