Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko muistuttaa, että kuntien on kiinnitettävä huomiota erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin elinvoimansa säilyttämiseksi. Risikko puhui Kaskisten kaupungin 240-vuotisseminaarissa tiistaina 19.8.2025. Hän käsitteli puheessaan väestökadon ehkäisemisen ohella mm. kuntataloutta ja sen tukemista.
”Väestökato on monen kunnan kohtalonkysymys, joka vaikuttaa sekä niiden elinvoimaan että talouden kestävyyteen. Väestökadon ehkäisemiseksi yhteistyö valtion, kuntien ja elinkeinoelämän välillä on välttämätöntä”, Risikko sanoo.
Risikon mukaan on olemassa laaja kattaus keinoja, joilla kunnat voivat itse edistää väestönsä veto- ja pitovoimaa.
”Työpaikat, toimiva talous ja liikenneyhteydet luovat perustan veto- ja pitovoimalle. Vähintään yhtä tärkeitä ovat laadukas elinympäristö, kulttuuri, yhteisöllisyys ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Kohtuuhintaiset asunnot, etätyön tukeminen ja luonnonläheisyys lisäävät alueiden houkuttelevuutta”, hän sanoo.
Risikon mukaan kansainvälinen rekrytointi ja laadukkaat kotoutumispalvelut tarjoavat kunnille mahdollisuuden kasvattaa väestöpohjaa.
”Myös työllisyyspalveluiden hyvä toimivuus, uusien yrittäjien neuvontapalvelut sekä erilaiset taloudelliset kannustimet, kuten verohelpotukset, voivat lisätä muuttovoimaa. Lisäksi palvelut ja koulutus ovat väestönkasvun edellytys. Panostamalla varhaiskasvatukseen, koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kulttuuritarjontaan luodaan sekä hyvinvointia että työpaikkoja”, hän sanoo.
Risikko muistuttaa, että tulevaisuudessakin kuntien rooli on merkittävä. Ydintehtävä on huolehtia elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden lisäksi kaiken ikäisten asukkaiden hyvinvoinnista, sujuvasta arjesta sekä turvallisuudesta. Näiden tehtävien toteutuminen kuitenkin edellyttää, että kuntien talous on tasapainossa.
”Tällä hetkellä kuntien taloustilanteet vaihtelevat voimakkaasti eri puolilla Suomea, ja kunnat ovat näin ollen hyvin erityyppisissä tilanteissa. Monissa kunnissa on esimerkiksi huolta erityisesti työllisyyden kehittymisestä ja tähän liittyen työllisyyden hoidon aiempaa laajemmista rahoitusvastuista”, hän sanoo.
Sekä koko Suomen että kuntien taloutta tukeakseen pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt merkittävästä kasvupaketista, jolla muun muassa lisätään opiskelupaikkoja etenkin talouskasvua tukeville aloille, sijoitetaan kehityksen ja innovaatioiden tukemiseen, laajennetaan investointiohjelmaa ja kevennetään työn verotusta.
”Tämä kaikki koskettaa myös kuntia, sillä ne ovat yritysten ja ihmisten koti. Yritysten investointimahdollisuuksien parantamiseksi madalletaan myös yhteisöveroa, ja tämä muutos kompensoidaan kunnille täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla”, Risikko sanoi.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistellaan parhaillaan, ja voimaan sen on määrä astua vuonna 2027. Kuntien työn sujuvoittamiseksi puretaan myös tarpeettoman jäykistäviä normeja.
”Eriytyvän talouden ja kuntakehityksen tilanteessa ei pelkästään valtionosuusjärjestelmää muuttamalla voi ratkaista kuntien vaikeuksia. Ratkaisuja on etsittävä rahoitusjärjestelmän kokonaisuudesta, kuntien tehtävistä ja palveluiden järjestämistavoista”, Risikko sanoo.
