Hyvä elää hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut varmistettava Etelä-Pohjanmaalla myös tulevaisuudessa:

• Kaiken ikäisten kuntalaisten on saatava palveluja ilman turhia viiveitä. Jonoissa sairaudet ja muut ongelmat pahenevat.
• Sairauksia ja muita ongelmia on myös ennaltaehkäistävä ja estettävä niiden paheneminen.
• Sote-palvelut on säilyttävä lähipalveluina.
• Sosiaalipalvelut ei saada jäädä terveyspalvelujen kehittämisen ja resurssoinnin varjoon. Niitä me lähes jokainen elämämme aikana tarvitsemme. Niitä ovat esimerkiksi lasten- nuorten- ja perheiden palvelut, vammaisten palvelut, ikääntyneiden palvelut.
• Opiskeluhuollon terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelut on saatava siellä missä lapset ja nuoretkin ovat eli kouluilla ja oppilaitoksissa.
• Erityisiä palvelujen kehittämisen kohteita ovat mm. kansansairauksien hoito, kaikenikäisten mielenterveysongelmien hoito sekä ikääntyneiden palvelut.
• Ikääntyneiden sairaudet on hoidettava ajoissa. Kotihoito, palveluasuminen ja hoiva on mitoitettava tarpeen mukaan. Kaikkia tarvitaan Etelä-Pohjanmaalla lisää. Ympärivuorokautinen hoiva saatava mahdollisimman läheltä, jotta läheisten kanssa yhteydenpito on mahdollista.
• Erikoissairaanhoidon saatavuus on varmistettava. Seinäjoen keskussairaala on säilyttävä laajan päivystyksen sairaalana.
• Pelastuspalvelujen saatavuus on varmistettava yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa.
• Kaikissa hyvinvointialueen palveluissa on varmistettava hoidon ja hoivan ja muun palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus.
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talous (sote- ja pelastustoimi) on saatava kestävälle perustalle. Maakuntaverolle sanottava jyrkkä EI!
• Sähköisiä palvelu ja tarvitaan, mutta tarvitaan myös kasvotusten tapahtuvia palveluja.
• Henkilöstön osaamisesta, riittävyydestä, pito- ja vetovoimasta on huolehdittava työn vaativuutta vastaavalla palkkauksella sekä työhyvinvointia edistävillä työolosuhteilla, koulutuksella sekä laadukkaalla johtamisella.
• Yhteistyö yksityisten palvelujen tuottajien kanssa on oltava saumatonta. Jotta pystymme vastaamaan väestön palvelutarpeisiin, tarvitaan lisäksi yksityisiä palveluja. Myös palvelusetelit pitää olla käytössä.
• Omaishoitajia tarvitaan kipeästi – on tuettava sekä hoidettavan hoitoa että hoitajan jaksamista.
• Apteekkien palvelut ovat osa hoitoprosessia. Lääkkeiden saatavuus ja niihin liittyvä ohjaus varmistetaan yhdessä apteekkien kanssa. Hyvinvointialueen ja apteekkien yhteistyötä on edelleen kehitettävä. Apteekit tarjoavat paljon matalan kynnyksen sote-palveluja ja ohjausta.
• Sote-järjestöt ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Kokemusasiantuntijapalvelut on säilytettävä. Järjestöjen toimintaedellytyksiä on tuettava.   
• Hyvinvointialueiden ja kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Kunnissa ihmiset asuvat ja hyvinvoinnin perusta tehdään siellä.
• Lakisääteisten nuorivaltuustojen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaa on paremmin hyödynnettävä päätöksenteossa.

Sote-palveluiden saatavuus kuntoon

Sote-uudistus tehtiin siksi, että hoitoa ja muita palveluja saataisiin nopeammin. Aina näin ei tapahdu, siksi kaikki sote-palveluiden saatavuuden parantamiskeinot on otettava käyttöön. Jonoissa ei kukaan parane. 

Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan sekä muun palvelun oikea-aikaisesti ja sujuvasti, ilman turhia viiveitä.

Kotiin vietävien palvelujen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä ja sisältö on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Palvelujen on oltava aina myös kuntouttavia.

Soten rahoitusta lisätään noin miljardilla eurolla joka vuosi, vuonna 2025 lisärahaa tulee jopa yli kaksi miljardia. Lisäksi Orpon hallituksen ohjelmassa on listattu lukuisia keinoja sote-palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Suuri osa keinoista on jo nyt mahdollisuus ottaa käyttöön.

Terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus on voimassa. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee terveysaseman valintaa ja erikoissairaanhoitoa.

Hallitusohjelman mukaan terveysaseman vaihtoa helpotetaan edelleen: kiireettömän hoidon hoitopaikan vaihto mahdollistetaan kolmen kuukauden välein ja valinnan voi jatkossa tehdä myös digitaalisesti.

Perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa voidaan järjestää myös yksityisen tuottamana. Tästä on hyviä kokemuksia eri puolilla maatamme.

Lisäksi hallitus on päättänyt edelleen kehittää palvelusetelikäytäntöjä ja maksusitoumuksia.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että jos ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun.

Kela-korvauksia on jo kehitetty hoitojonojen purkamiseksi ja niitä uudistetaan edelleen. Korvauksia korotetaan ja kohdennetaan mm. lääkärikäynteihin, joita on vaikeasti saatavilla julkisessa terveydenhuollossa (esim. silmätaudit, gynekologia). Fysioterapia palautetaan korvattavaksi. Lisäksi käynnistetään kokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneiden kansalaisten valinnanvapautta entisestään lisätään.

Palveluiden saatavuutta tulee parantaa myös lisäämällä etäpalveluita ja digitaalisia palveluita. Kaikille kansalaisille digi- ja etäpalvelut eivät toki ole mahdollisia, eivätkä ne kaikkiin vaivoihin edes sovi, mutta he, jotka niitä voivat käyttää, vapauttavat vastaanottoaikoja muille.

Työterveyshuolto ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto (YTHS) on otettava paremmin osaksi ihmisen palvelu- ja hoitokokonaisuutta. On kovin kummallista, että jos henkilö esimerkiksi lähetetään työterveyshuollosta hyvinvointialueen järjestämään hoitoon, otetaan hänestä usein samat tutkimukset uudelleen.

Eri alojen erikoislääkärien ja muiden erityisasiantuntijoiden vastaanottotoimintaa sote-keskuksissa pitää lisätä. Niistä on hyviä kokemuksia mm. kansansairauksien ja pitkäaikaissairauksien sekä lastensairauksien hoidossa.

Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi kannattaa ottaa käyttöön omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimitoiminta.

Lasten ja nuorten terapiatakuu, joka sisältää mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisen ja hoidon, onneksi toteutuu. Terapiatakuu tulee jatkossa laajentaa myös muille ikäryhmille.

Hyvinvointialueet käynnistyivät vuonna 2023. On muistettava, miksi nämä alueet haluttiin: Keskeistä on vahvistaa palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Jotta kansalaisten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan oikeasti turvata, tarvitaan julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin (järjestöjen) palvelujen ja yhteistyön parempaa hyödyntämistä.

Lopuksi: Osaavan henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi ovat kaiken perusta. Omaishoitajien asema ja palvelut on turvattava asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstön ja omaishoitajien jaksamista ei pidä pitää itsestäänselvyytenä.

Paula Risikko