Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Aleksis Kiven päivän kunniaksi eduskunnassa järjestettiin minilukumaraton. Olin mukana lukemassa Aleksis Kiven Seitsemää veljestä.
Hyvää Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!
1 CommentComment on Facebook
Mahtava tilaisuus!
Lämpimät onnittelut 50-vuotiaalle Lapuan kansalliset seniorit ry:lle, jonka juhlatilaisuudessa minulla oli ilo pitää juhlapuhe tänään 10.10.2026. Tiivistelmä puheesta alla ⬇
Risikko: Seniori-ikäiset kansalaiset tarvitsevat monimuotoista asumista ja toimivia sote-palveluja
Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä seniori-ikäisten kansalaisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumista ja toiminnallisuutta. Kuntien kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota myös esteettömään liikkumiseen, totesi kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko puheessaan lauantaina 10.10. Lapuan kansalliset seniorit ry:n 50-vuotisjuhlassa.
”Yli 65-vuotiaita on Suomessa noin 1.3 miljoonaa, joista valtaosa voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret. Osalla heistä on sairauksien tai vammautumisen aikaansaamia puutteita toimintakyvyssä. Silloin tarvitaan ensisijaisesti monipuolisia palveluja kotiin, mutta tarjolla on oltava myös laadukasta palveluasumista”, totesi Risikko puheessaan.
THL:n mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä oli vuoden 2025 lopussa noin 50 900 asiakasta. (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella heinäkuussa 2024 yhteensä 1930 asiakasta). Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeeseen vaikuttaa se, kuinka hyvin kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja muut palvelut vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin.
Yhteisöllinen asuminen tuli nykyisessä muodossaan lainsäädäntöön vuoden 2023 alussa. THL:n mukaan sen piirissä oli vuoden 2024 lopussa valtakunnallisesti noin 4 500 asukasta. (Etelä-Pohjanmaalla heinäkuussa 2024: 123 asiakasta). Yhteisöllinen asuminen ei sovi ihmiselle, joka tarvitsee jatkuvasti tai ennakoimattomasti apua myös öisin.
”Usein ikääntynyt joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan. Kun ihminen haurastuu niin, ettei kotiin tuotava apu enää riitä, hänen on päästävä yhteisölliseen – tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Sairaala ei ole vanhuksen koti eikä päivystys oikea paikka odottaa hoivapaikkaa. Jos kotoaan joutuu siirtymään, on palveluasumisen oltava mahdollisimman lähellä, myös siksi, että läheiset pääsevät tapaamaan”, painotti Risikko.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee monimuotoisia ja laadukkaita sote-palveluja nykyistä enemmän.
”Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Kaikkia tarvitaan enemmän. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia”, totesi Risikko.
Hyvinvointialueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.
”Usein kuvitellaan, että laatu ja kustannussäästöt asuvat julkisessa palvelussa. Näin ei välttämättä ole, kun kustannukset avoimesti verrataan”, muistutti Risikko.
Esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat ikääntyneille turvattomuutta.
”Monimuotoisten ja riittävien palvelujen lähtökohtana tulee olla turvallisen ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen”, päätti Risikko.
1 CommentComment on Facebook
Hienoa! Tänään on myös senioriliiton perustamispäivä vuodelta 1971, eli 55 vuotta sitten.
Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää.
Julkaisimme eilen Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan eduskuntavaalitavoitteet ⬇
Mielenterveys tulee nostaa seuraavan hallituskauden keskeiseksi painopisteeksi
Neuvottelukunta korostaa, että mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy sekä toimivat ja saavutettavat palvelut ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnin ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Mielenterveys on yksi Suomen tärkeimmistä tulevaisuuskysymyksistä. Se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn, osallisuuteen sekä yhteiskunnan kestävyyteen. OECD on arvioinut, että mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kevään eduskuntavaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa on tehtävä ratkaisuja, jotka vahvistavat mielenterveyttä, ehkäisevät ongelmia ja turvaavat oikea-aikaisen avun kaikille sitä tarvitseville.
Mielenterveys on voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Mielenterveyteen panostaminen on investointi
Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko muistuttaa, että mielenterveyteen panostaminen on investointi Suomen tulevaisuuteen.
