Paula Risikko

Paula Risikko

12.11.2026

Lämpimät onnittelut 50-vuotiaalle Hyllykallion koululle Seinäjoella! 🌹 Kiitos juhlatilaisuudesta ja työstänne lasten ja nuorten hyväksi!

Minulla oli ilo pitää juhlapuhe koulun 50-vuotisjuhlassa. Alla puhereferaattini.⬇

Kansanedustaja Risikko: Opettajien täydennyskoulutus on turvattava

Opettajien työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti, mutta mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen ei välttämättä ole. Opettajien mahdollisuudet oman osaamisensa päivittämiseen on turvattava koko työuran ajan. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko korosti opettajien täydennyskoulutuksen tärkeyttä pitäessään juhlapuheen Hyllykallion koulun 50-vuotisjuhlassa Seinäjoella torstaina 12. marraskuuta 2026.

– Miten voimme odottaa opettajien valmistavan lapsiamme tulevaisuuteen, jos emme varmista, että myös opettajien osaaminen vastaa muuttuvan maailman vaatimuksia? Jokaisella oppijalla on oltava oikeus osaavaan opettajaan. Opettajien täydennyskoulutusta ei saa jättää hyvän tahdon varaan, Risikko painottaa.

Opettajien mahdollisuuksissa osallistua täydennyskoulutukseen on merkittäviä puutteita. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n marraskuun alussa julkaiseman kyselyn tulosten mukaan kolmasosa opettajista on saanut viimeisen vuoden aikana täydennyskoulutusta alle päivän. Neljä kymmenestä kertoo kouluttautumismahdollisuuksiensa heikentyneen kahden viime vuoden aikana.

OECD:n kansainvälisen TALIS 2024 -tutkimuksen mukaan suomalaisilla yläkoulujen opettajilla yleisimmät esteet ammatilliseen oppimiseen osallistumiselle olivat koulutuksen ja työaikataulujen yhteensovittamisen vaikeudet (67 %), ajanpuute muiden velvollisuuksien vuoksi (61 %) sekä koulutukseen osallistumisen kannustimien puute (56 %).

Sama tutkimus osoittaa myös opettajien täydennyskoulutuksen tarpeen. Opettajat ilmoittivat tärkeimmiksi oppimistarpeikseen tekoälyn käytön opetuksessa ja oppimisessa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisen ja oppilaiden sosiaalisen ja emotionaalisen oppimisen tukemisen.

– Tein jo vuonna 2019 lakialoitteen, jonka mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle ja tuottajalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä esihenkilöiden ammatillisesta osaamisesta ja kehittämisestä, Risikko sanoo.

Aloitteen mukaan henkilöstölle olisi tarjottava työajalla suunnitelmallista koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksen tulisi vastata työn ja työtehtävien vaatimuksia sekä ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Risikko esitti myös, että jokaiselle laadittaisiin henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitettäisiin vuosittain. Vastaava lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä.

– Opettajien työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Oppimisen tuen tarpeet kasvavat, opetusmenetelmät kehittyvät ja nykyään myös tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen. Osaamista on voitava päivittää koko työuran ajan, Risikko painottaa. … See MoreSee Less

Paula Risikko

12.11.2026

Pidin tänään puheen Maatalousyrittäjänaisten varautumispäivässä Kauhavalla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa, MTK Etelä-Pohjanmaa ja MPK Pohjanmaa.

Alla puhereferaatti ⬇

Kansanedustaja Risikko: Maatalouden kriisinkestävyyden vahvistaminen on investointi Suomen kokonaisturvallisuuteen

Kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus on turvattava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ruoantuotannon kriisinkestävyyden perustana ovat kannattava maatalous, maatilojen ennakoiva varautuminen sekä yrittäjien toimintakyvystä huolehtiminen. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko korosti maatalouden kriisinkestävyyden merkitystä Maatalousyrittäjänaisten varautumispäivässä Kauhavalla torstaina 12. marraskuuta 2026.

