Väkivallan ehkäisy on kaikkien tehtävä

Tiedotteet

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko puhui Rajansa kaikilla -näyttelyn avajaisissa Seinäjoen Apila -kirjastossa maanantaina 17.11.2025. Risikko totesi puheessaan, että poliisin tilastojen mukaan väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet, mikä puolestaan korostaa monenlaisten ehkäisykeinojen tarpeellisuutta.

Väkivallan vastainen näyttely on esillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa 17.–28. marraskuuta. Näyttelyyn teoksiaan asettavat esille väkivaltaa kokeneet aikuiset, mutta myös peruskoululaiset, jotka ovat voineet kuvata mm. koulukiusaamista.

Avajaispuheenvuorossaan Risikko painotti, että väkivallan ehkäisy on yksi yhteiskunnan keskeisistä velvoitteista. Suomessa väkivaltarikosten määrä on kasvanut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Poliisin tilastojen mukaan suurin osa rikoksista on pahoinpitelyjä, joiden määrä on noussut yli viidenneksellä; vuonna 2024 poliisin tietoon kirjattiin yli 30 000 tapausta.

”Oikeus väkivallattomaan elämään on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä monet lait velvoittavat aktiivisiin toimiin väkivallan torjumiseksi”, Risikko muistutti.

Risikko nosti esiin myös viimeaikaisen kehityksen vakavuuden:

”Rikollisuus Suomessa on laskenut pitkällä aikavälillä, mutta viime vuosina on nähty huolestuttavaa kehitystä tietyillä alueilla, erityisesti alaikäisten tekemissä väkivaltarikoksissa ja ryöstöissä. Myös verkko-omaisuusrikollisuus on kasvussa. Viime vuonna lähes puolet vakavista väkivaltarikoksista tapahtui julkisilla paikoilla ja aiempaa suurempi osa kohdistui täysin tuntemattomaan henkilöön. Suunta on erittäin huolestuttava.”

Risikko korosti puheessaan, että väkivaltaa pitää ehkäistä monella tasolla. Toimia tarvitaan niin valtion, alueiden kuin kuntienkin toimesta, sekä meiltä aikuisilta.

”Väkivaltaa voidaan ehkäistä tiedolla ja vaikuttamalla asenteisiin. Turvataitokasvatus ja väkivallan vastainen ilmapiiri ovat tehokkaita keinoja. Yhteiskunnallisesti esimerkiksi tasa-arvon edistäminen ehkäisee väkivaltaa. Yksilötasolla väkivaltaa ehkäisee esimerkiksi kannustava kasvatus, vanhemmuuden tuki ja väkivaltaisen käyttäytymisen katkaiseminen”, Risikko sanoi.

Risikko muistutti, että tukea ja apua tarvitsevat niin väkivallan uhrit kuin väkivaltaa tehneetkin. Koulutusta ja tukea tarvitsevat myös väkivaltaa työssään kohtaavat ammattilaiset.

Kunnat ja hyvinvointialueet osaltaan vastaavat lakisääteisesti omilla toimialoillaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä väkivallan ehkäisemisestä. Toimintaa tuetaan valtakunnan tasolta eri ministeriöiden toimesta.

”Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä laatineet kunnille ja hyvinvointialueille ohjeet, jotka tarjoavat konkreettisia malleja ja toimintatapoja väkivallan ehkäisyyn. Tarvitaan selkeät rakenteet kunta-, alue- ja valtionhallinnon tasolla. Tämä helpottaa yhteistyötä ja tukee uhrien, tekijöiden ja myös esimerkiksi väkivaltaa sivusta kokevien lasten auttamista”, hän sanoi.

Hän kiitteli puheessaan sitä, että Etelä-Pohjanmaalla väkivallan vastaista työtä tehdään monin tavoin.

”Muun muassa moniammatillinen MARAK-työryhmä tukee väkivallan uhreja ja tekee riskinarviointia, ja keskussairaalan yhteydessä toimiva SERI-tukikeskus palvelee yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivallan uhreja. Ankkuri-toimintamalli on niin ikään käytössä. Myös järjestöt toimijat tarjoavat palveluja, turvakotitoimintaa sekä tukea rikoksen uhrille rikosprosessin eri vaiheissa.”, Risikko sanoi.

Risikko muistutti, että myös valtion tasolla on tartuttu toimeen väkivaltaan puuttumiseksi.

”Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus torjuu väkivallan eri muotoja määrätietoisesti ja monin keinoin. Muun muassa väkivallattoman lapsuuden turvaaminen on yksi tärkeä tavoite.”

Rajansa kaikilla -näyttely on osa laajempaa kampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta ja sen ehkäisystä. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Seinäjoen kaupunginkirjaston, Seinäjoen kaupungin, MIELI Kriisikeskus Seinäjoen, Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Barnahus-hankkeen ja Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen kanssa.

Scroll