Kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja.
Olen politiikassa ihmisten, en politiikan vuoksi. Kukaan ei osaa kaikkea. On tärkeintä arvostaa sekä kuunnella ja kuulla muita ihmisiä. Heissä asuu kaikki asiantuntemus, mitä me päättäjät tarvitsemme. Vain tekemällä ja oppimalla voi kehittää asioita.
Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea. Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.
”Maharotoonta ei ookkaan.”
"*" näyttää pakolliset kentät
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä nuorison päivää. Tämän vuoden teemana on ”Different Contexts, Common Aspirations” – erilaiset lähtökohdat, yhteiset tavoitteet.
Tänä vuonna nuorison päivänä muistutetaan siitä, että nuoret kaikkialla maailmassa toivovat ihmisarvoista elämää, mahdollisuuksia, osallisuutta ja merkityksellistä roolia oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Lisää tietoa kansainvälisestä nuorison päivästä: www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-nuorison-paiva
Suomessa on noin 955 000 10–24-vuotiasta. Maaliskuussa julkaistun vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut. Nuoret kokevat eniten paineita työhön ja opintoihin liittyvistä asioista. Nuorisobarometrin mukaan työllistyminen on nuorten suurin paineiden aiheuttaja: 70 % nuorista kokee paineita työn saamisesta ja 50 % epävarmuutta tai turvattomuutta työn saamisesta.
Olemme Suomessa tehneet monia toimia, joilla vastataan nuorten huoleen työllistymisestä ja vahvistetaan tulevaisuudenuskoa. Yksi konkreettinen toimi on nuorten työllistämisseteli, jonka käyttöä hallitus on sittemmin laajentanut. Sen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria ja auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään. 1.7.2026 työllistämissetelin ehtoja vielä kevennettiin: vaadittu työsuhteen vähimmäiskesto lyheni kuudesta kolmeen kuukauteen, nuoren työttömyyden kestovaatimus poistettiin ja tukea voidaan myöntää yritysten lisäksi yhdistyksille ja säätiöille.
Lisäksi on käynnistetty kolmivuotinen opintosetelikokeilu yli 50 miljoonan euron rahoituksella. Opintoseteli tuli käyttöön elokuun alussa ja se on voimassa kaksi vuotta siitä, kun nuori ottaa sen käyttöön. Opintosetelin myötä ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa 30 opintopisteen arvosta avoimia korkeakouluopintoja maksutta. Tällä pyritään lisäämään nuorten mahdollisuutta opiskella korkeakoulututkintoa ja siten lisätä osaamistaan.
Lisäksi jokainen nuori tarvitsee luotettavia ystäviä ja luotettavia aikuisia.
0 CommentsComment on Facebook
Isonkyrön 1700 -luvun markkinat! Hienot – kannattaa tulla.
7 CommentsComment on Facebook
Moi, joo noita markkinaperinteitä kannattaa vaalia ja jatkaa. Ne ovat osa Suomen historiaa ja siellä tapaat käsityön ammattilaisia, paikallisten tuotteiden esittelijöitä jne. Nämä markkinat ovat valtakunnal-lisestikin merkittävä tapahtuma, siellä arvioidaan käyvän yli 20 000 henkilöä, kolmen päivän aikana🌞🌿🙏🏼
En löytänyt sun kojua
Tänään tuli myös käytyä ja ensimmäistä kertaa. Oli mielenkiintoiset markkinat.
Tänään SKAL-seminaarissa paneelikeskustelussa "Miten Suomessa varmistetaan toimivat logistiikka- ja kuljetusketjut?" Paikkana Palace Areenan Magnum-elokuvateatteri Power Parkissa.
0 CommentsComment on Facebook
Huomenna Alahärmässä, lauantaina Isonkyrön markkinoilla ja Peräseinäjoella. Tavataan kesätapahtumissa!
0 CommentsComment on Facebook
Juuri näin. Kysymys on mm. turvallisuudesta. Sote-palvelut on turvattava siten, että potilas ymmärtää saamansa palvelun, hoidon ja niihin liittyvät ohjeet.
Palvelut on turvattava omalla äidinkielellä
www.ilkkapohjalainen.fi
Mielipidekirjoitus kielitaidosta ja -tahdosta Pohjanmaan hyvinvointialueella.3 CommentsComment on Facebook
Eihän nytkään saa suomalainen sotepalveluita suomen kielellä.
Aluevaalilaki on kumottava!
– Me suomalaiset haluamme pitää huolta toisistamme. Se on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Mutta välittäminen ei yksin riitä, jos yhteiskunnan taloudellinen perusta rapautuu. Hyvinvointipalvelut voidaan turvata vain, jos niiden rahoitus on kestävällä pohjalla, Risikko sanoo.
