Syksyisin ja keväisin flunssa on tuttu vieras kouluissa ja päiväkodeissa. Tänäkin syksynä monet kokevat tutut oireet: kurkku tuntuu karhealta, jäseniä ja lihaksia pakottaa, väsyttää, päätä särkee ja kuume tuntuu nousevan.
Oireet useimmiten hiipivät, mutta myös etenevät vauhdilla, kuten kävi itselleni aikoinaan sikainfluenssan iskiessä. Olin vielä kello 16 töissä täydessä iskussa, mutta vain parin tunnin kuluttua pysyin tuskin pystyssä.
Lapsena flunssa iski usein. Oli kurjaa kun ei päässyt kouluun kavereita katsomaan. Lohdutukseksi äiti teki kermavaahtoa tai sokerikakkutaikinaa. Ne auttoivat sekä ruumista että sielua tervehtymään.
Flunssaan on aikojen kuluessa kehitetty monia itsehoitokeinoja. Sipulimaito, hunaja, viinasukat sekä valkosipuli eri muodoissaan ovat monille tuttuja. Muistan itsekin kun eräs koulumme opettajista kertoi, miten valkosipulin kynsi sukkahousuissa ehkäisee kaikki taudit. Hiemanko epäilimme? Tai kun lapsuudessa isäni puhalsi tupakansavua kipeään korvaani, tuli mieleen, että mikä mahtaa olla vaikuttava aine?
Flunssa on ihmisten yleisin sairaus. Se tarttuu ihmisestä toiseen usein pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä.
Lapsilla flunssa on yleistä. Lapset sairastavat keskimäärin jopa seitsemän ylähengitystieinfektiota vuodessa. Flunssamäärä vähenee kouluiästä lähtien, mutta ei lopu kokonaan missään elämän vaiheessa. Aikuisväestössä erityisesti pienten lasten vanhemmat ovat alttiita flunssalle. Vanhuksille jopa niin kutsuttu tavallinen flunssa voi olla kohtalokas.
Flunssa aiheuttaa kärsimystä ja hankaloittaa elämää. Sillä on lisäksi valtavat taloudelliset vaikutukset. Flunssa-aikana työstä poissaolot, joko oman tai lapsen sairauden vuoksi, ovat tavallisia. Kustannuksia kertyy myös lääkkeistä. Hengitystievirusinfektioihin liittyvien muiden sairauksien kuten korva- ja poskiontelotulehdusten hoidot ovat niin ikään kalliita. Kustannuksia kertyy myös vakavimmista komplikaatioista.
Flunssan hoidossa ennaltaehkäisy on tietenkin kaikkein tärkeintä. Niitä ovat hyvä yleiskunto, käsien pesu ja muut tartuntojen välttämiskeinot. Huolenpito hygieniasta, myös suun puhtaudesta ja terveydestä huolehtiminen, ovat tärkeitä kaiken ikäisillä. Sairaalaolosuhteissa hyvän perushoidon tarve korostuu.
Jos flunssa kuitenkin yllättää, pärjää itsehoidolla pitkälle. Lepo, riittävästi juotavaa, ravitseva ruoka ja kuumetta alentava lääkitys ovat avaintoimet. Ja tietenkin läheisten tuki eri muodoissa helpottaa oloa kummasti.
Jos flunssa pitkittyy, kannattaa hakeutua ammattilaisten hoitoon. Terveyskeskukset ovat varautuneet flunssa-aaltoihin. Useimmiten selvitään ilman antibiootteja, mutta flunssan pitkittyessä niitäkin saatetaan tarvita. Joskus tarvitaan myös erikoissairaanhoitoa, jos yleiskunto on huono ja sairaus komplisoituu.
Flunssan ennaltaehkäisy on siis monesta syystä tärkeää. Käsien pesua flunssan ennalta ehkäisymenetelmänä ei turhaan korosteta. Flunssan lisäksi sillä ehkäistään muitakin tauteja. Hienoa onkin, että jo päiväkodeissa lapset opetetaan pesemään käsiä.
Enkä pistäisi pahakseni vaikka YLE aina keväisin ja syksyisin käynnistäisi televisiossa lapsuudestakin tutun käsienpesukampanjan.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri, terveystieteiden tohtori
Julkaistu: Opettaja-lehti 30.9.2011.
