Marinin hallitus pidensi oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Sen tavoitteena oli taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle toisen asteen koulutus.
Tavoite on hyvä, mutta keino väärä, totesin tuolloin sivistysvaliokunnan puheenjohtajana ja pitkään ammatillisen koulutuksen opettajana toimineena.
Mielestäni oppivelvollisuuden pidentämiseen kohdennetut resurssit (129 miljoonaa euroa) olisi pitänyt käyttää esi- ja perusopetuksen vahvistamiseen sekä oppimisen tukeen, jotta jokaisella lapsella olisi peruskoulun päättyessä riittävät tiedot ja taidot pärjätä toisella asteella.
Lisäksi resursseja olisi tullut käyttää toisen asteen koulutuksessa oppimisen tukeen ja lähiopetuksen lisäämiseen. Oppimateriaalitukea olisin suunnannut vähävaraisten perheiden opiskelijoille.
Jo nyt nähdään, ettei oppivelvollisuuden pidentämisellä ole saavutettu toivottuja tuloksia. Lisäksi se toi erityisesti ammatillisiin oppilaitoksiin monia lieveilmiöitä. Toisin kuin ennakointiin, koulupudokkaiden määrä on kasvanut ja keskeyttäminen lisääntynyt.
Kansallisen koulutuksen arvioitikeskus Karvin tuoreiden tulosten mukaan kuusi prosenttia niistä opiskelijoista, joita oppivelvollisuuden laajentaminen koski ensimmäistä kertaa, oli keskeyttänyt toisen asteen opinnot. Suurin osa näistä koulupudokkaista oli ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja monella heistä oli erityisen tuen päätös.
Oppilaitoksista eroamiset ovat muutenkin lisääntyneet etenkin ammatillisessa koulutuksessa viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan noin joka kymmenes keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Etenkin nuorten miesten määrä korostuu tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneiden joukossa.
Koulupudokkuuden myötä kasvaa riski nuoren syrjäytymiselle.
Keskeytyneiden opintojen taustalla on monia syitä, siksi Orpon hallitus on tehnyt monia erilaisia toimia, joilla yritetään vaikuttaa siihen, että jokainen nuori saisi vähintään toisen asteen tutkinnon.
Orpon hallituksen ohjelmassa kohdennettiin, talouden vaikeasta tilanteessa huolimatta, 200 miljoonaa euroa perusopetukseen.
Hallitus on muun muassa uudistanut oppimisen tukea. Niin ikään kolmen vuosiviikkotyötunnin lisäämisellä pyritään siihen, että jokaisella nuorella olisi tarvittavat perustaidot (luku-, kirjoitus- ja laskemisentaito) peruskoulun päättyessä.
Oppimisen tukea on uudistettu myös toisen asteen koulutuksessa. Opiskelijoille säädettiin oikeus oppimisen tukeen. Lisäksi vahvistettiin opiskelijan oikeutta erityisopetukseen. Myös nuorten terapiatakuu ja kiusaamisen vastainen työ sekä niihin kohdennetut lisäresurssit pyrkivät auttamaan, ja estämään opiskelujen keskeyttämisiä.
Oppilaitoksissakin voidaan tehdä paljon. Muun muassa opintoja ja/tai oppimisen menetelmiä voidaan räätälöidä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niin ikään toimiva oppilashuolto on opiskelijoille matalan kynnyksen apu ja tuki.
Mikä on oppivelvollisuuden pidentämisen opetus? Ainakin se, etteivät oikeat ongelmat poistu väärillä päätöksillä.
Paula Risikko
Eduskunnan 1. varapuhemies, kansanedustaja,
sosiaali- ja terveysalan opettaja
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 27.10.2025
