Paula Sinikka Risikko

Suomea on jatkossakin rakennettavaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Meidän on pidettävä huolta julkisen talouden kestävyydestä, jotta myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan pohjoismaisen yhteiskuntamme hedelmistä – laadukkaasta koulutuksesta, toimivista terveyspalveluista ja vahvasta turvallisuudesta.

Yrittäjyys kantaa Suomea. Valtio ei luo yrityksiä, suomalaiset luovat. Vain yrittäjyys synnyttää ja kasvattaa yrityksiä – kaikkialla Suomessa. Hyvinvoiva tulevaisuuden Suomi tarvitsee sekä elävää maaseutua että kehittyviä kaupunkiseutuja.

Yritysten tieltä pitää raivata kaikki kasvun esteet. Pitää kiinnittää huomiota verotukseen, byrokratiaan ja siihen, että yrittäminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa.

Yrittäjyys on paitsi ammatti, myös asenne. Se on halua tehdä paremmin. Jokaisessa meissä on sisäistä yrittäjyyttä, jota pitää rohkaista kehittämään ideoista tuotteita ja palveluita.

Paula on yrittäjäperheestä ja on kokenut yrittäjän arjen.

Marko Parkkinen, yrittäjä, Espoo

Talouden parantaminen edellyttää esimerkiksi

• Kasvutoimien, rakenneuudistusten ja sopeutusten toimeenpanoa.
• Työn verotuksen alentamista.
• Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista, yrityksen jatkuminen ja menestyminen ei saa olla verotuksesta kiinni.
• Byrokratian vähentämistä. Kahlehtiva sääntely hidastaa yritystoimintaa, heikentää kilpailukykyä ja nostaa kustannuksia.
• Julkisen talouden fiksua hoitoa, sillä se turvaa meidän kaikkien tulevaisuutta. On kohtuutonta jättää velat ja julkiset palvelut tulevaisuuden sukupolvien maksettaviksi.

Kouluttauduin sairaanhoitajaksi

”Sairaanhoitajan työ oli kova paikka nuorelle. Toisen ihmisen elämä oli itsestä kiinni. Ihmisten monet vaikeudet vetivät usein nöyräksi, osaanko itse arvostaa elämää riittävästi.”

Jokainen tarvitsee toista ihmistä joskus. Juuri niinä hetkinä mitataan sivistys, kun pidämme yhdessä huolta niistä, jotka eivät siihen aina itse pysty. Suomi on noussut köyhyydestä monella mittarilla mitattuna yhdeksi maailman hyvinvoivimmista valtioista.

Olemme nyt kuitenkin aivan uudenlaisten haasteiden äärellä hyvinvointialueiden käynnistyessä.

Säästetään hallinnosta, mutta pidetään palvelut ihmisten keskellä. Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus ovat a ja o. Ihmiset ansaitsevat enemmän mahdollisuuksia valita itselleen parhaat palvelut, ja yritykset ja järjestöt on nostettava julkisen sektorin rinnalle palveluita tuottamaan.

Sivistynyt yhteiskunta pitää huolta heikommistaan ja palveluiden pitää toimia esimerkiksi

• Lisäämällä palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta mm. palvelusetelin avulla.
• Nostamalla yritykset ja järjestöt julkisen rinnalle palveluita tuottamaan – tämäkin lisää valinnanvapautta.
• Ottamalla käyttöön parhaat toimintatavat mistäpäin Suomea ne tulevatkin. Samalla lisätään tuottavuuden kasvua julkisella sektorilla.

Työskentelin opettajana ja johtajana

”Opettajan työssä oli ihana nähdä nuorten ja aikuisten oppiminen, sai itselleen palkkion. Asiantuntijoiden johtajana oppi joka päivä uutta.”

Menneisyyden saavutukset, tämän päivän hyvinvointi ja myös tulevaisuuden kasvun siemenet ovat korkeassa osaamisessa.

Kun pidämme sivistyksen kivijalasta huolta, siitä on myös vientituotteeksi asti. Oppimisen ilo, tiedot, taidot, usko itseensä ja omaan pärjäämiseen – näitä elämän eväitä kaikkien lasten pitäisi koulusta saada. Kukaan ei ole enää yhden koulutien jälkeen valmis – kun työ muuttuu, yhä tärkeämmäksi taidoksi on noussut jatkuva oppiminen.

