Kansanopistot tukevat elinikäistä oppimista ja osallisuutta

Tiedotteet

Eduskunnan I varapuhemiehen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksia tarvitaan, sillä ne vahvistavat eri-ikäisten perustaitoja ja -osaamista, sekä tukee yhteiskuntaan osallistumista. Risikko puhui 5.11.2025 järjestetyssä Suomen Kansanopistoyhdistys 120 vuotta –juhlaseminaarissa Helsingin Pörssitalolla.

Risikko käsitteli puheessaan kansanopistojen ja vapaan sivistystyön merkitystä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan alati muuttuviin tarpeisiin vastaajana. Hän nosti esiin myös vapaan sivistystyön merkityksen osana kokonaisturvallisuuttamme.

Risikko korosti puheessaan, että vapaan sivistystyön rooli näkyy vahvana koko kansakunnan eheyden ja osaamistason vaalijana.

”Vapaan sivistystyön oppilaitokset – siis myös kansanopistot – ovat aikaansaavia, jatkuvasti kehittyviä, yhteiskunnan tarpeita huomioiva, ketterästi toimeen tarttuvia, monimuotoisia oppilaitoksia. Haasteita on matkan varrella ollut, mutta ette koskaan ole jääneet tulee makaamaan, hanskat kädestä pudottaen”, Risikko totesi.

Risikko muistutti puheessaan, että kansanopistoilla on erityinen merkitys elinikäisen oppimisen tavoitteiden toteuttajana. Erityisesti niiden merkitys näkyy perusopetuksen ja toisen asteen tai alemman korkea-asteen nivelvaiheessa, jotka usein ovat elämänvaiheita, jolloin tarvitaan miettimisaikaa oman alansa valitsemiseen.


”Vapaa sivistystyö tunnistaa ja pystyy nopeasti reagoimaan uusiin akuutteihin koulutustarpeisiin; sellaisiin, mitä muut koulutusjärjestelmät eivät vielä tunne. Monien perustaitojen vahvistaminen yhteistyössä toisen asteen kanssa antaa edellytyksiä jatko-opinnoille, sekä monia nykypäivälle välttämättömiä kansalaistaitoja. Näitä ovat mm. luku-, digi- ja laskemisentaidot. Vapaalla sivistystyöllä on avainrooli myös digitalisaation edellyttämissä tiedoissa ja taidoissa sekä maahanmuuttajien omaehtoisessa koulutuksessa, erityisesti kielitaidon osalta”, Risikko sanoi.

”Vapaan sivistystyön oppilaitokset vahvistavat ihmisten edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Ne huolehtivat osaltaan siitä, että kaikki saadaan koulutuksen pariin järjestämällä oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa parantavia opintoja, perustaitojen oppimista, maahanmuuttajien ja vammaisten koulutusta”, hän sanoi.

Risikko iloitsi puheessaan hallituksen käynnistämästä vapaan sivistystyön tulevaisuutta pohtivasta työryhmästä. Risikon mukaan samassa yhteydessä on kehitettävä ennakoivampaa rahoitusjärjestelmää, joka huomioi perusrahoituksen suoritteiden lisäksi myös uudet yhteiskunnalliset tehtävät.

Scroll