Viikonloppuna Suomessa riehuneen Hannes-myrskyn on todettu olevan vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista Suomessa. Sen aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä on 2020-luvun suurin. Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 kansalaiselta, ja pelkästään pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli 3000. Lisäksi on ollut pelastustehtäviä. Kaikkiin tehtäviin ei ole voitu tarttua. Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko kantaa huolta erityisesti sellaisista yksin asuvista henkilöistä, jotka eivät ole välttämättä viranomaisten tiedossa. Hän jouduttaa kokonaisturvallisuusrekisterin valmistelua, sillä sen avulla voidaan tavoittaa vapaaehtoisia auttamaan poikkeusoloissa.
Hannes-myrsky iski viikonloppuna erityisesti pohjalaismaakuntiin. Keski-Pohjanmaalle se aiheutti energiayhtiöiden mukaan jopa tämän vuosituhannen pahimmat tuhot. Etelä-Pohjanmaalla mitattiin koko Suomen kovimmat maa-asemien tuulilukemat.
Risikko muistuttaa, että lait edellyttävät mm. niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin varautumista sellaisiin poikkeusoloihin, joihin viikonloppuna koettu myrskykin lukeutuu. Kuntien ja alueiden varautumisessa painottuu kuitenkin viranomaisten oman toiminnan jatkumisen turvaaminen. Yksittäisten ihmisten avun varmistamiseen tarvitaan Risikon mukaan muunlaisia keinoja, kuten koulutettuja vapaaehtoisia.
”Ilman sähköä on ollut satojatuhansia, ja vielä tälläkin hetkellä yli 7 500 kotitaloutta. Osalla sähköt ovat olleet poissa jopa päiviä. Myrskytuhoilla on pitkä varjo. Ihmiset eivät pärjää pitkään ilman sähköä tai vettä. Kannan erityistä huolta niistä yksinasuvista, sairaista, iäkkäistä tai vammaisista henkilöistä, jotka eivät ole esimerkiksi kotihoidon piirissä tai heillä ei ole läheisiä tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Kuka huolehtii heistä tässä tilanteessa”, Risikko kysyy.
Risikon mukaan valmisteilla oleva kokonaisturvallisuusrekisteri on hyvä tuki vapaaehtoisten auttajien hankkimiseen ja avun järjestämiseen tämänkaltaisissa tilanteissa.
Kokonaisturvallisuusrekisteriin koottaisiin tiedot henkilöistä, joilla on turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Sen avulla koulutettujen vapaaehtoisten osaaminen saataisiin nopeasti ja tehokkaasti käyttöön kriisi- ja poikkeusoloissa.
Kokonaisturvallisuusrekisteri sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, ja puolustusministeri Antti Häkkänen on kertonut rekisterin etenevän.
Naisten Valmiusliiton, jonka pitkäaikainen tavoite kokonaisturvallisuusrekisteri on, puheenjohtajana toimiva Risikko jouduttaa kokonaisturvallisuusrekisterin valmistelua.
”Rekisteri mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen suunnitelmallisesti niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissakin. Sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään, eikä tämä ole viimeinen kokemamme myrsky. Viisas varautuu hyvän sään aikana”, hän sanoo.
Risikko muistuttaa vuoden 2011 Tapani-myrskystä, joka on ollut pelastustoimen tehtävien määrässä mitattuna vuosituhannen pahin. Risikko toimi tuolloin sosiaali- ja terveysministerinä. Tällöin huomattiin puutteita useissa varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa. ”Teimme tuolloin monia lainsäädännön tarkastelutoimia erityisesti sähköverkkoihin ja viranomaisten tiedottamiseen liittyen. Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriöön perustettu työryhmä esitti myös mm. parempaa ennakkovarautumista, suunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä erityisesti viranomaisten ja kriittisten palvelujen välillä. Nämä seikat on huomioitava myös nyt ”, Risikko sanoo.
