Maailman talousfoorumin ja McKinsey Health Instituten julkaisi vuonna 2024 raportin, jonka mukaan naiset viettävät keskimäärin noin 25 prosenttia enemmän elämästään heikommassa terveydentilassa kuin miehet. Raportti kuvaa naisten ja miesten välisten terveyserojen sekä niiden huomiotta jättämisen aiheuttamaa nk. hyvinvointikuilun juurisyitä.
Terveyserojen taustalla eivät ole vain vakavat sairaudet, vaan naisten elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä usein pitkäaikaisesti heikentävät tekijät kuten esimerkiksi kuukautisiin liittyvät oireet, raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot, vaihdevuosioireet, kipu ja krooniset sairaudet. Hyvinvointikuilun taustalla olevat ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa.
Raportissa tunnistetaan monia syitä hyvinvointikuilulle, kuten se, että lääketieteellinen tutkimus keskittyy usein mieskehoon, minkä vuoksi naisten sairauksista ja niiden hoidosta on vähemmän tietoa. Raportin mukaan monissa tutkimusaineistoissa naisten terveyttä koskeva tieto on puutteellista, mikä johtaa siihen, että naisten sairauksien aiheuttamaa terveyskuormaa aliarvioidaan. Kun naisten terveyteen liittyvä tieto jää näkymättömäksi, menetetään mahdollisuuksia parantaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei aina vastaa riittävästi naisten sairauksien hoidon tarpeisiin. Naiset eivät esimerkiksi aina saa samoihin sairauksiin yhtä nopeasti tai yhtä laadukasta hoitoa kuin miehet. Tähän ovat Suomessa viitanneet myös mm. selvitykset naisten sydänsairauksista. Naisten sydänkohtaus jää tunnistamatta seitsemän kertaa useammin.
Raportin mukaan naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen on historiallisesti investoitu vähemmän kuin moniin muihin terveyteen liittyviin osa-alueisiin. Lisäksi tutkimus ei aina huomioi sitä, että monet sairaudet ilmenevät naisilla eri tavoin kuin miehillä.
Naisten terveyden parantaminen vaikuttaa suoraan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Vaikutukset ulottuvat myös laajasti koko yhteiskuntaan. Panostamalla naisten terveyteen ja sen tutkimukseen lisätään naisten toiminta- ja työkykyä, joilla on myös valtavia talousvaikutuksia. Suuriin talousvaikutuksiin viittaa myös em. kansainvälinen raportti.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on nostettu esiin mm. vaihdevuosien oireiden tunnistaminen työterveyshuollossa. Vaihdevuosien hoidolla on myönteinen vaikutus elämänlaatuun, mutta myös talouteen juuri työkykyvaikutuksen myötä. Hallitus on myös käynnistänyt naisten terveyttä koskevan strategian valmistelun.
Hyvinvointikuilua voidaan kaventaa mm. vahvistamalla naisten terveyteen keskittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta. On myös tärkeää kehittää hoito- ja palvelukokonaisuuksia, jotka huomioivat paremmin naisten biologiset ja elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet.
Lisäksi on lisättävä investointeja naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen ja innovaatioihin. Ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja terveyspalvelujen viiveettömyys ovat myös keskeisiä keinoja terveyserojen kaventamisessa.
Naisten terveyteen panostaminen vaikuttaa hyvinvointiin ja talouteen, ja on siten myös osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Paula Risikko
Julkaistu: Ilkka-Pohjalainen 14.8.2026
