Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Tänään vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Ollessani eduskunnan puhemies, kirjoitin demokratiasta (18.3.2019). Kirjoitus on ajankohtainen edelleen:
Demokratia on vaalimisen arvoinen
Kun ajattelen demokratiaa, kansanvaltaa, mitä minä ajattelen?
Ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa. Ajattelen myös kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa.
Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.
Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä.
Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.
Politiikka on usein täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista koskaan lukemistani politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi:
Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.
Meistä poliittisista päättäjistä jokainen vuorollaan joutuu ihmettelemään politiikan paradokseja. Eräs paradokseista on se, että Suomessa järjestetään maailman toiseksi luotettavimmat ja vapaimmat vaalit, mutta tästä huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisyys on pitkään laskenut.
Vaalijärjestelmäämme emme juuri voi tämän paremmaksi enää kehittää, joten joudumme keksimään jotakin uutta demokratiamme parantamiseksi.
Demokratia on myös sana. Mitä useampi sitä käyttää, sitä enemmän se painaa. Tästä syystä on tärkeätä löytää uusia keinoja, joilla ihmiset entistä enemmän voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun.
Paula Risikko
0 CommentsComment on Facebook
Kaatuneitten Omaisten Liiton Hengelliset ja Kulttuuripäivät Oulussa. Arvokas pääjuhla.
9 CommentsComment on Facebook
Kiitos Paula
Kiitos ajankohtaisesta ja koskettavasta juhlapuheesta! ✨️🙏🇫🇮
Kiitos hienosta juhlapuheestasi❤️
Varapuhemies ärähtää Nasima Razmyarin puheista – "Erittäin alhainen väite"
Varapuhemies ärähtää Nasima Razmyarin puheista – "Erittäin alhainen väite"
www.verkkouutiset.fi
SDP:n varapuheenjohtaja syyttää hallitusta vihasta järjestöjä kohtaan.98 CommentsComment on Facebook
Hyvä Paula. Pitäisikö uudelle valittavalle eduskunnalle järjestää pari työtä edistavää koulutusta (nykyiselle ei enää kannata vaikka syytä olisi ja paljonkin) eli kultaisen käytöksen- ja kansantalouden kurssit ja tentti päälle kummastakin, josta täytyy päästä läpi jotta saa aloittaa virassaan.
Hyvä kirjoitus.Paula.
Bravo! Juuri näin! 💙👍
Kotimainen ruoantuotanto on osa Suomen turvallisuutta
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko korostaa Lähiruokapäivänä kotimaisen ruoantuotannon merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ja kriisinkestävyydelle. Risikon mukaan suomalaisen maatalouden tuotantokyvystä, osaamisesta ja elintarvikeketjun toimivuudesta on pidettävä huolta myös vaikeina taloudellisina aikoina.
– Ruoka on myös turvallisuuskysymys. Suomessa on kaikissa oloissa pystyttävä turvaamaan ihmisille riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Siksi tarvitsemme vahvaa kotimaista maataloutta ja toimintakykyistä elintarvikeketjua, Risikko sanoo.
Risikon mukaan suomalainen maatalous pystyy normaalioloissa vastaamaan kuluttajien tarpeisiin hyvin. Tuotantokyvystä on kuitenkin huolehdittava myös kriisien varalta.
– Kotimaisen ruoantuotannon osaaminen ja resurssit on säilytettävä sellaisella tasolla, että tuotantoa voidaan tarvittaessa lisätä. Kriisissä emme voi rakentaa ruokaturvaamme sen varaan, että ruokaa tai tuotantopanoksia saadaan maailmalta entiseen tapaan, Risikko sanoo.
Petteri Orpon hallitus on vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta turvannut suomalaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Syksyn budjettiriihessä sovittiin lisäksi käyttämättä jääneiden tukikauden varojen kohdentamisesta ruoantuotannon tukemiseen ja kriisien aiheuttamien kustannusnousujen kompensoimiseen. Hallitus on myös korottanut maatalouden energiaveronpalautusta.
