Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan I varapuhemies Paula Risikon mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostoja ei hyödynnetä tarkoituksenmukaisesti. Hän peräänkuuluttaa myös asenteiden muutosta vammaisia henkilöitä kohtaan. Risikko vieraili perjantaina Iisalmessa Iisalmen Invalidit ry:n 80-vuotisjuhlassa.
Vammaisneuvostojen asettaminen niin kuntiin kuin hyvinvointialueillekin perustuu lakiin, ja niiden tarkoituksena on varmistaa vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Risikon mukaan ongelma usein kuitenkin on se, ettei neuvostoja aidosti oteta mukaan päätöksentekoon.
”Tämä näyttäytyy esimerkiksi siten, ettei neuvostoja oteta riittävän ajoissa mukaan päätöksentekoon, lausuntoja ei pyydetä tai tarvittavia tietoja ei välitetä. Myös resurssien puute on ilmeistä. Lainsäädännön mukaan vammaisneuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja palvelujen kannalta. Neuvostojen tehtäviin kuuluu muun muassa aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen, mikä edellyttää ajantasaista ja riittävän varhaista tiedonsaantia”, Risikko sanoi.
Risikko muistutti, että vammaisilla henkilöitä on vahva oikeus osallistua heitä itseään koskevien palvelujen ym. suunnitteluun. Tätä edellyttää myös hallintolaki, jossa korostetaan asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen.
”Itseä koskeviin asioihin vaikuttaminen on tärkeää meille jokaiselle. Vammaisten ihmisten tinkimättömänä puolustajana tunnettu Kalle Könkkölä on aikoinaan viisaasti todennut: Ei mitään meistä ilman meitä. Tämä on oiva ohjenuora noudatettavaksi jokaiselle päätöksentekijälle”, Risikko sanoi.
Risikko painotti, että vammaisneuvostojen vaikuttavuus riippuu siitä, kuinka hyvin ne toimivat ja kuinka ne kytketään osaksi päätöksentekoa.
Hän muistutti myös, että hyvinvointialueiden ja kuntien on tehtävä vammaisten elämään liittyvissä asioissa hyvää yhteistyötä. Yhteistyötä vaativia teemoja ovat mm. asuminen, liikkuminen, työllistyminen, kouluttautuminen, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä osallisuuden toteutuminen. Vammaispalvelulaki ja sen soveltaminen ovat tällä hetkellä ajankohtaisia keskustelunaiheita erityisesti hyvinvointialueilla.
Risikko arvioi, että Suomessa tarvitaan vahvempaa lainsäädäntöä liittyen esteettömyyteen sekä oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen.
”Vammaiset ihmiset mielletään usein erheellisesti yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Todellisuudessa vammaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavat monessa tapauksessa täysin toisistaan poikkeavat rajoitteet. Jokainen heistä on kuitenkin yksilö omine tarpeineen. Vammaisuuden muotoja ja asteita on lukuisia. Siksi tarvitaan yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja ja tukimuotoja laadukkaan elämän takaamiseksi”, hän sanoi.
Risikko muistutti, että tarvitaan myös oikeaa asennetta meiltä kaikilta.
”Erityisesti asenteisiin liittyvät ongelmat vaikeuttavat yhä vammaisten asemaa yhteiskunnassa. Ja asenteita ei voi lailla muuttaa”, hän sanoi.
Järjestötyö luo pohjan hyvinvoinnille ja yhdenvertaisuudelle
Risikko onnitteli puheessaan 80-vuotiasta Iisalmen Invalidit ry:tä muistuttamalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän työn merkityksestä ja suuresta vaikuttavuudesta. Monet nykyisin itsestäänselvyyksinä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet nimenomaisesti järjestöjen kehittäminä ja tuottamina.
”Edelleen järjestöillä on tärkeä tehtävä täydentää ja jopa joissain tilanteessa korvata julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Voidaan sanoa, ettemme pärjäisi ilman järjestöjä ja niissä toimivia vapaaehtoisia ihmisiä. Järjestöillä on suuri merkitys mm. tiedon tuottamisessa ja sen välittämisessä, jäsentensä edunvalvonnassa sekä vertaistuen ja muiden palvelujen tuottamisessa. Järjestöt myös työllistävät, vaikka suuri merkitys onkin vapaaehtoisella toiminnalla”, Risikko sanoi.
Risikko kiitti puheessaan Iisalmen Invalideja monipuolisesta, pitkäjänteisestä ja aktiivisesta työstä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä.
”Vuosia kestäneellä esimerkillisellä toiminnallanne on valtava vaikutus vammaisten henkilöiden ja muiden lähimmäisten oikeuksien toteutumisen, sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämisen kannalta – unohtamatta yhdistystoiminnan tarjoamaa yhdessäoloa ja hyvän tekemisen mahdollistamista, joilla on yhdistyksessä toimiville itselleenkin suuri merkitys”, Risikko sanoi.
