Eduskunnan I varapuhemies, kansanedustaja ja Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko vieraili perjantaina 17.4.2026 Joensuussa, ja tapasi hyvinvointialueen ja Joensuun kaupungin edustajia. Vierailun yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa hän puhui kokonaisturvallisuudesta sekä varautumisesta. Risikko painotti puheessaan erityisesti turvallisuustaitojen merkitystä jokaiselle kansalaiselle.
– Sen lisäksi, että meillä on niin sanotusti rautaa rajalla, tarvitsemme jokainen myös turvallisuustaitoja ja varautumista erilaisiin poikkeaviin tilanteisiin. Jokaisen kansalaisen tärkein turvallisuustaito on varautuminen, Risikko totesi.
Risikko arvioi puheessaan globaalin turvallisuustilanteen muuttuneen viime vuosina entistä epävarmemmaksi. Hän totesi, että ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti.
– Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana Suomessa on tapahtunut valtavasti muutoksia. Lähes kaikki muutokset heijastuvat jollain tavoin turvallisuuteen. Taloustilanne, teknologia ja digitalisaatio sekä kansainväliset muuttoliikkeet vaikuttavat maahamme. 10 vuotta sitten emme myöskään vielä juurikaan puhuneet nettipetoksista, vihapuheesta tai radikalisoitumisesta. Saatikka kyber-, hybridi- tai drone-hyökkäyksistä, Risikko sanoi.
Risikko muistutti edellä mainittujen asioiden olevan tärkeitä muistutuksia siitä, että kriisit voivat koskettaa myös Suomea. Tästä syystä varautuminen ja turvallisuustaitojen kehittäminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2025) mukaan elintärkeitä toimintoja ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.
Vakavissa häiriötilanteissa viranomaisten resurssit tarvitaan yhteiskunnan kriittisimpien toimintojen jatkamiseen. Sen vuoksi yhteisöjen, kotitalouksien sekä jokaisen kansalaisen omatoiminen varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta.
– On tärkeää, että jokaisella kansalaisella on varautumis- ja turvallisuustaitoja, jotta jokainen kykenee toimimaan poikkeus- ja kriisitilanteissa. Tämä vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestokykyä. Tietoisuus riskeistä, ennakoiva varautuminen ja kyky toimia paineen alla lisäävät sekä omaa että yhteisön turvallisuutta. Kun jokainen meistä ottaa vastuuta ja kehittää valmiuksiaan, luomme yhdessä kestävän ja kriiseihin paremmin varautuneen yhteiskunnan, hän sanoi.
Risikko korosti erityisesti arjen turvallisuustaitojen merkitystä. Turvallisuustaitoihin kuuluvat muun muassa ensiapu, alkusammutus, vaarojen tunnistaminen sekä kyberturvallisuus ja medialukutaito. Näillä taidoilla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja torjua uhkia niin fyysisessä kuin digitaalisessa ympäristössä.
Risikko painotti, että yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyvä vapaaehtoisresurssin olemassaolo ja elinvoimaisuus tulee turvata jatkossakin.
”Ajat ovat erittäin haastavat ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään. Vaikka elämme paljon vaarallisemmassa ympäristössä kuin mihin viime vuosikymmeninä tottuneet, voimme Suomessa kuitenkin olla levollisin mielin, koska olemme tehneet ja teemme oikeita asioita”, Risikko totesi.
Tahto puolustaa Suomea on edelleen vahva
Risikko nosti puheenvuorossaan esille suomalaisten vahvan maanpuolustustahdon. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreimman, joulukuussa 2025 julkaistun kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että suomalaisten tulisi puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa, mikäli Suomeen kohdistuisi hyökkäys. Lisäksi 80 prosenttia vastaajista kertoo olevansa itse valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Prosenttiosuudet ovat samat kuin vuonna 2024.
E2 Tutkimus selvitti vastikään maanpuolustustahtoa Puolustusvoimien toimeksiannosta. Sen mukaan nuorista aikuisista 78 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis puolustamaan Suomea mahdollisen aseellisen hyökkäyksen sattuessa joko aseellisesti tai aseettomasti. Lisäksi yli 80 prosenttia nuorista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Enemmistö nuorista (58 %) pitää itseään maanpuolustushenkisenä.
”Suomalaisten maanpuolustustahto on vahva. Kansalaisten mielestä Suomi on puolustamisen arvoinen, ja meiltä löytyy halua ja sitoutumista aseellisen vastarinnan lisäksi myös muihin maanpuolustuksen tehtäviin. Se on erinomaista, koska jokaista meitä tarvitaan isänmaamme puolustamiseen”, Risikko sanoi.
Risikko korosti Suomen toimineen oikein pitäessään kiinni maanpuolustuksensa ja varautumisensa perusteista: yleisestä asevelvollisuudesta ja sen tuottamasta laajasta reservistä. Nykyisellä hallituskaudella panostetaan paljon puolustuskykyyn ja maanpuolustukseen.
”Moni maa on tullut pahoin yllätetyksi, kun yhtäkkiä Euroopassa käydäänkin laajamittaista maasotaa. Suomi ei onneksi ole tullut yllätetyksi vaan olemme monista muista Euroopan maista poiketen pitäneet kiinni maanpuolustuksemme kulmakivistä”, hän sanoi.
Risikko muistutti myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksestä. Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vuonna 2025 valmistuneen työryhmän raportin pohjalta. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistaminen on niin ikään tärkeää, koska sillä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyvyn rakentamisessa ja maanpuolustustahdon vahvistamisessa.
Risikko päätti puheensa toteamalla, että Suomea pitää puolustaa monella tavalla.
”Tarvitaan tahtoa ja tekoja – meiltä kaikilta!” hän sanoi.
