Onneksi on joulu

Kirjoitukset

Piispa Irja Askola toivotti sosiaali- ja terveysministeriön joulujuhlassa ”siunauksen tuoksua ja Pyhän hipaisua”. Lohduttava toivotus myös heille, joille joulu ei ole iloista aikaa, vaan jopa pelottavaa yksinoloa.

Olis aina joulu niin sais yölläkin syödä, sanottiin siihen aikaan kun suomalaisilla olivat puutteen ja niukkuuden ajat. Ruokaa oli vähän ja se oli usein yhtä ja samaa silakka- tai possu ja peruna –yhdistelmää. Tarkoitan aikaa, jonka vanhempamme ja isovanhempamme muistavat varsin hyvin.

Tuohon aikaan vaihtoehtoja ei paljon ollut, mutta toisaalta ruoka oli ”luomua”. Ja juhlapyhiksi osattiin näistä perusruuista – juureksista, lihasta ja suolakaloista tehdä sellaisia herkkuja, että ne maistuvat vielä meidänkin joulupöydissämme.

Herkkuvalikoimat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet vuosikymmenien kuluessa. Kaikilla ei ole tietenkään mahdollisuuksia mielin määrin valita haluamaansa, mutta valittavaa kyllä riittää. Ja siitä on seurannut valintojen vaikeus.

Valinnan vaikeus ei ole rajoitus vain ruokien valintaan. Se tuntuu ulottuvan kaikkeen elämässämme.

Haluanko tätä vai haluanko tuota?  Pitäisikö ostaa, hankkia, rakentaa, tavoitella joka päivä jotakin uutta?  Ei tunnu olevan aikaa pysähtyä. Pitää osata, ehtiä, rientää ja kokea.

Määräänsä enempää meistä kukaan ei kuitenkaan jaksa.  Niin lapset, aikuiset kuin vanhuksetkin voivat kokea väsymystä, uupumista ja sairauksia aurinkoisen kesän jälkeen. Syksyn aikana sitten taas riennetään tehtävästä ja työstä toiseen – tuntuu kuin aika loppuisi.

Onneksi aika tavallaan pysähtyy syksyn jälkeen.  Saamme laittaa toisenlaisen vaihteen päälle
elämässämme. Meille kaikille tulee Joulu!

Vaikka joulu ei riemastuttaisikaan edes yöllä syömisen ajatuksesta, voimme iloita tästä pysähtymisen mahdollisuudesta. Saamme luvan perästä käpertyä perheen, ystävien, läheisten ja muiden rakkaittemme keskelle muutamaksi päiväksi rauhalliseen yhdessäoloon.

Perinteiden noudattaminenkin voimaannuttaa. Haudoilla käynti, joulupukin tulo taikka suklaansyönti hyvän kirjan seurassa rauhoittavat ja antavat uusia voimia!

Niin, rauhoittuminen on hyväksi. Uskalletaan tehdä se muulloinkin kuin jouluna.

Ja joulahjapohdinnoissa on hyvä muistaa, että kaikkein toivotuimpia lahjoja ovat läheisiltä saatu aika ja empatia.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri

Julkaistu: Pohjalainen 21.12.2011

Scroll