Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä seniori-ikäisten kansalaisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumista ja toiminnallisuutta. Kuntien kaavoituksessa ja asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota myös esteettömään liikkumiseen, totesi kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko puheessaan lauantaina 10.10. Lapuan kansalliset seniorit ry:n 50-vuotisjuhlassa.
”Yli 65-vuotiaita on Suomessa noin 1.3 miljoonaa, joista valtaosa voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret. Osalla heistä on sairauksien tai vammautumisen aikaansaamia puutteita toimintakyvyssä. Silloin tarvitaan ensisijaisesti monipuolisia palveluja kotiin, mutta tarjolla on oltava myös laadukasta palveluasumista”, totesi Risikko puheessaan.
THL:n mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon piirissä oli vuoden 2025 lopussa noin 50 900 asiakasta. (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella heinäkuussa 2024 yhteensä 1930 asiakasta). Ympärivuorokautisen hoivan paikkojen tarpeeseen vaikuttaa se, kuinka hyvin kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja muut palvelut vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin.
Yhteisöllinen asuminen tuli nykyisessä muodossaan lainsäädäntöön vuoden 2023 alussa. THL:n mukaan sen piirissä oli vuoden 2024 lopussa valtakunnallisesti noin 4 500 asukasta. (Etelä-Pohjanmaalla heinäkuussa 2024: 123 asiakasta). Yhteisöllinen asuminen ei sovi ihmiselle, joka tarvitsee jatkuvasti tai ennakoimattomasti apua myös öisin.
”Usein ikääntynyt joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan. Kun ihminen haurastuu niin, ettei kotiin tuotava apu enää riitä, hänen on päästävä yhteisölliseen – tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Sairaala ei ole vanhuksen koti eikä päivystys oikea paikka odottaa hoivapaikkaa. Jos kotoaan joutuu siirtymään, on palveluasumisen oltava mahdollisimman lähellä, myös siksi, että läheiset pääsevät tapaamaan”, painotti Risikko.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee monimuotoisia ja laadukkaita sote-palveluja nykyistä enemmän.
”Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Kaikkia tarvitaan enemmän. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia”, totesi Risikko.
Hyvinvointialueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.
”Usein kuvitellaan, että laatu ja kustannussäästöt asuvat julkisessa palvelussa. Näin ei välttämättä ole, kun kustannukset avoimesti verrataan”, muistutti Risikko.
Esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluja ja muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat ikääntyneille turvattomuutta.
”Monimuotoisten ja riittävien palvelujen lähtökohtana tulee olla turvallisen ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen”, päätti Risikko.
