Puhe 10.6.2025
Eduskunnan tervehdys Metsämarssin 75-vuotisjuhlassa
Paula Risikko, Eduskunnan 1 varapuhemies
Arvoisat metsämarssiin osallistujat
Minulla on ilo tuoda valtiovallan tervehdys 75 vuotta täyttävälle Metsämarssille.
Vuonna 1950 järjestetty ensimmäinen metsämarssi oli valtakunnallinen tapahtuma, jonka tavoitteena oli yksityismetsien puuntuotannon lisääminen metsänhoidollisin toimenpitein ja kansalaisten innostaminen ja kannustaminen metsänhoitotöihin. Marssi koostui erilaisista metsätöistä ja niiden toteutukseen osallistumisesta.
Tänä vuonna järjestävät tahot haluavat kertoa etenkin monitavoitteisesta metsänhoidosta ja nostaa metsän omistamisen arvostusta.
Juhlavuoden teema on osuvasti Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle.
Hyvät kuulijat
Metsien merkitys Suomessa ja meille suomalaisille on monipuolinen. Metsä on meille kaikille tuttu. On sanottu, että suomalaisten turva on aina ollut metsässä. Joka istuttaa puun, rakastaa muitakin kuin itseään.
Metsien avulla olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntamme ja metsäala on edelleen tukeva taloutemme puujalka. Metsät tuovat tuloja metsänomistajille ja laajalle joukolle metsäsektorin työllisiä ympäri maata.
Metsäteollisuudessa työskentelee noin 36 000, metsätaloudessa 25 000 ja luonnontuotealan yrityksissä 3 000 henkilöä. Lisäksi luontomatkailu ja virkistyskäyttö työllistää 37 000 henkilöä. Vuonna 2024 metsänomistajien saamatbruttokantorahatulot olivatLuonnonvarakeskuksen mukaan 3,6 miljardia euroa. Metsäteollisuuden osuus ulkomaan tavaraviennistä oli vuonna 2023 noin 16 prosenttia.
Suomen metsät ovat kuitenkin paljon enemmän kuin vain puuntuotannon lähde – ne ovat keskeinen osa yhteiskuntaammeniin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikin.
Metsiin kohdistuu suuria odotuksia, kun etsitään ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, huoltovarmuuteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Puu, joka on uusiutuva, kierrätettävä ja biohajoava materiaali, tarjoaa kestäviä ratkaisuja moniin globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Metsätalouden tuottama puu toimii perustana bio- ja kiertotalouden innovaatioille, jotka luovat työtä ja hyvinvointia eri puolille Suomea.
On ilahduttavaa nähdä, kuinka puun käyttö on laajentunut perinteisestä metsäteollisuudesta myös uusille aloille aina kosmetiikasta lääkkeisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävät sovellukset ovat erityisen lähellä omaa sydäntäni.
Esimerkiksi monet puupohjaiset ratkaisut ovat jo arkipäivää terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Muun muassa perinteiset valkoiset sairaalakipsit voidaan osin korvata puupohjaisella vaihtoehdolla, jota ei tarvitse poistaa röntgenkuvauksen aikana ja joka voidaan kierrättää.
Metsät ovat meille myös tärkeitä virkistymispaikkoja. Suomalaisista kaksi kolmasosaa ulkoilee metsässä viikoittain ja suojelu- ja retkeilyalueiden kävijämäärät ovat olleet kasvussa.
Hyvä niin, sillä onhan metsällä tutkitusti hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
(*****)
Monille päivittäinen kävely metsässä vaikkapa koiran kanssa on tärkeä osa arkea. Toiset meistä jo odottavat pääsevänsä marjastamaan ja sienestämään.
Hyvät metsämarssiin osallistujat
Kuten Metsämarssin ensimmäisinä vuosina, metsien kasvu ja sen eteen tehtävä metsien aktiivinen hoito ovat edelleen hyvin ajankohtaisiaja tärkeitä asioita. Meidän tulee aina tavoitella hyvää ja jatkuvasti kehittyvää metsänhoitoa.
Pääministeri Orpon hallitus jatkoi tämän kevään puoliväliriihessä panostusta metsien kasvun vahvistamiseen. Tämä tapahtuu muun muassa metsätuhojen ennaltaehkäisyn, metsälannoituksen edistämisen ja metsäpinta-alan lisäämisen kautta. Metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista tuetaan lisäksi informaatio-ohjauksella, metsänuudistamisen vauhdittamisella ja puuston kasvattamisella tiheämpänä.
Hallituskauden tavoitteena on vahvistaa kansallista metsäpolitiikkaa ja toimeenpanna kansallista metsästrategiaa kolmen kärkihankkeen: metsien kasvun, talousmetsien elonkirjon ja metsäalan uudistumisen ja kilpailukyvyn kautta. Vain kestävällä ja ennustettavalla metsäpolitiikalla voimme saada kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen.
Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman metsänomistajia ja heidän panostustaan omaisuutensa hoitoon. Metsänomistajan päätöksentekoon vaikutetaan monella tavalla, mutta on tärkeää, että metsänomistajien tavoitteita ja heidän omaisuutensa suojaa kunnioitetaan.
Metsänomistajilla on hyvin moninaisia arvoja ja tavoitteita ja yksi niistä on ylisukupolvisuuden arvo, jota tänä Metsämarssin juhlavuotena halutaan erityisesti nostaa esille.
Hyvät kuulijat,
Palaan vielä valtiovallan rooliin kestävän metsätalouden edistämisessä ja metsäalan kehittämisessä.
Haluamme varmistaa, että metsänomistajat voivat jatkossakin hyötyä metsistään, ja että metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja eri puolille Suomea. Samalla haluamme huolehtia siitä, että talousmetsissä otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus, suojelu ja ihmisten mahdollisuus virkistäytyä. Hyvin hoidetut metsät tarjoavat monenlaisia hyötyjä sekä paikallisesti että koko maassa.
Muuttuva toimintaympäristö haastaa metsäalaa jatkuvasti uudistumaan ja kehittymään. Uutta tietoa kertyy ja sitä tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.
Myös Euroopan unionista tuleva sääntely ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat suoraan ja välillisesti metsäalan toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin. Suomen ja muiden saman mielisten EU:n metsämaiden kanssa tehtävä yhteistyö poliittisella ja virkamiestasolla on tärkeää, jotta metsäpolitiikka pysyy kansallisen toimivallan piirissä myös tulevaisuudessa.
Hallituksen EU- politiikan päätavoitteiksi onasetettu EU:n strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä energiamurroksen, kiertotalouden ja biotalouden edistäminen. Tähän agendaan ovat hyvin mahtunut mukaan suomalaisen metsätalouden ja koko metsäsektorin viestit.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille hyvää metsämarssipäivää!