"Mielenterveys ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymys, vaan koko yhteiskunnan menestyksen edellytys. Siksi mielenterveyden vahvistamisen tulee näkyä tulevan hallituksen tavoitteissa ja konkreettisissa päätöksissä kaikilla hallinnonaloilla koko vaalikauden ajan", Risikko sanoo.
Mielenterveyttä on edistettävä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti
Neuvottelukunta esittää tulevalle vaalikaudelle kolme keskeistä kokonaisuutta, joilla vahvistetaan väestön mielenterveyttä ja vastataan kasvaviin mielenterveyshaasteisiin.
Ensinnäkin mielenterveyttä on edistettävä nykyistä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin. Neuvottelukunnan mukaan Kansallinen mielenterveysstrategia tulee päivittää vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, ja sen toimeenpanolle on turvattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Lisäksi mielenterveysvaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi keskeistä päätöksentekoa kaikilla politiikkasektoreilla.
Mielenterveyspalveluita on vahvistettava
Toiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta on vahvistettava. Neuvottelukunta esittää laajan mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelman käynnistämistä sekä terapiatakuun laajentamista koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava
Lisäksi neuvottelukunta korostaa mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Järjestöillä on merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä, ongelmien ehkäisyssä, vertaistuen tarjoamisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Niiden asemaa osana kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta tulee vahvistaa.
"Suomella ei ole varaa menettää ihmisten työ- ja toimintakykyä tai jättää ketään ilman tarvitsemiaan palveluja. Mielenterveyden edistäminen, oikea-aikainen tuki ja järjestöjen tekemä työ ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin sekä inhimillisesti että taloudellisesti", Risikko toteaa.
—
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
3 CommentsComment on Facebook
OK👍Ajateltavaa😉Mielenterveystyön kehittämisestä ja uudistamisesta, joka vaikuttaa merkittävästi talouteen😉Mitä mieltä sinä olet ❓💝Olen sitä mieltä, että😋Mieli korjataan kuntoon, joten mielessä on molemmat puolet, jos häiriöpuoli sattuu kohdalle, niin samalla tavalla korjaavapuoli sattuu kohdalle, joka mahdollistaa koulu- ja työ- sekä perhe-elämän mukavaa mielekästä tekemistä, jota voidaan pitää mielen rikkautena ja lahjana💖Josta Kunta- ja Valtiontalous tykkää jopa rakastaa💖Koska työeläke voittaa sairaseläkkeen💖https://www.facebook.com/mielenkorjaus
Jargonia
Jaa tuolla hehkuttavat tyttöjenpäivää,onkohan näitä päiviä jo liikaa? Koska oikeasti on Aleksis Kiven päivä…
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Lasten ja nuorten tilanne on arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma
Tiedote 9.10.2026
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uusi kansallinen hoitosuositus vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutusten arvioimiseksi lapsiin.
Neuvottelukunta korostaa, että lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2025) mukaan mielenterveyshäiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen.
Lapset ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta liian usein
"Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta", sanoo eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat heijastuvat lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Palvelujärjestelmässä lapset jäävät näkymättömiin
"Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palvelujärjestelmässä edelleen liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä", neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko toteaa.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Lapsi tulee huomioida kaikissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa
"Lasten huomioimisen on oltava kiinteä osa kaikkia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ammattilaisilla on vastuu tunnistaa lasten tuen tarpeet ja tarjota apua ajoissa. Varhainen tuki vahvistaa lapsen hyvinvointia sekä ehkäisee ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle", Risikko painottaa.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa hoitosuosituksen määrätietoista toimeenpanoa koko maassa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
—
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu jäsen jokaisesta eduskuntaryhmästä sekä neljä valtakunnallista mielenterveysjärjestöä: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI ry ja Psykosociala förbundet. Neuvottelukunta seuraa kansallisen mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
0 CommentsComment on Facebook
Kirjoitan Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa kolumnissani mielenterveysomaisten usein näkymättömäksi jäävästä vastuusta ja tuen tarpeesta. Kolumni luettavissa alta ⬇
Mielenterveysomainen tarvitsee tukea
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään vuosittain 9.10. Tänä vuonna päivän teemana on näkymättömät hartiat. Teeman avulla nostetaan esiin läheisten kantama huoli ja vastuu psyykkisesti sairastuneesta sekä heidän oma, usein näkymättömiin jäävä tuen tarpeensa.
