Paula Risikko

Paula Risikko

15.5.2026

Hyvän sään aikana kannattaa varautua pahan päivän varalle.

Tänään aamuyöllä heräsimme viranomaisten tiedonantoon vaarallisesta droonista ja ihmisiä Uudellamaalla kehotettiin pysymään sisätiloissa. Parin tunnin kuluttua onneksi ilmoitettiin, että vaara on ohi.

Entä jos poikkeustilanne olisi pitkittynyt?

Sisäministeriö julkaisi viime vuoden lopulla oppaan häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta. Oppaaseen on koottu ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Perustiedot ovat saatavilla eri kielillä, myös viittomakielellä.

Oppaan tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista. Jos jotain poikkeuksellista tapahtuu, ja vaikka viranomaiset ja muut vastuutahot huolehtisivat tilanteen hoitamisesta, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat paljon siihen, miten hyvin pärjäämme.

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Sellaisia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot tai veden saastuminen, luonnonilmiöt, kuten myrsky tai tulva, pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa, pandemia, sotilaallinen konflikti.

Vaikka uhkien toteutuminen on epätodennäköistä, poikkeuksellisiin tilanteisiin kannattaa varautua, sillä jos häiriö sitten tapahtuu, se voi vaikuttaa arkeen paljon. Jokainen meistä voi varautua, vaikka lähtökohdat voivat olla erilaiset.
Varautuminen on kotivaraa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, taitoa toimia ja auttaa sekä yhteisöllisyyttä eli luottamusta ja yhteyttä muihin.

Kotivara on varautumisen perusta. Se tarkoittaa, että on kotona ruokaa, puhdasta vettä ja muita tarvikkeita ainakin kolmen vuorokauden tarpeisiin kaikille kotona asuville.

Kotivaran tarpeet ovat yksilöllisiä, mutta kotivaralistalla on muun muassa ruokaa, juomavettä (ainakin kaksi litraa jokaiselle, joka päivälle) ja puhtaita kannellisia astioita sen säilyttämiseen, välttämättömät lääkkeet, radio, joka toimii ilman verkkovirtaa, taskulamppu, paristoja, kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä, pieni määrä käteistä rahaa, ilmastointiteippiä, joditabletteja suositusten mukaisesti.

Ministeriön oppaassa annetaan ohjeita myös siitä, miten toimia, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Tärkeää on pysyä rauhallisena, miettiä millaisesta tilanteesta on kyse, ja miten se vaikuttaa sinuun, läheisiin ja lähialueen ihmisiin. Pitää myös seurata ja noudattaa viranomaisten ohjeita, ryhtyä toimeen sekä auttaa muita omien voimavarojen mukaan, ja tarvittaessa pyytää apua. Ensiaputaidot ovat hyödyllisiä jokaiselle.

Varautumista kannattaa opetella. Varautumisen taitojen oppimista tulee olla jokaisella koulutusasteella, jopa jo varhaiskasvatuksessa. Niin ikään vanhempien malli on tärkeä. Suomessa on lisäksi monia toimijoita, joiden koulutuksia on tarjolla eri puolilla maatamme.

Oppaassa nostetaan esiin muiden ihmisten kanssa asioiden tekemistä, esimerkiksi yhdistyksissä. Sekin on varautumista. Yhteisöllisyys auttaa myös paremmin jaksamaan, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu.

Paula Risikko … See MoreSee Less

Paula Risikko

10.5.2026

Kiitos äidit!

Nyky-yhteiskunnassa on erilaisia äitiyden muotoja. Äiti voi olla biologinen äiti tai myöhemmin lapsen elämään tullut adoptioäiti. Joidenkin lasten kohdalla juuri sijaisäidiltä saatu turvallinen hoiva ja huolenpito mahdollistavat ehjän elämän rakentamisen. On toisaalta perheitä, joissa lasta kasvattaa kaksi äitiä. Ymmärrämme myös heti, mitä yksinhuoltaja – äidillä tarkoitetaan. Yhä useammalla lapsella on tänä päivänä oman äidin lisäksi uusperheen muodostumisen myötä äitipuoli.

Useat äidit ovat mukana lapsensa elämässä arjen jokaisena päivänä, toiset ovat erilaisista syistä mukana vaikuttamassa sivummalla tai taustalla, ehkä jopa vain kaukaisena muistona tai ajatuksena lapsen mielessä.

Mistä on hyvät äidit tehty? Voi olla vaikeaa kuvitella toista tehtävää, joka olisi niin täynnä erilaisia ennakko-odotuksia ja vaatimuksia, kuin äitinä olemisen tehtävä. Monet näistä odotuksista ja toiveista tosin ovat juuri äitien itse itselleen asettamia.

