Kolumni 2/2011
Vuosilomalla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Mahdollisuus irtautua ajoittain arkisesta aherruksesta on erityisen tärkeää niille maatalousyrittäjille, jotka ovat sidottuja kotieläinten hoitoon kaikkina viikonpäivinä ympäri vuoden. Siksi maatalousyrittäjien vuosiloman kehittäminen on ollut hallitusohjelmassa vahvasti esillä muiden lomitusta koskevien uudistusten ohella.
Tällä vaalikaudella maatalousyrittäjien vuosilomaoikeuteen onkin saatu merkittäviä parannuksia.
Vuosiloman määrää on lisätty kahdella päivällä. Viimeisin edistysaskel sinetöitiin maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen muutoksella, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta. Se toi mukanaan kauan odotetun parannuksen hevostaloutta harjoittavien maatalousyrittäjien vuosilomaoikeuteen.
Maatalousyrittäjällä on oikeus vuosilomaan, jos hänen tilallaan on kotieläimiä vähintään neljän kotieläinyksikön verran. Kotieläinyksiköt on määritelty eläinlajeittain maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksessa.
Hevosten osalta määrittelyä muutettiin vuoden alusta niin, että kaksi hevosta muodostaa yhden kotieläinyksikön. Hevostaloutta harjoittava maatalousyrittäjä saa nyt vuosilomaa, jos tilalla on vähintään kahdeksan hevosta. Aikaisemmin yhteen kotieläinyksikköön mahtui kolme hevosta ja vuosilomaa sai vain, jos hevosia oli vähintään 12. Asetuksen muutos tuo palvelujen piiriin noin 200 uutta yrittäjää ja lisää lomituksen kustannuksia noin miljoonalla eurolla.
Kotieläinyksikkömäärittelyn tavoitteena on kuvata eri eläinlajien aiheuttamaa työmäärää ja saattaa eri kotieläintalouden harjoittajat yhdenvertaiseen asemaan. Hevosten osalta kotieläinyksikkömäärittely oli ollut jo pitkään vanhentunut ja epäoikeudenmukainen. Se oli jäänne ajalta, jolloin hevosia käytettiin enimmäkseen maa- ja metsätaloustöissä työjuhtina ja niiden hoitaminen oli erilaista.
Nykyiset ravi- ja ratsuhevoset tarvitsevat paljon enemmän ja vaativampaa hoitoa. Hevosten hoito on muuttunut entistä sitovammaksi eikä työtehtäviä ole juurikaan mahdollista automatisoida niin kuin esimerkiksi lypsytiloilla.
Hevosyrittäjien vuosiloman saannin helpottamista on peräänkuulutettu pitkään muun muassa eduskunnan taholta. Toisaalta asian suhteen on esitetty myös kriittisiä kannanottoja, joiden mukaan hevostalous on harrastustoimintaa, jota ei pitäisi tukea valtion varoista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki koskee vain niitä yrittäjiä, joilla on pakollinen MYEL-vakuutus ja jotka harjoittavat maataloutta päätoimisesti. Silloin kun nämä edellytykset täyttyvät, hevostalous on osa maataloutta ja sen harjoittajia tulee kohdella tasapuolisesti myös lomituspalvelujen suhteen.
Lisäksi on huomattava, että lomituspalvelujen avulla hoidetaan ainoastaan tilan välttämättömimmät työt. Hevostalousyrityksessä lomittajan työtehtäviin kuuluu hevosten päivittäinen hoito ja ruokinta sekä hevosten vienti ulkoilutarhaan tai laitumelle. Sitä vastoin välttämättöminä tehtävinä ei voitaisi pitää esimerkiksi hevosten valmennusta tai kouluttamista.
Joka tapauksessa lomitustyö hevostilalla vaatii tekijältään erityisosaamista ja lomitettavan tilan tuntemusta. Siksi on tärkeää, että myös hevostiloilla tehdään aikanaan palvelusuunnitelmat ja perehdytetään lomittajia sen mukaisesti kuin vuoden alusta voimaan tulleessa lomituspalvelulain muutoksessa edellytetään.
Paula Risikko
peruspalveluministeri (kok)