– Huoltovarmuutta ei voida rakentaa ilman elinvoimaisia maatalousyrityksiä. Kotimainen ruoantuotanto on Suomen ruokaturvan perusta ja keskeinen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta, Risikko painottaa.

Sisäministeriön marraskuun alussa julkaistussa Kansallinen riskiarvio 2026 -raportissa käsitellään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantavia häiriötilanteita ja uhkia. Maatalouden kannalta keskeisiä ovat muun muassa elintarvikehuollon häiriöt, eläintautiepidemiat sekä veden- ja sähkönjakelun häiriöt.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan elintarvikkeiden raaka-aineiden kotimaisuusaste on Suomessa noin 80 prosenttia. Kotimainen ruoantuotanto on kuitenkin riippuvaista muun muassa energian, polttoaineiden, lannoitteiden ja rehujen saatavuudesta.

– Maatalouden huoltovarmuus ei tarkoita vain ruoan riittävyyttä, vaan koko elintarvikeketjun toimintakykyä. Alkutuotannon lisäksi on turvattava elintarviketeollisuuden, kuljetusten ja päivittäistavarakaupan toiminta myös häiriötilanteissa, Risikko muistuttaa.

Maatilojen varautuminen varmistettava monella tavalla

Maatiloilla on varauduttava sähkön, veden, polttoaineiden ja henkilöstön saatavuuden häiriöihin. Varautumissuunnitelmat on laadittava ennakkoon ja niiden toimivuutta on testattava käytännössä. Varautumista vahvistetaan myös investointituilla, neuvonnalla ja koulutuksella. Alkutuotannon varautumista tukevat alueelliset valmiusryhmät sekä Huoltovarmuusorganisaation ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n järjestämä koulutus.

– Häiriötilanteen keskellä ei ole enää aikaa selvittää, miten pitäisi toimia. Maatiloilla on huolehdittava esimerkiksi varavoimasta, polttoaineiden ja rehujen riittävyydestä, eläinten vedensaannista sekä vaihtoehtoisista viestintäyhteyksistä. Myös avainhenkilöiden poissaoloon on varauduttava, Risikko toteaa.

Maatalouden toiminnan jatkuvuutta turvataan myös henkilöstövarauksilla eli VAP-varauksilla. Niiden avulla voidaan varmistaa kriittisissä tehtävissä tarvittavan henkilöstön käytettävyys poikkeusoloissa.

Maatilan toimintakyky häiriötilanteissa riippuu myös siellä työskentelevien ihmisten hyvinvoinnista. Yrittäjien fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeä osa huoltovarmuutta.

Hallitus on vahvistanut maatalouden huoltovarmuutta

Hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta panostanut kotimaiseen ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen. Maatilojen investointirahoitusta on vahvistettu, Finnveran rahoitusmahdollisuuksia laajennettu maatalouteen ja biokaasuinvestointien tukea lisätty. Hallitus on myös vakinaistanut Melan Välitä viljelijästä -toiminnan, joka tukee maatalousyrittäjien jaksamista ja työkykyä sekä auttaa taloudellisissa vaikeuksissa. Maa- ja metsätalousministeriö on myös rahoittanut afrikkalaiseen sikaruttoon varautumista sekä viranomaisten ja metsästäjien yhteisiä valmiusharjoituksia.

Hallitus antoi 5. marraskuuta eduskunnalle esityksen uudeksi valmiuslaiksi. Esityksessä säädettäisiin muun muassa elintarvikealan tuotannon ohjaamisesta sekä polttoaineiden, vesihuollon ja maatalouden tuotantopanosten saatavuuden turvaamisesta poikkeusoloissa.

– Suomen huoltovarmuus rakentuu yhteistyöstä. Maatalousyrittäjien, elintarvikeketjun yritysten, viranomaisten ja järjestöjen on tehtävä yhteistyötä jo ennen häiriötilanteita. Varautuminen on yhteinen tehtävämme, Risikko muistuttaa.

