Selvitysten mukaan (mm. OECD) Suomen terveydenhuollon ongelmat ovat olleet erityisesti perusterveydenhuollon saatavuudessa ja palveluketjujen sujuvuudessa. Viimeksi mainittu ongelma heikentää erityisesti moni- ja pitkäaikaissairaiden ihmisten (diabetes, sydänsairaudet, syöpä jne.) hoidon laatua ja vaikuttavuutta.
Muun muassa näitä ongelmia tavoiteltiin sote-uudistuksella.
Ongelmien korjaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sen ovat menneet vuodet osoittaneet. Erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen on vaativa tehtävä. Terveyskeskuksista puuttuu joko rahaa tai työntekijöitä – useimmiten molempia. Jos työ on pakkotahtista, etkä ammattihenkilönä pysty keskittymään potilaaseen kunnolla, on huono kierre – ja siten myös tulos – valmis.
Eli tarvitaan rahaa, osaavia ja motivoituneita työntekijäitä sekä hyvää johtamista.
Koska lisätyöntekijöitä ei ”tuosta noin vain” kuitenkaan oteta, ehdotan, että uskalletaan hyödyntää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Niin tekevät muutkin maat.
Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoimintaa on maassamme kehitetty monin tavoin vuosien varrella. Hyödynnetään rohkeasti niitä kokemuksia.
Esimerkiksi Kelan rahoituksella kokeiltiin neljässä kaupungissa vuosina 1985-1993 toimintamallia, jossa yksityisinä ammattiharjoittajina työskennelleet lääkärit toimivat omalääkäreinä ko kaupungin heille osoittamalle väestölle. Nyt voisi ammattiharjoittamistoimintaa laajentaa myös muihin ammattiryhmiin.
Aikoinaan pilotoitiin hyvin tuloksin palvelusetelikäytäntöjä ja henkilökohtaista budjettia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on hyviä kokemusta myös yksityisistä terveyskeskuksista.
Totuus on, että uusia tapoja tuottaa palveluja tarvitaan. Hallituksen kannattaa heittää pois ideologiset, yksityisiä palveluja kammoavat aatoksensa ja lähteä kehittämään palveluja ihmisten tarpeista lähteviksi. Julkinen sektori pysyy palvelujen järjestäjänä, ja siten julkisella sektorilla on ”piuhat käsissä”, joten siitä ei tarvitse huolehtia.
Perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon palvelujen vahvistaminen on nimittäin välttämätöntä. Ei ainoastaan sairaiden ihmisten, vaan myös erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemisen kannalta. Mitä nopeammin se tehdään, sen parempi, nimittäin tämä koronavuosi aikaansaa ennen näkemättömät kustannukset jo ennestään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille.
Paula Risikko
