Tänään vietetään YK:n kansainvälistä nuorison päivää. Tämän vuoden teemana on ”Different Contexts, Common Aspirations” – erilaiset lähtökohdat, yhteiset tavoitteet.
Tänä vuonna nuorison päivänä muistutetaan siitä, että nuoret kaikkialla maailmassa toivovat ihmisarvoista elämää, mahdollisuuksia, osallisuutta ja merkityksellistä roolia oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Lisää tietoa kansainvälisestä nuorison päivästä: www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-nuorison-paiva
Suomessa on noin 955 000 10–24-vuotiasta. Maaliskuussa julkaistun vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut. Nuoret kokevat eniten paineita työhön ja opintoihin liittyvistä asioista. Nuorisobarometrin mukaan työllistyminen on nuorten suurin paineiden aiheuttaja: 70 % nuorista kokee paineita työn saamisesta ja 50 % epävarmuutta tai turvattomuutta työn saamisesta.
Olemme Suomessa tehneet monia toimia, joilla vastataan nuorten huoleen työllistymisestä ja vahvistetaan tulevaisuudenuskoa. Yksi konkreettinen toimi on nuorten työllistämisseteli, jonka käyttöä hallitus on sittemmin laajentanut. Sen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria ja auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään. 1.7.2026 työllistämissetelin ehtoja vielä kevennettiin: vaadittu työsuhteen vähimmäiskesto lyheni kuudesta kolmeen kuukauteen, nuoren työttömyyden kestovaatimus poistettiin ja tukea voidaan myöntää yritysten lisäksi yhdistyksille ja säätiöille.
Lisäksi on käynnistetty kolmivuotinen opintosetelikokeilu yli 50 miljoonan euron rahoituksella. Opintoseteli tuli käyttöön elokuun alussa ja se on voimassa kaksi vuotta siitä, kun nuori ottaa sen käyttöön. Opintosetelin myötä ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa 30 opintopisteen arvosta avoimia korkeakouluopintoja maksutta. Tällä pyritään lisäämään nuorten mahdollisuutta opiskella korkeakoulututkintoa ja siten lisätä osaamistaan.
Lisäksi jokainen nuori tarvitsee luotettavia ystäviä ja luotettavia aikuisia.
… See MoreSee Less
Isonkyrön 1700 -luvun markkinat! Hienot – kannattaa tulla.
… See MoreSee Less
Tänään SKAL-seminaarissa paneelikeskustelussa "Miten Suomessa varmistetaan toimivat logistiikka- ja kuljetusketjut?" Paikkana Palace Areenan Magnum-elokuvateatteri Power Parkissa.
… See MoreSee Less
Huomenna Alahärmässä, lauantaina Isonkyrön markkinoilla ja Peräseinäjoella. Tavataan kesätapahtumissa!
… See MoreSee Less
– Me suomalaiset haluamme pitää huolta toisistamme. Se on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Mutta välittäminen ei yksin riitä, jos yhteiskunnan taloudellinen perusta rapautuu. Hyvinvointipalvelut voidaan turvata vain, jos niiden rahoitus on kestävällä pohjalla, Risikko sanoo.
Risikon mukaan Suomea on vuosikymmeniä kutsuttu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, vaikka olemme jääneet jälkeen juuri niissä tekijöissä, joiden varaan muut Pohjoismaat ovat hyvinvointinsa rakentaneet.
– Suomessa on pohjoismainen palvelulupaus, mutta kasvun, työllisyyden ja tuottavuuden perusta on jäänyt liian heikoksi. Siksi velkaantumisemme on kasvanut paljon muita Pohjoismaita nopeammin. Aito pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei rakennu velalle, vaan työlle, osaamiselle, yrittämiselle ja vastuulliselle taloudenpidolle, sanoo Risikko.
Risikon mukaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä on pitää huolta ihmisistä erityisesti silloin, kun elämässä tulee vaikeuksia. Juuri siksi yhteiskunnan rahoituksen on oltava kestävää.
– Haluan, että jokainen voi luottaa saavansa laadukasta hoitoa, turvallisen ja laadukkaan koulun lapsilleen ja apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Se edellyttää, että mahdollisimman moni käy töissä, yritykset uskaltavat investoida ja työn tekeminen kannattaa. Vain näin voimme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista myös tulevaisuudessa.
Myös työllisyydessä Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa 71,4 prosenttia vuonna 2025 ja nousemassa 71,7 prosenttiin vuonna 2026. OECD:n vertailussa Ruotsin ja Tanskan vastaava työllisyysaste oli vuoden 2025 lopulla noin 76 prosenttia.
– Jokaisen prosenttiyksikön taakse kätkeytyy tuhansia ihmisiä työelämän ulkopuolella. Samalla menetämme osaamista, verotuloja ja mahdollisuuksia rahoittaa yhteisiä palvelujamme. Jokainen uusi työllinen vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.
Risikon mukaan Orpon hallitus on lähtenyt korjaamaan juuri niitä rakenteita, joissa Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi, keventänyt työn verotusta sekä toteuttanut työmarkkinauudistuksia, jotka naapurimaissa tehtiin jo vuosia sitten. Hallituksen päätösten arvioidaan vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla.
– Talous ei ole itseisarvo. Se on väline siihen, että voimme pitää huolta ihmisistä. Kokoomus haluaa rakentaa Suomesta aidon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sellaisen, jossa vahva talous mahdollistaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin ja ilman tukea silloin, kun elämä koettelee. Hyvinvointiyhteiskunta syntyy vastuusta, työnteosta ja siitä, että pidämme toisistamme huolta, Risikko sanoo.
… See MoreSee Less