Eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko korostaa paikallisyhteisöjen merkitystä Suomen turvallisuuden vahvistamisessa ja varautumisessa. Yksilöiden tiedot, taidot ja auttamishalu muodostavat paikallisyhteisöissä voimavaran, joka vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Naisten Valmiusliiton puheenjohtajanakin toimiva Risikko puhui torstaina 29.10.2026 Turvallisuus NYT! -maakunnallisessa varautumiskonferenssissa Seinäjoella.
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhdessä julkisen sektorin, elinkeinoelämän edustajien, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Kaikkia näitä tahoja tarvitaan turvallisuuden tekemiseen.
”Paikallisten yhteisöjen varautuminen, toimintakyky ja kriisinkestävyys ovat olennainen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Paikallisyhteisöillä on suuri merkitys asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamisessa. Yhteisöissä on valtavasti osaamista ja auttamishalua. Kun nämä voimavarat tunnistetaan ja otetaan yhteiseen käyttöön, kyky selviytyä poikkeuksellisista tilanteista ja kriiseistä vahvistuu”, Risikko totesi.
Petteri Orpon hallitus esittää vuoden 2027 talousarviossa miljoona euroa paikallisten yhteisöjen varautumisen vahvistamiseen ja Kylävara-toiminnan vakiinnuttamiseen valtakunnallisesti. Suomen Kylät ry:n kehittämä Kylävara-toiminta auttaa paikallisyhteisöjä varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin sekä tunnistamaan yhteisön osaamista ja voimavaroja. Kylävara ohjaa suunnittelemaan käytännön toimia, kuten asukkaiden auttamista, tiedonkulkua ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Laaditun tarkistuslistan avulla kylät voivat etukäteen arvioida varautumistaan ja tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita.
”Kotitalouksien varautumista ohjaa 72 tunnin suositus, jonka mukaan kodeissa tulisi olla välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kylävara puolestaan vahvistaa koko paikallisyhteisön varautumista ja toimintaa häiriötilanteissa. On tärkeää, että paikallisyhteisöissä suunnitellaan etukäteen yhdessä, miten erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa toimitaan. Yhdessä harjoittelu vahvistaa valmiuksia toimia silloin, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu”, Risikko sanoi.
Paikallisyhteisöjen ja vapaaehtoisten toiminta täydentää viranomaisten lakisääteistä työtä. Eri puolilla Suomea on kehitetty erilaisia paikallisia toimintoja, joiden avulla asukkaiden osaamista voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on tehty kyläturvallisuustyötä jo vuosien ajan. Yhdessä kylien kanssa on luotu ohjeet kyläturvatiimin perustamiseen. Kyläturvatiimien tehtäviin voivat kuulua esimerkiksi ensiapu, naapuriapu, etsinnöissä avustaminen, muonitus ja tiedonkulusta huolehtiminen. Kylät voivat koota tiimin omien tarpeidensa ja voimavarojensa mukaisesti.