Jokaisella meistä on mielikuva hyvästä äidistä. Äiti on samaan aikaan voimakas ja ymmärtävä, hellä mutta johdonmukainen. Täydellinen monin eri tavoin, kasvattajana ylivertainen. Äiti ei hermostu tai väsy tai käyttäydy sopimattomasti. Äiti laittaa lapsen tarpeet aina omien tarpeidensa edelle ja on paljon lapsen kanssa.

Todellisuus on usein toinen. Äiditkin väsyvät, masentuvat ja turhautuvat. Arjen vaatimukset ja elämän kiireinen rytmi vaativat veronsa. Yleistynyt sanonta ruuhkavuosista todella konkreettisesti kuvastaa monen perheen aikataulutettua elämää. Meillä Suomessa monet äidit käyvät töissä jo ihan taloudellisten realiteettien vuoksi.

Työelämässä vauhti on kiristynyt ja työsidonnaisuus syventynyt. Yhteiskunnan apua lastenhoitoon päivähoidon ohella on vain harvoin tarjolla. Kotipalvelun resurssit on suunnattu vanhustyöhön. Lakisääteiset perhevapaat mahdollistavat kuitenkin uudenlaisen kotiäitiyden etenkin vakituisissa työsuhteissa oleville äideille. Pätkätöiden ja työttömyyden yleistyminen vaikeuttaa kuitenkin monen lapsiperheen taloutta.

Ajat muuttuvat ja haasteet samoin. Me äidit olemme nykypäivänä monessa suhteessa etuoikeutetummassa asemassa edeltäviin sukupolviin verrattuna. Toisaalta äidit tänä päivänä kamppailevat ihan uusien haasteiden edessä: Miten hyvänä äitinä edes ehtii olla työelämän ja arjen kiireessä? Miten voin suojata lasta kaikelta ympäröivältä pahalta? Kuinka taloudellinen tilanne kestää uudet vaatimukset?

Näitä edellä mainittuja elämän haasteita nykyinen hallitus on omalta osaltaan halunnut olla ratkaisemassa mm. parantamalla pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Hallitus myös parantaa lapsiperheiden mahdollisuuksia saada peruspalveluja sekä tukee eri keinoin työn ja perheen yhteensovittamista.

Te, arvoisat äidit, tiedätte, että ihmisten tärkeimmät voimavarat ovat arjessa ja sen ihmissuhteissa. Suurin rakkauden osoitus on elämän suunnattoman arvon ymmärtäminen ja sen jakaminen niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sydäntämme lähellä ja joille haluamme tätä maata rakentaa.

Kiitos työstänne Suomen äidit!


Tietoja äideistä:
Suomessa oli lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2025. Kaikkiaan 64 prosentilla 15–90-vuotiaista naisista on lapsia.

Vanhemmissa ikäryhmissä toteutunut lapsiluku on suurempi kuin nuoremmissa: lapsia oli 88 prosentilla 80–90-vuotiaista naisista, kun taas 45–49-vuotiaista naisista lapsia oli 79 prosentilla.
Vuonna 2025 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 20 235:llä. Vuonna 2024 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 69 naista.

Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 691 771 (44,5 % äideistä). Yhden lapsen äitejä on 380 112 (24,4 %) ja kolmen lapsen äitejä 329 093 (21,2 %). Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Vuonna 2024 Suomessa oli noin 536 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2024. Isoäitien keski-ikä oli hieman alle 69 vuotta.

Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 30,5 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 32,0 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä.

Vuonna 2024 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla 78,1 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,4 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2024 välillä, mikä johtui osittain äitien määrän vähenemisestä.

Työllisyysaste nousi eniten niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias. Näillä äideillä työllisyysaste oli 60,9 prosenttia vuonna 2021 ja 66,8 prosenttia vuonna 2024. Työllisyysaste laski 1,7 prosenttiyksikköä niillä naisilla, joilla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia.

Yhden alle 18-vuotiaan lapsen äideistä työllisiä oli 82,5 prosenttia, kahden lapsen äideistä 84,0 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 73,0 prosenttia.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöiden tekemisessä on äitien ja isien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, mutta pienten lasten äidit tekevät edelleen eniten kotitöitä. Parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten äidit käyttävät kotitöihin keskimäärin noin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Yksinhuoltajaäideillä kotitöihin kuluu noin 4 tuntia päivässä.

Pienten lasten äideillä on vapaa-aikaa keskimäärin 3 tuntia 44 minuuttia vuorokaudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla väestöryhmillä. Myös liikkumiseen pienten lasten äideillä on muita ryhmiä vähemmän mahdollisuuksia.

Lähde: Tilastokeskus. … See MoreSee Less