Menestystarinamme salaisuudesta, sivistyksen kivijalasta pidetään huolta esimerkiksi

• Kiinnittämällä lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin ja muihin ongelmiin enemmän huomiota jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tukea ja apua tulee saada nopeasti.
• Tukemalla aikuiskasvatusta ja täydennyskoulutusta.
• Aiemman osaamisen tehokkaammalla hyväksi lukemisella.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä ja osallistua. Työkyvystä ja työssä jaksamisesta on pidettävä huolta. Työurien pidentämistä pitää tehdä niiden alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Haasteemme onkin työvoiman hiipuminen ikääntymisen myötä. Meidän on pidettävä huolta, että jokainen suomalainen pysyy yhteiskunnassa mukana. Suunnataan resurssit pitkäaikaistyöttömyyden estämiseen, niin estämme monien inhimillisten mutta myös kansantaloudellisten ongelmien syntymisen. Sosiaaliturvan on oltava osallistavampaa, sillä emme voi jättää heikoimmassa asemassa olevia oman onnensa nojaan.

Pidämme Suomea sukupuolten tasa-arvon maana, mutta naisten asemassa työelämässä on vielä paljon kohennettavaa. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Työstä ja työntekijöistä pidetään huolta esimerkiksi

• Antamalle jokaiselle mahdollisuuden tehdä voimien ja kykyjen mukaan, myös osatyökykyisille.
• Tukemalla työnantajia huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista esimerkiksi joustavilla työaikajärjestelyillä ja erilaisten elämäntilanteiden huomioimisella.
• Kehittämällä osallistavaa ja kannustavaa sosiaaliturvaa.
• Työn tarjontaa lisäämällä ja työelämän laatua kehittämällä.

Olen toiminut kansanedustajana ja ministerinä

”Alun perin minun ei pitänyt ikinä lähteä politiikkaan, mutta innostuinkin siitä. Koen pystyväni vaikuttamaan asioihin, joilla on suuri merkitys ihmisten elämään. Politiikka on minulle työväline, ei itsetarkoitus. Ministerin työssä erilaiset kriisit ovat tulleet tutuiksi, samoin kansainväliset areenat.”

Suomi on osa Eurooppaa. Haluan itse istua niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Siksi EU:ssakin meidän on oltava asioiden kanssa etukenossa, eikä huudella sivusta. Talouskriisiä ei Euroopassa vielä ole voitettu. Eurooppa-neuvosto otti merkittävän roolin talouskriisin ratkaisijana. Nyt sen on keskityttävä kilpailukyvyn kohentamiseen. EU:n vahvistuva kilpailukyky on Suomen etu.

On parempi pärjätä kotimaisella energialla. Oman maan mahdollisuudet on hyödynnettävä ensin täysimääräisesti. Painopisteen on oltava vähäpäästöisissä energialähteissä.

Suomi on edelleen turvallinen maa, mutta itsenäistä puolustuskykyä pitää vahvistaa. Jatkossa on varmistettava, että voimavarat itsenäiseen puolustukseen turvataan.

Vaikka Suomi on matkalla Natoon, on meidän kaikkien muistettava, että vastuu Suomen puolustuksesta on lopulta jatkossakin meillä suomalaisilla. Puolustusliitto tuo mukanaan vahvemman lupauksen tuesta sodan syttyessä, mutta lopulta me suomalaiset olemme itse vastuussa puolustuskyvyn ylläpitämisestä ja maanpuolustustahdon vaalimisesta.

Suomen asemasta pidetään huolta esimerkiksi

• Toimimalla laaja-alaisesti kilpailukyvyn edistämiseksi.
• Saamalla maalaisjärkeä kaikkiin direktiiveihin ja niiden
  toteuttamiseen.
• Varmistamalla oma uskottava puolustuskyky.
• Vahvistamalla energiaomavaraisuutta.

Toimin myös erilaisissa luottamustehtävissä

”Luottamustehtävät järjestöissä, kunnallisissa- ja muissa organisaatioissa ovat kovin mieluisia. Saan tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka pyyteettömästi antavat omaa elämäänsä tehdäkseen toiselle ihmiselle paremman maan.”

Maa ei ole valmis. Tänään pohdimme Ukrainaa, kestävyysvajetta, irtisanomisia ja surullisia ihmisten tragedioita. Meitä kaikkia tarvitaan. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.

Maailmaa voidaan parantaa, esimerkiksi

• Ottamalla ihmiset mukaan keskusteluun sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
• Tekemällä aidosti yhdessä. Ei kabineteissa, vaan yhdessä.

Minun lupaukseni

”Oma mottoni elämässä on, että ’maharotoonta ei ookkaan’. Minusta tämä koskee niin ihmistä itseään kuin koko Suomea.”

Uskon ihmiseen ja hänen vahvuuksiinsa. Haluan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia pärjätä. Ihminen tarvitsee ongen – ei pelkkää kalaa. Haluan toiminnallani pitää huolta myös heistä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu.

Tällainen minä olen, Paula – Ainon äiti ja Heikin vaimo.

Paulan ei tarvitse lähteä kentälle, koska hän ei ole sieltä koskaan poistunutkaan.

Henna Virkkunen, europarlamentaarikko, Jyväskylä