Tiistaina julkistettiin Perhehoidon kustannukset Suomessa -selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin lasten laitos- ja perhehoidon kustannuksia. Tuloksia esitteli selvityksen tehnyt taloustieteilijä, VTT Pasi Holm.
Selvityksessä käy ilmi, että lastensuojelun sijaishuollon laitos- ja perhehoidon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Suomessa 75 prosenttia vuosina 2015–2024. Vuonna 2024 ne olivat jo yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kustannuskehityksen suuntaa on selvityksen mukaan mahdollista kääntää merkittävästi vahvistamalla perhehoitoa. Jos perhehoidon osuutta kaikista lastensuojelun sijoituksista kasvatettaisiin 10 prosenttiyksikköä, sijaishuollon kustannukset vähenisivät laskennallisesti noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Perhehoito on siis kustannusvaikuttavaa. Taloudellisten hyötyjen lisäksi perhehoidon vahvistamista puoltaa sen monet hyvät ominaisuudet. Perhehoidon keskeisiä vahvuuksia ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys sekä kodinomaisuus. Ollessani peruspalveluministeri, lakiin lisättiin muutoksia, jotka vahvistivat perhehoitoa.
Perhehoitoa on käytetty eniten lasten ja nuorten hoidossa. Perhehoito täydentää hyvin myös kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluja. Sen sijaan ikäihmisten palveluissa se on jäänyt alihyödynnetyksi voimavaraksi, vaikka hyödyt ovat kiistattomat.
Perhehoitoa saavien ikäihmisten määrä on Perhehoitoliiton mukaan ollut kasvussa. Kehityssuunta on siis myönteinen, mutta kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Väestön ikääntyessä palvelutarpeet lisääntyvät. Suomessa on tällä hetkellä lähes 170 000 yli 85-vuotiasta, ja heidän määränsä tulee kaksinkertaistumaan seuraavan 20 vuoden aikana.
Hyvinvointialueiden on tehtävä työtä sen eteen, että perhehoitoa lisätään, ja ettei perhehoitoon pääsyssä synny alueellisia eroja.