Risikko muistuttaa, ettei ruokaturvassa ole kyse vain maatiloista. Myös kuljetusten, energiantuotannon, infrastruktuurin ja tuotantopanosten saatavuuden on toimittava kaikissa oloissa.
– Kotimainen maatalous tarvitsee esimerkiksi lannoitteita ja polttoaineita. Siksi myös riippuvuuksia ulkomaisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Budjettiriihessä käynnistetty selvitys ammoniakin kotimaisen tuotannon lisäämisestä on tästä hyvä esimerkki. Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa fossiilivapaata ammoniakkia vedystä, Risikko sanoo.
Hallitus vahvistaa myös alkutuottajien asemaa päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä ja tasapainottamalla neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa. Finnvera-uudistuksen yhteydessä mahdollistetaan lisäksi maatalouden rahoitus.
Risikon mukaan ruokahuolto on hyvä esimerkki suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset rakentavat turvallisuuden yhdessä.
– Viisas varautuu silloin, kun kriisi ei vielä ole päällä. Suomen on pidettävä huolta siitä, että meillä on myös tulevaisuudessa omaa ruoantuotantoa, osaavia viljelijöitä ja toimiva ruokaketju.
Kotimainen ruoka ei ole vain elinkeino- tai maatalouspolitiikkaa. Se on osa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, Risikko sanoo.
Tänä viikonloppuna vietettävä valtakunnallinen Lähiruokapäivä juhlii 10-vuotista taivaltaan. Yli 350 maatilaa, yritystä ja muuta maaseudun toimijaa eri puolilla Suomea avaa ovensa yleisölle ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaisen ruoan alkuperään ja sen tuottajiin.
Lähiruokapäivän kohteisiin voi tutustua osoitteessa lahiruokapaiva.fi.
4 CommentsComment on Facebook
Suomalaisen ruoantuottajia/jalostajia on tuettava että meillä jatkossakin on puhdasta suomalaista ruokaa ja takaa huoltovarmuuden toimivuuden!!
Kaupan ylivaltaa ei näillä keinoilla pureta. Katteet pysyy korkealla samaan aikaan kun tuottaja on kriisissä. Jostain kumman syystä poliitikoilta ei löydy halua puuttua tuohon kaupan määräysvaltaan. Keinot kyllä löytyisi.
No poliitikot ovat politikkoja paljon puhetta vähän villoja
Olipa kunnia tänään Sairaanhoitajapäivillä tavata ensimmäisen valtakunnallisen Vuoden Sairaanhoitaja -tunnuksen saanut sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen. Hän työskentelee Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Osallistuin myös ”220 päivää vaaleihin” -paneeliin, jonka teemana oli "Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos". Paneelissa keskustelimme mm. siitä, tarvitaanko hoitotyön johtamisen varmistamiseksi lainsäädäntöön muutoksia. Vastaukseni on: kyllä tarvitaan! Meillä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asia on onneksi ratkaistu hallintosäännöllä. Meillä on hoitotyön johtaja selkeällä vastuulla. Kaikilla hyvinvointialueilla niin ei ole.
Sairaanhoitajapäivien tämän vuoden teemana on Tulevaisuuden hoitotyön ratkaisijat.
11 CommentsComment on Facebook
Kiitos Paula, kun puolustat hoitotyön johtamista❤️
Oi, kuinka olisi ollut mukava olla kuuntelemassa💙Mutta tätä sairaanhoitajaa kutsui tänään opetustehtävät, siten siis hengessä mukana🤗
Tänään saatiin Etelä-Pohjanmaan sote-palveluiden kannalta tärkeä päätös.
Vaasan hallinto-oikeus palautti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet vuoden 2025 rahoitusta koskevan päätöksen valtiovarainministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.
Lue koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tiedote alta ⬇
Hallinto-oikeus palauttaa päätöksen hyvinvointialueen rahoituksesta valtionvarainministeriölle
Tiedote 10.9.2026.
Vaasan hallinto-oikeus on 10.9.2026 antanut ratkaisun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen reilu vuosi sitten tekemään hyvinvointialueen rahoitusta koskevaan valitukseen.
