Hyvinvointialueiden säästöt tulee tehdä niin, että ne eivät vaurioita pelastustoimea ja Suomen sisäistä turvallisuutta, sanoi eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Paula Risikko Kauhajoen VPK ry:n 100-vuotisjuhlassa lauantaina 9.8. Hän korosti, että kattava paloasemaverkosto ja palokuntien elinvoimaisuus takaavat pelastustoimen palvelut koko maassa.
Risikko totesi puheessaan, että pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden keskeinen tekijä. Pelastustoimella on vahva rooli yhteiskunnan varautumiseen häiriötilanteisiin ja siviilivalmiuden yhteen sovittajana. Pelastustoimi pitkälti vastaa siitä, että alueella toimivien viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kuntien varautuminen pelaavat hyvin yhteen. Näin varmistetaan myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
”Muuttunut turvallisuusympäristö, ilmastonmuutoksen aiheuttamat häiriötilanteet, suuronnettomuudet sekä kotona asuvien ikääntyneiden ja muistisairaiden määrä lisäävät pelastustoimen merkittävyyttä”, Risikko sanoi.
Risikko sanoi, että pelastustoimen merkitys sisäisen turvallisuuden toimijana on laajempi kuin julkisuudessa usein esillä oleva pelastustoiminta.
”Tämän näemme myös Ukrainassa, jossa pelastustoimella on keskeinen rooli väestönsuojelussa, evakuoinneissa ja väestön kriisinkestävyyden lisäämisessä. Suomen tulee panostaa nyt pelastustoimen riittäviin resursseihin, jotta pärjäämme kaikissa tilanteissa”, totesi Risikko, joka on myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin valtuuston puheenjohtaja. Hän on toiminut myös sisäministerinä.
Risikko muistutti, että pelastustoimen säästöt voivat uhata myös yritysten toiminnan jatkuvuutta maaseudulla, jos apu ei ehdi ajoissa paikalle. Maaseudulla tuotetaan myös merkittävä osa Suomen vientiin menevästä tuotannosta.
Risikko korosti puheessaan sopimuspalokuntien suurta merkitystä pelastustoimen palvelujen tuottamisessa pelastuslaitosten apuna. Rooli korostuu etenkin harvaan asutuilla alueilla, joilla asuu kasvava määrä ikääntyneitä ja muistisairaita. Heidän riskinsä tulipalo-onnettomuuksiin sekä tarve apuun hätätilanteessa on suuri.
”Sopimuspalokuntatoiminta ja sopimushenkilöstön käyttö on Suomen kaltaisessa, harvaan asutussa maassa välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. Niiden rooli on keskeinen koko pelastustoimen järjestelmässä, sillä pelastustoimintaan osallistumisen lisäksi ne muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin. Voidaan sanoa, että sopimuspalokunnat turvaavat pelastustoimen palvelut koko Suomessa”, Risikko sanoi.
Risikko kiitteli puheessaan palokuntatoiminnan monipuolisuutta. Sopimustehtävien lisäksi palokuntatoimintaan liittyy mm. nuorisotoimintaa, turvallisuuskoulutuksia, turvallisuusviestintää, varainhankintatoimintaa eri muodoissa, tapahtumia kuntalaisille sekä yleisötilaisuuksien turvallisuuden varmistamista.
”Palokuntatoiminta on kaikille avointa, yhteiskunnallisesti merkittävää, yhteisöllistä ja monipuolista toimintaa, ja selkeästi enemmän kuin vain harrastus. Palokuntalaiset ovat koulutettuja, sitoutuneita, viranomaisten kanssa toimimaan tottuneita ja toisiaan auttava, motivoitunut joukko. Palokuntalaisuus on monelle elämäntapa, johon osallistuu joskus koko perhekin”, Risikko sanoi.
Risikko nosti puheessaan esiin erityisesti palokuntien nuorisotoiminnan.
”Etenkin palokuntien nuorisotoiminta on merkittävää nuorisotyötä. Palokunnassa nuoret oppivat turvallisuustaitoja, joita tarvitaan koko elämän ajan. Lisäksi auttamishalu vahvistuu ja uusia ystävyyssuhteita syntyy. Ennen kaikkea harrastus kasvattaa uusia pelastajia. Tällä on valtava yhteiskunnallinen merkitys”, Risikko sanoi.