Maatalousyrittäjänaisten varautumispäivä oli osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maatilan varautuminen II -hanketta. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa, MTK Etelä-Pohjanmaa ja MPK Pohjanmaa. … See MoreSee Less

Paula Risikko

10.11.2026

Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuslääkärien kannanotto – josta olen aivan samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaan 51 terveyskeskuslääkäriä on allekirjoittanut kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa suunnitellun 5+1-palveluverkkouudistuksen vaikutuksista perusterveydenhuoltoon, hoitoon pääsyyn ja hoidon jatkuvuuteen.

Erityisenä huolena lääkäreillä on paljon palveluja tarvitsevien potilaiden mahdollisuus säännölliseen seurantaan ja pysyvään hoitosuhteeseen tutun lääkärin kanssa. He korostavat saavutettavien lähipalvelujen, riittävän henkilöstön ja omalääkärimallin merkitystä sekä edellyttävät uudistuksen vaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa.

Kannanotossa toivotaan, että palveluverkkoa kehitetään arviointiryhmän suositusten mukaisesti perusterveydenhuoltoa ja hoidon jatkuvuutta vahvistaen.

Alla terveyskeskuslääkärien kannanotto kokonaisuudessaan ⬇

Terveyskeskuslääkäreiden kannanotto: Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvan ja laajan perusterveydenhuollon.

Lähiterveyspalvelujen osuus on vain noin 12 prosenttia hyvinvointialueen kokonaisbudjetista.

Me allekirjoittaneet terveyskeskuslääkärit olemme vakavasti huolissamme suunnitellusta palveluverkon rajusta keskittämisestä ja karsimisesta 5+1-malliin. Muutos määrittää pitkäksi aikaa, miten eteläpohjalaiset saavat hoitoa ja miten perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Arviointiryhmä suosittaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja hoidon jatkuvuuden lisäämistä. Pidämme tavoitteita välttämättöminä. Suunniteltu voimakas keskittäminen herättää kuitenkin kysymyksen siitä, miten ne käytännössä toteutuvat.

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvan, laajan ja riittävästi resursoidun perusterveydenhuollon. Sen perustana ovat saavutettavat lähipalvelut, pysyvä henkilöstö sekä oma lääkäri ja tuttu hoitotiimi. Pitkäaikainen hoitosuhde on tutkimuksissa yhteydessä pienempiin kokonaiskustannuksiin ja vähäisempään päivystys- ja sairaalahoidon tarpeeseen. Näiden edellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää paljon palveluja tarvitseville potilaille.

Etä- ja digipalvelujen tulee täydentää lähipalveluja ja tukea hoidon jatkuvuutta oman lääkärin ja tiimin kanssa. Ne eivät korvaa kattavasti lähivastaanottoja, eikä niiden voida automaattisesti olettaa vähentävän kokonaiskustannuksia tai lähikäyntien tarvetta. Asiointitavan tulee perustua potilaan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin käyttää palveluja.

Ymmärrämme vaikean taloustilanteen ja tarpeen uudistaa toimintaa. Ennen päätöksiä on osoitettava, miten turvataan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, hoidon saatavuus ja jatkuvuus sekä henkilöstön riittävyys. Keskittämisen kustannuksiin on laskettava myös mahdolliset lisätilat, muutostyöt ja siirtymävaiheen kulut. Erityisesti Seinäjoen tilojen ja henkilöstön riittävyys kasvavalle potilasmäärälle on selvitettävä.

Lähiterveyspalveluiden kustannusten leikkaaminen voi tuottaa lyhytaikaisia säästöjä mutta kasvattaa kustannuksia myöhemmin ja muualla. Säästöjä on arvioitava koko palveluketjun kustannusten perusteella.

Edellytämme, että uudistusta valmistellaan perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoidon jatkuvuus edellä, yhdessä käytännön työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Palveluverkon tulee tukea näitä tavoitteita. Perusterveydenhuollon vahvistamisen on näyttävä päätösten sisällössä, resursoinnissa ja potilaiden arjessa, henkilöstön hyvinvointia unohtamatta.

Allekirjoittajina Jukka Raittinen, yleislääketieteen erikoislääkäri, sekä 50 muuta lääkäriä Etelä-Pohjanmaan alueelta. … See MoreSee Less