Moni suomalainen kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja kantaa huolta ympäröivästä maailmasta. Kansainvälisen politiikan jännitteet, pitkittyneet konfliktit ja talouden ailahtelevuus ovat heijastuneet Suomeen odottamattoman voimakkaasti. Pitkään valmisteltu ja toivottu talouskasvu on antanut odottaa itseään, ja tämä näkyy lisääntyneenä huolena työllisyydestä, toimeentulosta ja turvallisuudesta.
Tällä viikolla käytiin Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi, jossa pyrittiin vastaamaan edellä mainittuihin huolenaiheisiin, ennen kaikkea tukemaan kasvua. Toki jo edellisten kolmen vuoden aikana hallitus on laittanut hyvinvointiyhteiskunnan perustaa kuntoon mm. tekemällä päätöksiä, joilla taitetaan velkaantumista ja vahvistetaan taloutta monin tavoin.
Orpon hallitus on jo tähän mennessä vienyt läpi historialliset uudistukset työmarkkinoilla, työllisyydessä ja sosiaaliturvassa. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu paikallisella sopimisella, työrauhalainsäädännöllä, luvituksen nopeuttamisella ja madaltamalla palkkaamisen kynnystä. Tulevalla yhdistelmävakuutuksella helpotetaan palkkatyön ja yrittäjyyden yhteensovittamista.
Kasvu ja työllisyys, ihmisten pärjääminen sekä isänmaan turvallisuus ovat tuoreen kehysriihen päätösten tavoitteet. Lisäsäästöjä kuitenkin joudutaan myös tekemään. Iso osa niistä kohdistuu valtionhallintoon.
Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistetään muun muassa lisäämällä resursseja työllistämistoimiin ja osaamisen kehittämiseen. Nuorten työllistymissetelin määrärahat nostetaan 30 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee opiskeluiden jälkeen kiinni työelämään. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviin pilotteihin osoitetaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi selvitetään kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia.
Lisäksi hallitus päätti 500 kesätyöntekijän palkkaamisesta valtiolle, jotta hankalaa kesätyötilannetta voidaan edes hieman helpottaa.
Pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Siksi hallitus varaa 20 miljoonaa euroa osaamisseteliin, jolla tuetaan pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutusta.
Nämä edellä mainitut panostukset ovat tärkeitä, sillä etenkin nuorella iällä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen on sekä yksilölle että yhteiskunnalle kohtalokasta.
Kehysriihen yhteydessä saatiin maaliin myös yrittäjien eläkeuudistus. Uudistuksessa lisätään joustavuutta, sillä moni yrittäjä on kokenut Marinin hallituksen aikana tehdyt muutokset kohtuuttomiksi. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voi itse valita, perustuuko eläkemaksu yritystoiminnan veronalaisiin ansiotuloihin vai nykyiseen laskennalliseen YEL-työtuloon.
Uudistus helpottaa erityisesti pienituloisten ja yksinyrittäjien asemaa, minkä lisäksi kaikkein pienituloisimmilla yrittäjillä maksut alenevat tuntuvasti.
Rakennusalan vaikeaan tilanteeseen vastataan mittavalla korjausrakentamisen tukipaketilla.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 1600 eurosta 2100 euroon, ja vähennyksen korvausprosenttia nostetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Ja mikä mainiota, vähennystä voi hakea takautuvasti tämän vuoden alusta alkaen. Kotitalousvähennyksen nosto madaltaa kotitalouksia ostamaan arkea helpottavia palveluja ja luo siten mahdollisuuksia yrittäjille.
Vastauksena bensan hinnan nousuun työmatkakulujen vähennyksen omavastuuta lasketaan ja ajoneuvoveroa alennetaan 10 miljoonalla eurolla. Näilläkin toimilla pyritään vahvistamaan kotitalouksien luottamusta ja kannustamaan myös kulutukseen, joka on yksi tärkeä tekijä talouskasvun käynnistymisessä.
Maamme turvallisuuteen ja puolustamiseen panostaminen on epävakaassa maailmantilanteessa välttämättömyys. Turvallisuus luo perustan paitsi kansalaisten luottamukselle sekä taloudelliselle vakaudelle ja investoinneille. Siksi puolustusmäärärahoja kasvatetaan edelleen, ja Suomi etenee kohti Naton edellyttämää määräraha tasoa. Rahoitusta suunnataan mm. henkilöstön rekrytointiin, kertausharjoituksiin sekä materiaalin kunnossapitoon. Suorituskykyä vahvistetaan erityisesti droonien torjunnassa ja räjähdetuotannossa.
Erinomaista myös on, että yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan ja sitä jatketaan vuodella vuoteen 2028 hallitusohjelman Kela-korvauksiin jo aikaisemmin varatun rahoituksen turvin. Kokeiluun lisätään uusia tutkimuksia ja vuosittaisten lääkärikäyntien määrää lisätään hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Lisäksi kokeilu laajennetaan fysioterapiapalveluihin.
Hyvä sekin on, että hallitus kohdistaa 40 miljoonan euron määräaikaisen valtionavustuksen hyvinvointialueille. Rahoitusta on tarkoitus käyttää mm. omalääkärimallien sekä hoidon jatkuvuuden kehittämishankkeisiin. Em. lisärahoitusta kohdennetaan myös omaishoitajien sekä lasten ja asunnottomien palvelujen kehittämiseen.
Takana on poikkeuksellisen hankalat ajat, mutta helpolla ei tule tulevatkaan hallitukset pääsemään. Jo nyt tiedetään 8–11 miljardin sopeutustarpeesta ensi vaalikaudella, ja on todennäköistä, ettei se edes riitä. Siksi laakereilla ei voi jatkossakaan levätä. Nyt tehdyillä päätöksillä osoitetaan, ettemme jää passiivisesti odottamaan parempaa aikaa, vaan olemme itse ohjaksissa sitä rakentamassa.
Paula Risikko
Eduskunnan 1.varapuhemies, kansanedustaja