Risikon mukaan Suomea on vuosikymmeniä kutsuttu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, vaikka olemme jääneet jälkeen juuri niissä tekijöissä, joiden varaan muut Pohjoismaat ovat hyvinvointinsa rakentaneet.
– Suomessa on pohjoismainen palvelulupaus, mutta kasvun, työllisyyden ja tuottavuuden perusta on jäänyt liian heikoksi. Siksi velkaantumisemme on kasvanut paljon muita Pohjoismaita nopeammin. Aito pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei rakennu velalle, vaan työlle, osaamiselle, yrittämiselle ja vastuulliselle taloudenpidolle, sanoo Risikko.
Risikon mukaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä on pitää huolta ihmisistä erityisesti silloin, kun elämässä tulee vaikeuksia. Juuri siksi yhteiskunnan rahoituksen on oltava kestävää.
– Haluan, että jokainen voi luottaa saavansa laadukasta hoitoa, turvallisen ja laadukkaan koulun lapsilleen ja apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Se edellyttää, että mahdollisimman moni käy töissä, yritykset uskaltavat investoida ja työn tekeminen kannattaa. Vain näin voimme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista myös tulevaisuudessa.
Myös työllisyydessä Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa 71,4 prosenttia vuonna 2025 ja nousemassa 71,7 prosenttiin vuonna 2026. OECD:n vertailussa Ruotsin ja Tanskan vastaava työllisyysaste oli vuoden 2025 lopulla noin 76 prosenttia.
– Jokaisen prosenttiyksikön taakse kätkeytyy tuhansia ihmisiä työelämän ulkopuolella. Samalla menetämme osaamista, verotuloja ja mahdollisuuksia rahoittaa yhteisiä palvelujamme. Jokainen uusi työllinen vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.
Risikon mukaan Orpon hallitus on lähtenyt korjaamaan juuri niitä rakenteita, joissa Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi, keventänyt työn verotusta sekä toteuttanut työmarkkinauudistuksia, jotka naapurimaissa tehtiin jo vuosia sitten. Hallituksen päätösten arvioidaan vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla.
– Talous ei ole itseisarvo. Se on väline siihen, että voimme pitää huolta ihmisistä. Kokoomus haluaa rakentaa Suomesta aidon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sellaisen, jossa vahva talous mahdollistaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin ja ilman tukea silloin, kun elämä koettelee. Hyvinvointiyhteiskunta syntyy vastuusta, työnteosta ja siitä, että pidämme toisistamme huolta, Risikko sanoo.
9 CommentsComment on Facebook
Ruotuväki-lehti on aina hyvä. Tämä nro erityisen loistava jälleen. Kannattaa lukea. @ruotuvaki
Elo 8
Vimpelissä tänään. Mainio kunnanjohtaja @sam_leijonanmieli järjesti elämysmatkan – mm. Lakeaharju, Itä-Länsi pesäpallopeli. #vimpeli
Heinä 18
Tämä työ on aloitettu jo! Turvallisuustyöryhmä on ennakoinut.
Eduskunta | Timo Vornanen haluaa kiristää eduskunnan turvatoimia
Vornanen perustelee eduskunnan turvatoimien kiristämistä sillä, että ympäristöaktivistit töhrivät pari viikkoa sitten eduskunnan pylväitä.
www.hs.fi
Hurraa! Aivan oikea ratkaisu Kouvolasta. Väestöpohja, sairastavuus, välimatkat, pitkään kehitetty toiminta….jne.
Sote | Kouvolan sairaalan yöpäivystys säilyy
Hallitus linjasi sairaalaverkkopäätöksestä uudestaan asiantuntijalausuntojen perusteella.
www.hs.fi
Juuri niin kuin Velitski sanoo. Nyt pitää jatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjä pitkäjänteisesti.
Nuorisorikollisuus | Ahmed on nuorisorikollinen, joka sai apua – Nyt nimekäs syyttäjä kritisoi…
Nuorten rikoksia torjutaan laajalla rintamalla, mutta kukaan ei ota kokonaisvastuuta nuoresta, sanovat kriitikot. Työryhmä…
www.hs.fi
Lämpimät onnittelut! Olette osaaja, jota kunnioitan suuresti. Teimme hyvää yhteistyötä ollessani STM:ssä.
80-vuotias | ”Systeemi ei ole hallinnassa”, sanoo psykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist
”Meidän pitäisi olla herkempiä havaitsemaan sekä auttamaan pienemmin toimenpitein ja varhaisemmin”, psykiatrian emerit…
www.hs.fi
Osanottoni. Tero Rönni oli hyvä kansanedustaja. Reilu ja suhtautui kaikkiin tasavertaisesti.
Tero Rönni on kuollut
Sdp:n entinen kansanedustaja Tero Rönni menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena torstaina.
www.is.fi
;
