Meneillään oleva kuntauudistus luo mahdollisuuden uudistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Nyt jatketaan niiden hyvien käytäntöjen kehittämistä, joita luotiin jo Paras-hankkeen aikana.
Monille alueille on kuitenkin syntynyt liian monimutkaisia ja -portaisia hallintorakenteita. Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto on monessa kunnassa rapautunut ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä.
Myös palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnittain liikaa. Keväällä tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asui sellaisten terveyskeskusten alueilla, jossa joutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa.
Kunnalla pitää olla riittävät voimavarat ja osaaminen ohjata ja kehittää palveluja. Vain siten voidaan varmistaa, että väestö saa kaikkialla yhtä hyviä palveluja ja etteivät yksittäiset kalliit hoito- ja palvelupäätökset horjuta kunnan taloutta.
Peruspalvelujen pitää olla riittävän lähellä ihmisiä. Läheisyyttä ei kuitenkaan valitettavasti voi määritellä yksiselitteisesti kilometreissä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelun laatu on tärkeää. Ja laatuun tarvitaan asianmukaiset tilat ja laitteet sekä ennen kaikkea ammattitaitoinen henkilöstö.
Vuosina 2008 – 2025 mennessä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle noin 234 000 työn-tekijää. Tähänkin on syytä varautua jo nyt. Lääkäripulasta meillä on jo kokemusta, tulossa on myös hoitajapula.
Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja ja houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa työyhteisössä on paremmat mahdollisuudet osaami-sen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön. Hyvät palvelut takaa vain osaava ja motivoitunut henkilöstö.
Kaiken uudistamisen lähtökohta on tietenkin oltava palvelujen käyttäjä. Hän tarvitsee palvelu-ja, joissa häntä kuullaan ja otetaan vakavasti.
Paula Risikko
sosiaali- ja terveysministeri