Hallinto-oikeus päätti, että valtiovarainministeriön päätös Etelä-Pohjanmaan vuoden 2025 rahoituksesta palautetaan valtiovarainministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.
Hallinto-oikeus katsoo, että valtiovarainministeriön olisi tullut hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta arvioida, onko hyvinvointialueen toimittamilla diagnoositiedoilla vaikutusta myönnettävään rahoitukseen, ja tarvittaessa oikaista rahoituslaskelmaa ja rahoituspäätöstä.
Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy merkittäviltä osin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen sekä niitä kuvaavien diagnoositietojen perusteella.
Puutteet hyvinvointialueen toimittamien diagnoositietojen huomioinnissa rahoituspäätöksessä oli keskeinen peruste hyvinvointialueen vaatiessa muutosta valtiovarainministeriön päätökseen.
– Hallinto-oikeuden ratkaisu on mielestämme oikea ja perustelut pääosin hyvinvointialueen näkemyksen mukaisia, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen kiteyttää.
– Hyvään hallintotapaan kuuluu, että väestön keskeisiin julkisiin palveluihin merkittävällä tavalla vaikuttavat rahoituspäätökset tehdään koko maan kannalta luotettavasti ja tasapuolisesti. Hallinto-oikeuden nyt antama ratkaisu vahvistaa tätä näkemystä sekä tarvetta rahoitusjärjestelmässä esiin tulleiden virheiden nopeaan korjaamiseen ja edelleen järjestelmän perusteelliseen uudistamiseen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnistynyt arviointimenettely, jossa tullaan määrittelemään alueen talouden sopeutustarve.
– Mielestämme nyt saatu ratkaisu ja rahoituksen epäselvyys hankaloittaa sopeutustarpeen määrittämistä, sillä voimassa olevia rahoituspäätöksiä vuodelta 2025 tai 2026 ei tällä hetkellä ole, Järvinen toteaa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on valittanut hallinto-oikeuteen myös vuoden 2026 rahoituspäätökseen liittyen.
Näin päätöksenteko asiassa on edennyt
Valtiovarainministeriö antoi 20.12.2024 päätöksen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituksesta vuodelle 2025.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue katsoi, että rahoituksen määräytymisperusteissa on puutteita. Hyvinvointialue päätti tehdä saamastaan rahoituspäätöksestä valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen. Asiasta päätti aluehallitus 10.3.2025.
Valtiovarainministeriö antoi 30.5.2025 päätöksen, jossa se hylkäsi hyvinvointialueen tekemän oikaisuvaatimuksen. Ministeriö perusteli päätöstään sillä, että joulukuussa 2024 annettu rahoituspäätös oli tehty hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti.
Hyvinvointialue päätti tehdä hallinto-oikeudelle valituksen valtiovarainministeriön päätöksestä hylätä hyvinvointialueen oikaisuvaatimus. Asiasta päätti aluehallitus 17.6.2025.
Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa asiaan 10.9.2026.
Vastaava valitus laadittu myös tänä vuonna
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tehnyt valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen myös vuoden 2026 rahoituksesta. Oikaisuvaatimus laadittiin usean hyvinvointialueen yhteistyönä.
Valtiovarainministeriö antoi 8.6.2026 päätöksen, jossa se hylkäsi niin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuin muidenkin hyvinvointialueiden oikaisuvaatimukset vuoden 2026 rahoitukseen.
Hyvinvointialueen aluehallitus päätti 22.6.2026, että hyvinvointialue valittaa myös tästä hylkäävästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hyvinvointialue katsoo, että oikeudelliset perusteet valitukselle ovat edelleen samat.
5 CommentsComment on Facebook
Hyvä juttu 👍
💪🏼ompas hyvä uutinen 👏👏nyt toivotaan korjauksia asiaan valtiolta
Erinomainen päätös hyvinvointialueen näkökulmasta! 💪
Palataan vielä hetkeksi Seinäjoen Ukuleleorkesteri SUOn upeaan juhlavuotiskonserttiin. Siis niin iloista meininkiä, notta kiitos! #suo10v
Syys 6
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