Mielenterveys on keskeinen voimavara, joka rakentuu ihmisten arjessa, perheissä, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Samalla mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -talouden haaste. Ne heikentävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia.
Mielenterveyden haasteet koskettavat elämän aikana valtaosaa suomalaisista. Helsingin yliopiston vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön diagnoosin saa elämänsä aikana arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Vuonna 2025 mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste, ja yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi.
Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä ja koko perheen arkeen. Jos mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi ei saa apua ajoissa, vastuu tilanteesta voi siirtyä läheisille. Liian usein myös lapset ja nuoret joutuvat kantamaan huolta vanhemmastaan ja ottamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta.
Lasten ja nuorten tilanne onkin arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma. Lapsiomaisten ja nuorten huolenkantajien tilanne on tunnistettava osana vanhemman hoitoa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen uuden kansallisen hoitosuosituksen tietojen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.
Vanhemman mielenterveysongelmat voivat heijastua lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne voivat lisätä esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia, kuormitusta arjessa sekä riskiä myöhemmille mielenterveyden ongelmille ja itsensä vahingoittamiselle.
Vaikka vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi, lapset jäävät palveluissa liian usein näkymättömiksi. Heidän tilanteensa tunnistaminen ei saa riippua yksittäisestä ammattilaisesta tai toimintayksiköstä.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen kuulluksi tuleminen, ikätason mukainen tieto vanhemman tilanteesta sekä oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vähentää niiden ylisukupolvista siirtymistä. Samalla on tärkeää vahvistaa vanhemmuutta, perheen vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Hotuksen julkaisema hoitosuositus Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit lasten huomioimiseksi osana vanhemman hoitoa. Suosituksen tavoitteena on varmistaa, että lapsen tilanne arvioidaan systemaattisesti, ja että tarvittava tuki käynnistyy riittävän varhain.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa omaisten huomioimista, hoitosuosituksen toimeenpanoa sekä lasten ja nuorten aseman vahvistamista osana mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin kantamaan vanhemman sairauden seurauksia.
Paula Risikko
6 CommentsComment on Facebook
Lämmin kiitos Paula erittäin ansiokkaasta ja tärkeästä kirjoituksesta. Nostit esiin yhteiskunnallisesti merkittävän kysymyksen mielenterveysomaisten asemasta ja erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta saada tukea. Omaisten huomioimisen tulee olla kiinteä osa mielenterveyspalveluja.
Tärkeää asiaa. Myös ikäihmisten mielenterveyttä on tärkeä tukea. Tärkeitä ovat virallisten auttajien lisäksi läheiset ja vapaaehtoiset auttajat, kuten me ystävä toimintaan osallistuvat.
Kiitos Paula erinomaisesta kolumnista ja tärkeän asian esille nostamisesta!
Oli suuri kunnia tavata Espanjan kuningas Felipe VI tänään eduskunnassa osana hänen valtiovierailuaan. Lämminhenkinen ja arvokas kohtaaminen.
18 CommentsComment on Facebook
Kunnanjohtaja @sam_leijonanmieli toi hienosti esiin miksi myös maakunnissa pitää teiden pysyä kunnossa👌. Eduskunnassa alueellista tieverkkoa käsittelevä tilaisuus.
Syys 30
Ministeri Elisabeth Rehn vastaanotti tänään Naisten Valmiusliiton kultaisen ansiomitalin kiitoksena Suomen turvallisuuden eteen tekemästään työstä. Suuri kunnia oli vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan. Ja hävittäjä on hyllyllä muistuttamassa ministeriajasta. #naistenvalmiusliitto
Syys 16
Mitalitoimikunta luovuttamassa Tasavallan Presidentille maanpuolustusmitalin miekkojen kera.
Syys 15
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
